sunnuntai 28. elokuuta 2011

Mätä tomaatti


Laskin, että saan lähes kokonaan kolmannen sukat neulottua tomaattikantapääsukistani jääneestä Fabel Printistä, joten päätin ostaa kolmannen kerän ja kokeilla vahvistettua versiota tomaatista. Edellisen parin täydellistä onnistumista ei voinut seurata kuin yhtä täydellinen katastrofi. Aloitin vaihteeksi kärjestä ja käytin hyväksi havaitsemaani Judy's Magic Cast on -metodia, jota suosittelen lämpimästi ja suunnittelin päättäväni sukat aivan yhtä hyväksi kokeilemani Jeny's Surprisingly Stretchy Bind-Off -metodia. Se oli liian pitkälle mietittyä, sillä sinne en todellakaan päässyt. Kantapää mättäsi ja pahasti. Nostetut silmukat kiristivät kantapään aivan liian pieneksi. Oma kantapääni on pieni ja siro eikä vaadi ylimääräistä tilaa, mutta tähän sukkaan se mahtui vain vaivoin, enkä usko, että tämä sopisi saajan jalkaan. Lisäksi sukka kiristyi etupuolelta täsmälleen samalla tavalla kuin tiimalasikantapää kiristää. Tomaattikantapään edut hukkuivat siihen, että kantapää pieneni liikaa vahvistuksen takia. Vahvistettuun kantapäähän täytyy lisätä silmukoita, jotta se toimisi. Kokeilisinkohan Cat Bordhin Coriolis -sukkaa seuraavaksi...


Olin taas eilen kaameita kämppiksiä paossa päivän ja istuin Lumoavassa langassa koko aukioloajan. Voi miten elämättömältä tämä kuulostaakaan, mutta ensi lauantain lupaan olla poissa sieltä. Mutta oli niin terveellistä olla mukavien ihmisten seurassa eikä täällä kämpillä keräämässä kiukkua kaikesta tästä soluasumiskauheudesta. Tarkoitukseni oli ostaa vain yksi kerä Fabelia ylläoleviin sukkiin, mutta mukaan tarttui fuksianvärinen vyyhti Cascadea. Teen itselleni myssyn jossain vaiheessa, kun väri oli niin sopiva. Tämän kaveriksi sopisi huivi vadelmanpunaisesta Cascaden Heritage Silkistä, mutta se väri oli onneksi jo loppu. Ysolda Teaguen The Orchid Thief Shawlette olisi varmaan aika komea Heritage Silkistä ja sen pariksi samaisen suunnittelijan Snapdragon Tam. Eikö kuulostakin hyvältä?

lauantai 27. elokuuta 2011

Tomaattikantapäät

Pidän kovasti uusien tekniikoiden ja juttujen kokeilemisesta ja innostuin tietenkin uudesta Cat Bordhin kantapäästä. Intouduin ostamaan pätkävärjättyä Fabelia ihan testiä varten ja onhan tässä aika ihanat värit. Loin 64 silmukkaa ja neuloin perussukkaa varren. Kaksi oikein, kaksi nurin -joustinneuletta parikymmentä kerrosta ja sitten sileää neuletta. Mielenkiintoa riitti kyllä langan värien seuraamisessa. Odotin paljon levottomampaa värikäyttäytymistä, mutta tämä on juuri oikeanlainen väritys pätkävärjäyksestä sukkalankaan. Sopivan kirjava ollakseen kiintoisa, mutta sopivan harmoninen, ettei näytä kauhealta. Suosittelen tätä ja niitä kahta muuta Fabel Print -väriä, joissa ei ole lainkaan valkoista. Ne ovat harmonisempia ja ihan kivoja värejä.


