sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Puikkojaarittelua ja lisää lankasia

Viime viikkoina on tuntunut tulevan neuletilauksia joka suunnalta. Jouduin jo kirjaamaan ylös ne, etten unohda mitä olen luvannut ja ainakin yhden olin jo lahjakkaasti unohtanutkin. Yhtäkkiä tuntuu, että kaikki haluavat neuleita. Täytynee vähän aikaa kieltäytyä kokonaan, ettei käy niin, etten pysty lupauksiani pitämään. Tilauksia varten piti ostaa lankaa ja parina päivänä kävin kiertelemässä paikallisia lankakauppoja. Lupaamaani pipoon/myssyyn ostin Cascaden 220 -vyyhdin, sillä ihastuin tähän lankaan ja halusin saada sitä taas puikoilleni. Huiviin puolestaan hankittiin Kauhavan Kangas-aitan Inkaa. Molemmat kauniita sinisiä. Inkan havaitsin alpakkamerinosekoitteeksi vasta Ravelrysta, mutta se ei haittaa. Luulin Inkan olevan täysalpakkalanka. Huiviin löytyi jo kuvio, mutta myssy on vielä suunnittelematta.


Lankakauppakierroksella huomasin, että Maakarissa oli Susanne's eeben- ja ruusupuusukkapuikkoja. Olin pyörtyä ihastuksesta. Olen ollut KnitPro Symfonie /KnitPicks Harmony -puikkoihini niin tyytyväinen, etten ole kaipaillut muita sukkapuikkoja lainkaan, mutta olen heikkona puisiin puikkoihin ja en nyt tarkoita bambua, josta en niin välitä. Minulla ei ehkä ole ollut kunnollisia bambupuikkoja. Ostin pari-kolme vuotta sitten KnitPicks Harmony -sukkapuikko setin itselleni joululahjaksi. Alku oli kankea. En etukäteen jostain syystä ymmärtänyt, että puikot ovat lyhyemmät kuin mihin olen tottunut. Sentit olivat tiedossa, mutta asiaa en vain sisäistänyt. Olin ensin hämmentynyt ja sitten vähän pettynyt, kun en heti ihastunut paljon hehtutusta saaneisiin puikkoihin.

Sittemmin olen hylännyt kaikki muut sukkapuikot, sekä bambuiset että metalliset. Yhtään settini puikkoa en ole rikkonut ja laatuun olen muutenkin hyvin tyytyväinen. Yhtä 2,25 mm puikkoa en mistään löydä ja alan olla huolestunut siitä miten se katosi ja mihin joutui. Haluaisin sen jostain löytää vielä kaikkien näiden kuukausien jälkeenkin. Pidän 15-senttisistä sukkapuikoista, sillä pidempiä en ole kokenut tarvitsevani ja ne mahtuvat kätevästi metalliseen penaaliin, jossa kuljetan puupuikoilla olevia sukankutimiani, jos otan ne johonkin mukaan. Olen pelännyt kovasti puikkojen katkeamista ja ollut ehkä hyvin niiden kanssa. Onneksi eeben- ja ruusupuusukkapuikkojen hinnat olivat niin suolaisia, etten raaskinut ostaa. Niitä näyttäisi saavan edullisemmin netistä, mutta postikulut olivat hurjat tietäen, että kirjeessähän ne kulkevat (luin vissiin väärin). Toisaalta täältä ei noin vaan lähetäkään Hakaniemen halliin puikko-ostoksille. Hmp. Ne olisivat olleet niiiiiiin ihanat ja kauniit ja kaikkea, mutta valitettavasti myös 20 senttiä pitkät.

Kun nyt aloin puikoista jaarittelemaan voinen saman tien kirjoitella mitä ajattelen muista puikoista. Minulla on ollut aiemmin perintöpuikkoja, kirppispuikkoja, Novitan, Ponyn ja Prymin puikkoja, joihin olin suhteellisen tyytyväinen, kun en paremmasta tiennyt. Sitten ostin parit tavalliset Addin pyöröpuikot joskus