Ja sitten siitä kantapäästä. Tein sen YouTube videon avulla. Youtubea olen ennenkin hyödyntänyt uusien tekniikoiden opetteluun, mutta yleensä jonkin pienemmän jutun suhteen, mutta ihan toimiva systeemi se on tämäkin. Video on siis kantapään keksijän itsensä tekemä Cat’s Sweet Tomato Heel Socks - a Heel Tutorial. Kantapää on kaikessa yksinkertaisuudessaan huikea. Ei lappua, laskemista, silmukoiden poimimista, kaventamista tai lisäämistä. Tämä on helppo kantapää, jossa tarvitaan vain lyhennetyt kerrokset. Ei tarvitse laskea muuta kuin jakaa silmukat kolmeen osaan ja sitten vain neuloa. Toisen kantapään kohdalla en edes katsonut videota uudelleen. En epäillyt lainkaan kykyäni neuloa saman uudelleen. Vertaan tätä kantapäätä lähinnä tiimalasikantapäähän, josta tämä tavallaan on muunnelta. Sen tämä pesee mennen tullen moneen kertaan. Jos joskus tulee vastaan tiimalasikantapäällinen ohje, niin aion kyllä yrittää sen korvaamista tällä, mikäli se vaan on kuvion puolesta mahdollista. Tiimalasikantapää nimittäin ei istu jalkaani yhtään. Se kiristää väärästä kohti ja on muutenkin kovin epäkäytännöllinen. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan tätä tiimalasin tilalla. Omaa suosikkiani ranskalaista kantapäätä en vaihda tähän, vaikka se työläämpi ja monimutkaisempi onkin. Osaan tehdä ranskalaisen vaikka unissani ja se toimii takuuvarmasti jalkaani. Opettelen mielelläni uusia, mutta palaan luultavasti aina takaisin ranskalaiseen sen istuvuuden vuoksi.

Projekti: Sweet Tomato Heel Socks (Ravelry)
Ohje: Perussukka Cat Bordhin Sweet Tomato Heel -kantapäällä.
Koko: 39
Lanka: Lilakirjava Garnstudio DROPS Fabel Print
Menekkki: 70 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Ihanat sukat!


Kärjen tein sädekavennuskärkenä (round toe), koska kantapää sekoitti silmukkajaon ja olisin joutunut laskemaan ja järjestämään silmukoita nauhakavennuksia varten. Yleensä teen nauhakavennukset, mutta pidän tästä "pyöreästä" kärjestä. Se on helppo tehdä ulkomuistista ja kun kaikilla puikoilla on yhtä monta silmukkaa, se on helppo tehdä, eikä joudu laskemaan juurikaan. Kaikenkaikkiaan sukista tuli kivat ja oli kiva välillä tehdä jotain melko yksinkertaista varsinkin, kun littanaksi mennyt tyyny jumitti niskat ja olen kärsinyt toista viikkoa yhteen menoon päänsärkyä. Väri aiheutti ihastusta töissä kahvipöydässä ja muutenkin. Ainakin kolme neljä ihmistä olisi halunnut sukat itselleen, mutta pysyin lujana enkä neulo melkein perussukkaa samasta langasta niin monelle. Huomenissa kirjoittelen kuinka tämän kantapään vahvistetun version kanssa kävi.

perjantai 26. elokuuta 2011

Kantapäitä


Ensimmäiset Sweet Tomato Heel -sukat valmistuivat toissapäivänä ja kirjoittelen niistä lisää huomenissa. Lankaa jäi sen verran paljon, että päätin aloittaa vahvistetun tomaattikantapään testauksen samasta langasta. Huomenna täytyy kipaista Lumoavaan lankaan ostamaan yksi lisäkerä. Olen ennenkin havainnut, että saan 150 grammasta ohutta sukkalankaa kahdet naisten sukat, mutten tajunnut siltikään ostaa kolmea kerää kerralla. Aloitin vaihteen vuoksi päätin aloittaa kärjestä ja testata, miten kantapää toimii toiseen suuntaan. Kätevää, kun voi tehdä saman molempiin suuntiin.


Olin neulesuunnittelutuulella ja kun ilmeni tarvetta suuremmille koille sukkaohjettani, niin laskin näppäränä tyttönä parit koot lisää. Käänsin varmuuden vuoksi kantapäät purkukorista nappamallani sukan varren päähän. Näyttää kovin hassulta, kun kantapään käännös on suoraan jousnneuleen päässä, mutta silmukkamäärät sain oikein. Ohjeen Ravelry-sivulta voi nyt ladata pdf:n, jossa on 80 ja 88 silmukan sukkien ohje, joka vastaa suunnilleen kokoja 45 - 47. Minua on vähän harmittanut, kun yhtään projektia ei ole tullut Ravelryyn. Googlettamalla löysin yhdet sukat. Olisi niin kiva nähdä muiden tekemiä sukkia. Seuraava ohjeeni on onneksi kiintoisampi ja saan varmaan nähdä ihania toteutuksia talven mittaan.

maanantai 22. elokuuta 2011

Istuu kuin sukka!


Vähän oudolta se näyttää, mutta istuu jalkaan hienosti. Olin vähän skeptinen, mutta vaikuttaa siltä, ettei ratkaisu ole yhtään hullumpi.


sunnuntai 21. elokuuta 2011

Lankakauppaneulontaa

Menin lauantaipäiväksi neulomaan Lumoavaan lankaan. Lähipiirissä sellaisen mainitseminen aiheuttaa kummeksuntaa. Jotkut muut menevät kahvilaan istumaan, minä lankakauppaan. Ei siinä mitään kauhean ihmeellistä ole. Selittelin sitä asumisolosuhteilla. Voisin avautua enemmänkin soluasumisen kauheuksista, mutta taidan jättää sen nyt väliin. Lankakaupassa neulominen on oikein kivaa. Uskokaa pois. Tapasin uusia ihmisiä ja tietysti tuttuja. Sain jutella mukavien ihmisten kanssa. Ensin istuin miltei näyteikkunassa ja se tuntui hiukan kummalliselta. Pari asiakasta katsoi pitkään sellaisella "Mikä toi on?" -ilmeellä, mutten antanut sen häiritä. Ehkä heitä kiinnosti neulomani pipo tai Ponyn ruusupuupuikot. Tiedä häntä. Iltapäivällä koeajaoin uuden sohvan Raunin kanssa ja se oli oikein kiva istua ja neuloa. Suosittelen muillekin tällaista päivän vietettä. Terveisiä kaikille, jotka tapasin eilen. :)


Tällaisten kanssa tulin sieltä pois. Lähdin hakemaan Fabel printiä uuden kantapään kokeiluun. Värit ovat vähän vinksallaan, mutta aivan ihanat punalilan ja violetin sävyt on tässä värissä. Eikä ihanuus tullut kalliiksikaan, kun Drops on laskenut lankojensa hintoja ja saan toistaiseksi vielä opiskelija-alennuksen. Samaa ei voi sanoa Utunasta. Olen etsiskellyt sinistä huivilankaa pidempään. Olisin halunnut Wetterhoffin Sivillaa, mutten viitsinyt tilata summan mutikassa jotain sinistä, joka kuitenkin osoittautuisi vääräksi, sillä lahjahuivin värillä on väliä. Uhtu ei ehkä ole kaikkein ylellisimmän tuntuista, pehmeintä tai silkkisintä, mutta kotimaisuusaste on ainakin 110 prosenttia ja sellainen maksaa. Olisin halunnut hitusen paksumpaa lankaa, mutta kyllähän tämä menee, vaikka ohutlankaplääh onkin vähän päällä. Nyt pitäisi keksiä ohje. Ehkä sekin pitäisi olla kotimainen...


Päänsärky hankaloittaa neulomista. Sellainen, mikä menee kuin vettä vaan normaalisti, menee aivan päin honkia. Purin kolmesti väärin käänneltyjä palmikoita ja sitten luovutin. Vaikka kuinka yritin olla tarkkana, palmikot kääntyilivät miten saattuu. Purkuun menee edelleen, mutta pipo valmistunee äkkiä, kun pääsen vauhtiin kohtauksen jälkeen. Olin taktikoinut ja ottanut sukkapuikot mukaan ja saatoin vaihtaa tomaattisukkaan jo lankakaupassa. Silmukoiden laskemisesta ei meinannut tulla mitään, mutta 2 oikein 2 nurin -joustinneuletta teen vaikka unissani, eikä siihen säryt vaikuta. Olen yllätyynyt miten harmoninen ja tasainen väritys tässä Fabel Printissä on. On miltei väärin haukkua tätä pätkärääkätyksi. Raidatkin näyttävät kauhean tasaisilta varsinkin paljaaseen silmään. Kamera korostaa kovasti kontrastia ja sukanvarsi näyttää levottomammalta. Oikein iloinen yllätys pätkävärjätyksi langaksi.


Nyt lisää troppia ja päiväunille, jotta saan tämän keskiviikosta asti enemmän tai vähemmän kovasti vaivanneen säryn nitistettyä ja pääsen testineulonta-asioiden kimppuun ja huomenna töihin.

perjantai 19. elokuuta 2011

Palmikkopipoa taas


Tuli vissiin syksy, kun on alkanut paleltaa välillä ja se jos mikä on omiaan neuleinnolle. Ei sillä, että neuleinnostuseni tarvitsisi yhtään nostatusta. Tuli mieleeni palmikkopipot ja keväällä ystävättärelleni lupaamani pipo. Suunnittelin aiemmin hänelle palmikkopipon, johon hän ihastui mahdottomasti. En jaksa neuloa aivan samanlaista, mutta hyvin samanlaisen. Langan ostin jo huhtikuussa, mutten saanut heti aikaiseksi neuloa pipoa ja kesällä ei villa-alpakkapipolle ole tarvetta. Olin onneksi valinnut palmikon valmiiksi ja piirtänyt kaavion, joten aloittaminen oli helppoa. Olin aluksi hiukan skeptinen palmikon suhteen, mutta nyt se näyttää aika kivalta. Langan väri on hankala harmahtava sininen, joka näyttää keinovalossa herkästi vauvasiniseltä, joka ei oikein ole rouvasihmiselle sopiva väri. Kaaviota etsiessäni sattui silmään pdf, jonka olin tehnyt alkuvuodesta ohjeeksi palmikkopipooni. Muistin myös luvanneeni testineulonnan, mutta rankan alkuvuoden murheissa pääsi unohtumaan koko asia. Jos pistäisin pikaisen testineulonnan pystyyn niin ehtisin ehkä seuraavaan Ullaan. Deadline on vasta kuukauden päästä ja pipon neuloo parissa päivässä. Innokkaita palmikkopipon neulojia, Anyone?

torstai 18. elokuuta 2011

Hajatelmia pitsibolerosta ja tomaattikantapäästä

Minulla oli kesäkuussa kauhea hinku neuloa pitsibolero mieluiten silkistä. En kuitenkaan raaskinut ostaa BC Garnin Jaipur Silk Finoa, kun ei mallikaan ollut tiedossa, vaikka mieli teki. Sitten tarjoutui mahdollisuus ostaa ihanaa Wollmeisen 100% merinoa värissä Dunkle Kirsche ja päätin vaihtaa silkin WM:en, mutta kun sain vyyhdin hyppysiini, en raaskinut aloittaa mitään omaa sovellusta, kun se kuitenkin menisi mönkään. Helteet ja tarve pitsibolerolle menivät, mutta malli sentään löytyi. Maanantaina eksyin Altocumuluksen blogiin ja rakastuin hänen neulomaansa Siljaan. Väri on kaikkea muuta kuin minua, mutta malli on todella kaunis. Olin jo vähällä tilata Adlibriksestä kirjan, mutta onneksi pikkusisko muistutti kirjaston palveluista ja varasin Pitsit puikoille sieltä. Kirja oli noudettavissa parissa päivässä ja nyt pitäisi miettiä sitä lankaa. Korkatako WM vai ostaako sitä silkkiä? Kerin jo kaksi WM:ää turhaan tässä kuussa ja ajatus kerimisestä hiukan hirvittää. Enkä ole varma riittää WM:ssä metrit. Toisaalta kolme vyyhtiä silkkiä kirpaisee jonkin verran lompakkoa. Nyt en kyllä tarvitse enää boleroakaan, kun tulee talvi. Plääh.


Ja sitten iski kauhea hinku kokeilla uutta kantapäätä. Olen kuullut Knit Knit Cafe Podcastissä Cat Bordhin Sweet Tomato Heel -kantapäästä. Cat Bordhi on keksinyt kaikenlaista veikeää ja Knit Knit Cafen Abbyn innostus tomaattikantapäästä tarttui minuunkin. Kuvittelin, ettei ohjeeseen pääse käsiksi ostamatta tyyristä e-kirjaa(Rav link), mutta Bordhi onkin julkaissut videon Youtubessa kantapään neulomisesta. Uaaah! Pakko ... kokeilla ... tuota ... nyt ... hetiiii! Arvatkaa vaan onko missään nurkassa nyt tähän hätään pätkärääkättyä sukkalankaa, kun iskee Visio ja Inspiraatio. No eipä tietenkään. Miksi en maanantaina ostanut sitä hirvittävän kaunista lilaviolettikirjavaa Fabelia, kun olin lankakaupassa? (Kahdeksannessa kuvassa on tuolla mainittu ihanuus.) No enhän minä tarvitse pätkärääkättyä, köhöm, pätkävärjättyä sukkalankaa mihinkään, ajattelin. Niimpä niin. Nyt on sitten Herra Migrén, työväsymystä, vesisade, sieniretki, neuletapaaminen ynnä muut esteet lankakauppaan syöksymisen tiellä. Muistin senkin, että mun piti kokeilla Neulontakerho-ohjelmassa Cat Bordhin esittelemää Coriolis-sukkaohjetta, joka sekin olisi kivannäköinen pätkärääkätyssä sukkalangassa. Plääh.


maanantai 15. elokuuta 2011

Lumoavan langan avajaisista

Sinkosin itseni tänäaamuna seitsemäksi töihin, jotta ehdin ja jaksan töiden jälkeen vielä kipaista katsastamaan Lumoavan langan uuden putiikin avajaispäivänä. Mikä kenellekin on tärkeää ja niin pois päin. xD Tiesin kyllä, että tila on suurempi, mutten odottanut sellaista avaruutta ja valoa. Uusi liiketila on vielä ihanampi kuin entinen. Harva pieni kauppa on noin avaran tuntuinen. Oleskelunurkkaankin oli tullut sohva. Tarkoitukseni oli jäädä neulomaan, mutta se jotenkin unohtui. Meni kai pasmat sekaisin tai jotain. En osannut edes lankaa ostaa. Se saattoi kyllä johtua siitä, että minulla on siniselle huivilangalle tarvis ja en juuri muuta osannut ajatella. Tapasin sattumalta Tuijan avajaisissa ja oli kauhean kiva jutella. Lankakaupan avajaisista olisi kyllä voinut ihan lankaakin ostaa. Punta Yarnsin Merisock on avajaistarjouksessa, mutten raaskinut ostaa sitä, kun vasta ostin sitä kaksi vyyhtiä viime kuussa Lankakamarin alesta. Cascaden Heritage Silkissä oli mahdottoman herkullinen pinkki/fuksia, mutten tarvitse sellaista huivilankaa juuri nyt. Käykää ihmeessä katsomassa uutta putiikkia oulunseutulaiset.


Mukaan tarttui avajaistarjouksesta KnitPron kiinteät pyöröt 3,25 mm ja 3,75 mm metrisinä täydentämään puikkokokoelmaa. Nuo koot puuttuivat ja kun myy kolmet pyöröt niin saanhan ostaa kahdet tilalle. Lisäksi ostin kätevät pyöröpuikonsuojukset, joita olen katsellut Lumoavan langan nettikaupasta, mutten ole aiemmin muistanut liikkeessä katsoa niitä. Ne vaikuttavat oikein päteviltä. Posti oli tuonut Lankaluolasta ne oikean mittaiset sukkapuikot ja sain kaksi nättiä silmukkamerkkiäkin. Kiitos Marika! Lankaluolan loppuunmyynti muuten jatkuu vielä. Käykää tekemässä löytöjä.


sunnuntai 14. elokuuta 2011

Yllytyshullu

Ilmoittauduin sitten minäkin Porttiin. Syytän yllyttäjiä. Vieläkin kädet vähän tutisee. Se oli niin jännittävää, mutta jännin osuus on vasta tulossa. Tuntuu hiukan uskomattomalta, että tällälailla repäisen, mutta kai sitä joskus pitää tehdä eikä vaan elää sitä iänikuista "sitku-elämää". Kaikki on aina hamassa tulevaisuudessa, aina ja iänkaikkisesti.


Aloitin Pointelle-sukat Knit.Sock.Love -kirjasta viimekuun puolella, mutten neulonut kuin joustinneuleen, kun projekti jotenkin jäi. Kaaviot olivat kirjassa niin hankalasti, etten saanut aikaiseksi neuloa vartta. Eilen päätin ryhdistäytyä ja skannasin kaaviot koneelle ja aloin neulomaan. Malli on aivan ihana ja lankakin yllättävän kivantuntuista. Kävin osamassa kaksi kerää lisää, vaikka hieman epäilenkin, että Aloevera-Nallekin nyppyyntyy aika äkkiä rumaksi. Joku ihmeen mielenhäiriö tuli tarjouslankojen kohdalla.

Muutenkin tuli kallis reissu, kun mukaan tarttui uusi lompakko. Olen useamman vuoden käyttänyt ilmaiseksi saamaani nahkalompakkoa, mutta nyt kun eteen sattui aivan tajuttoman kaunis ja käytännöllisen oloinen lompakko niin pakkohan se oli ostaa. Hitusen kirpaisi melkein kaksikymppiä, mutta se oli niin kaunis ja korteille on paikkoja reippaasti, mitä monesta lompakosta puuttuu. Kai aidosta nahasta joutuu jotain maksamaan.


lauantai 13. elokuuta 2011

Linkkivinkkejä ja elokuun kuulumisia

Tekstiiliteollisuus on julkaissut ensimmäisen verkkolehden asiakkailleen. Teeteelehti ei erityisemmin sykähdyttänyt, mutta ehkä jollekin muulle kolahtaa. Neulemalleissa ei ollut mitään minulle mielenkiintoista ja artikkelipuoli on kovin köyhä. Mulla on tosin tunnetusti vaativa maku varsinkin neuleohjeiden suhteen.

Nettineulehti Ullasta on ilmestynyt tämän vuoden extra, jossa on kehruu ja rukkijuttuja sekä neuleohjeita, jotka on toteutettu käsinkehrätystä langasta. Tämä ei tehnyt yhtään hyvää rukkikuumeelleni.

Rukkikuumeesta tulikin mieleeni. Olen katsellut syksyllä aukeavan Villavyyhdin nettisivua sillä silmällä. Majacraftin logo lupailisi hyvää. Ehkäpä pääsen syksyllä toteuttamaan suuren unelmani omasta rukista. Tuntuu paljon helpommalta ajatukselta tilata rukkinsa Helsingistä kuin Keski-Euroopasta. Enkä sitä PayPaliakaan osaa käyttää ja siihen talvella kilpistyi rukin tilaaminen.

Portti2011:n eli Pohjois-Suomen neuleretriitin ilmoittautuminen alkaa huomenna sunnuntaina. Olin ensin päättänyt, ettei minulla ole varaa lähteä, mutta kanssaihmisten yllytyksestä harkitsen jo ihan vakavasti. En ole ihan varma. Pitäisi päättää, mutta hinta kirpaisee köyhää (hetken vielä) opiskelijaa. Enkä toisaalta ole ihan varma, missä olen reilun kuukauden päästä, mikä toisaalta ei liene ongelma, jos vain päättää menevänsä Porttiin tuli mitä tuli. Siellä voisi oppia värttinäkehräystäkin (ja lietsoa rukkikuumetta).

Maanantaina aukea Lumoavan langan uusi putiikki, enkä millään malttaisi odottaa. Uutuuksia on tulossa useammanlaisiakin. Parista ihanuudesta on saatu vihiä, mutta muutakin varmaan on tulossa. Avajaistarjouksista ei ollut mitään puhetta, mutta luulisi jotain sellaistakin olevan tulossa. Onko maanantaina pakko mennä töihin?

En ole juuri ehtinyt enkä jaksanut neuloa muuten kuin työmatkoilla ja alkuviikon neuletapaamisessa. Onneksi työkiirettä on vähemmän loppukuussa. Flammegarn-sukka on ainoa neule, joka on edistynyt tällä viikolla. Ensimmäinen sukka on miltei valmis, mutta minun tekisi taas mieli purkaa, sillä en pidä kantapäästä. Epäilen, että se pussittaa. Olen purkanut vissiin kolme sukkaa ja vaihtanut ohjettakin nelisen kertaa. Lanka alkaa varmaan jo kärsiä. Asialla ei ole toisaalta mitään väliä, sillä sukat eivät ole menossa mihinkään. Lykkään ne jollekin sitten, kun lähipiirin miehistä joku tarvitsee sukkia.

Innostuin mahdottomasti alkukuusta Westknitsin mysteerihuivi KALista (Ravelry link) ja kinusin ohjeen lahjaksi. Kerjäsin Wollmeisejämiä ja olin aivan intopinkeänä aloittamassa. Värien yhteensopivuuden vuoksi lopulta korkkasin kaksi vyyhtiä Wollmeiseistani ja aloin innoissani neuloa. Olen kovasti pitänyt Stephen Westin malleista  (Ravelry link) ja kuolannut ihania ohjeita, jotka kaikeksi kurjuudekseni ovat pääasiassa maksullisia. Jostain kohtalon oikusta tämä mysteerimalli on kuitenkin mielestäni ruma. Ei missään tapauksessa Wollmeisen arvoinen projekti. Hälytyskellot soivat jo ensimmäisen vihjeen valmistuttua. Päätin odottaa toisen vihjeen kuvia ja nyt olen nähnyt kolmannenkin. Purkuun menee. Se ei vain jostain syystä ole minun mieleeni. Nyt harmittaa ihan suunnattomasti se, että kerin Dunkle Kirschen ja Merlotin. Pitänee ostaa joku vyyhti lisää Wollmeisea lohdutukseksi ja aloitella sukkia kerityistä.

Westknitsin malleista puheen ollen sain lahjaksi Spectran (Ravelry link). Sopisikohan Schoppel-Wollen Zauberball Brombeere tuohon raitalangaksi...

On minulla ollut onneakin tällä viikolla. Keskiviikko-iltana hieroin silmiäni epäuskoisena lukiessani Naamakirjasta, että voitin 10 euron lahjakortin Teekauppa.fiin. Lisäksi myin kolmet käyttämättä jääneet Addin tavalliset pyöröt ja pääsen ehkä vielä tässä kuussa eroon reilusta puolesta kilosta kammolankaa. :)

Hyvää viikonloppua lukijoilleni ja kiitos kaikista kommenteista! <3
Aivan erityinen kiitos kaikille niille, jotka ovat laittaneet linkin blogiini omaan blogiinsa. Teitä tuntuu löytyvän uusia koko ajan. :D

torstai 11. elokuuta 2011

Lisää lankasia

Tein pienen tilauksen Lankaluolan loppuunmyyntiin ja sain eilen haettua pienen pakettini. Schoppel-Wollen Zaubeballia minun on tehnyt mieli jo pitkään, mutten ole raaskinut ostaa. Brombeere oli jotenkin ruskeamman tai murretumman oloinen kuin odotin, mutta kivalta vaikuttaa. En tiedä mitä siitä tulee. Katsotaan. Opalia minulla on yksi kerä ollut aiemmin ja se vaikutti hyvältä perussukkalangalta. Tilasin myös nelimilliset sukkapuikot. Hinta oli sopivan edullinen ja olihan ne pakko ostaa, vaikken nyt heti tähän hätään tarvitsekaan. Mulle jotenkin aina sattuu ne puikkokämmit. Tilasin 20 senttiset ja sain 15 senttiset. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun joudun vaihtamaan väärät puikot, mutta onneksi se käy kätevästi, kun vaan jaksaa lähettää asiasta ensin sähköpostia. En ole mielestäni edes kovin montaa kertaa puikkoja tilannut. Tämä on nyt toinen kerta, kun tilaan netistä lankaa. En ole onneksi kova tilailemaan lankasia tai muutakaan. Arastelen nettitilauksia. Saan niistä turhaa stressiä.


Tekstiiliteollisuuden elokuun uutiskirje kolahti maililootaan ja siinä mainittiin syksyn uutuuslankoja. Teeteen lankoihin tulee uutuudet Helmi ja Lumi, joista Helmi olisi ihan mielenkiintoinen, mutta miksi kaikki merinolangat pitää olla vauvapastelleissa. Miksi pehmeät merinot ovat vauvalankoja? Muutko eivät tarvitse kuin pässinpökkimää? Lumista en innostu, sillä olen kärsinyt jo jonkin aikaa mohair-pläähistä. Olen jopa harkinnut myyväni pois neljä kerääni lilaa Rowanin Kid Silk Hazea, mutten ole vielä saanut aikaiseksi tehdä mitään asialle. Muista langoista en innostunut sitäkään vähää. Stepiin on tulossa lisää kammovärejä, mutta mitäpä sanan retro takana voisi ollakaan muuta kuin kammovärejä. Joukossa oli muutama uusi kammolankakin. No eipähän tarvitse sännätä ostamaan lankaa.

Työkiireet syövät neuleaikaa, mutta olen saanut kovan onnen Tico Tico -kerän muotoutumaan sukannäköiseksi. Ehkä siitä tulee Nancy Bushin Flammegarn sukat kirjasta Folk Socks. Olisikin jo aika hyödyntää sitä kirjaa. Olen viahtanut ohjetta monta kertaa, kun aina joku mättää. Kerä on paljon nähnyt. Monta neuletapaamista, työmatkoja ja reissaamista kotikotiin ja ties mitä. Harvemmin tule mitään projekti raahanneeksi niin paljon ympäriinsä. Vähitellen lanka saisi sukkaantua ja poistua maisemasta.

tiistai 9. elokuuta 2011

Punavalkeat pannulaput


Dropsin Supersale Muskateista tuli pannulaput. Vähän piti taiteilla, että sain langan riittämään. Malli vaatisi hieman enemmän kuin 200 metriä lankaa, mutta ihan hyvät niistä tuli, kun vähensin sopivasti silmukoita.  Nämä menevät lahjaksi ja ovat kivan pirteät. Marianne-karkkien kääreet tulee ihan väreistä mieleen. Malli on sama äitini opettama kuin aiemmissakin pannulapuissani. Virkkaaminen ei ole oikein minun alaani, mutta on alkanut sujumaan, kun vaihdoin kynäotteesta veitsiotteeseen, enkä rasita enää niveliäni liikaa. Ehkä virkkailen enemmänkin tulevaisuudessa nyt, kun olen löytänyt ergonimisemman tavan.


Projekti: Crochet Potholders (Ravelry)
Ohje: Vanha sipoolainen malli
Koko: 18 cm x 18 cm
Lanka: Valkoinen ja punainen Drops Muskat 
Menekkki: 100 grammaa
Koukku: Phantom 2 mm virkkuukoukku
Fiilis: Tämähän sujuu jo

tiistai 2. elokuuta 2011

Spey Valley


Hoitokissani emäntä harrastaa vaeltamista ja vaelluskengissä on kuulemma ohuet villasukat kivoja. Ostin Lumoavasta langasta puolukanpunaista Drops Fabelia ja sukat hyppäsivät puikoille heti. Perussukkalangalle sopii perusohje. Katsoin jonostani lähinnä perusohjetta olevan ohjeen sopivalla silmukkamäärällä ja vaihteeksi asiat loksahtivat paikalleen kuin itsestään, enkä joutunut vaihtamaan ohjetta montaa kertaa. Sukat valmistuivat ennätysajassa, vaikkei mitään kiirettä ollutkaan. Mikä lie kohtaus. Kärjen neuloin toiseen sukkaan elokuun puolella, mutta päätin laskea molemmat kerät silti heinäkuun langankulutukseen. Vielä ehdin neulomaan muuta tässä kuussa. Ohjeessa on varressa yksityiskohtia, mutta muuten nämä ovat perusjoustinneulesukat ranskalaisella kantapäällä ja pyöreällä kärjellä. Ohjeessa on pääosa sukasta 5o, 2n -joustinta, mutta epäilen, että se ei vedä kasaan kunnolla käytössä ja jatkoin varren alun 2o, 1n, 2o, 2n -joustinta muuhun sukkaan. Ulkonäöllisesti ei kummoinenkaan ero.

Projekti: Spey Valley Socks (Ravelry)
Ohje: Spey Valley by Nancy Bush (Knitting on the Road)
Koko: 39
Lanka: Puolukanpunainen Garnstudio DROPS Fabel
Menekkki: 72 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Kivat perussukat


 Eniten mallissa pidän varren yksityiskohdasta nimeltä Vikkel Braid. Minulla on ikävä tapa aloittaa lukematta ohjetta ensin läpi ja välillä tulee suuria yllätyksiä. Tämä oli ihan yhtä hämmentävää kuin myssyn aloittaminen kolmella ja suorakaiteen muotoisen huivin viidellä silmukalla. Olin ihan haavi auki, kun käskettiin tekemään Vikkel Braid ja katsoin ohjetta toiselta sivulta. Siis tee mitä!?!?. Vikkel Braid on tuo kohta, jossa silmukkarivi kiertää vaakasuoraan varren ympäri. Olin aivan varma, että se kiristää ihan kauheasti, mutta itseasiassa se joustaa hyvin. Neuloin sen tosin tahallani löysälle. Kuvassa sukka näyttää ihan kauhealta. En käsitä miten kamera teki sukan varresta noin hirveännäköisen. Se on ihan hyvinnäköinen, kun silmällä katsoo.


Fabelia neuloin ensimmäistä kertaa, vaikka tämä oli kolmas kerta, kun ostin sitä. Lanka vaikutti ihan hyvältä perussukkalangalta. Ei mitään ihmeellistä, pikkaisen karheaa, mutta hinta-laatusuhde on näin edullisessa langassa kyllä kohdallaan. Kuulemani mukaan kestävätkin hyvin. Langasta tosin sai nyppiä ikäviä kovia vaaleampia kuituja. En tiedä ovatko ne peitinkarvoja vai mitä. Puikkokooksi olisi ehkä voinut ottaa joka 2 milliset. Jälki on epätasaisempaa kuin normaalisti. Minulla on yleensä aivan tappotasainen käsiala, johon on syynä kai käsialani tiukkuus. Täytyy seuraavassa Fabel-sukkaparissa kokeilla 2 millisiä puikkoja. Lanka toisaalta vaikuttaa hitusen palksummalta kuin muut juoksevuudeltaan vastaavat sukkalangat kuten Step. Silmukoita tarvitsee hieman vähemmän. Silmukkamäärä on tässä 63 ja se olisi Stepille liian vähän.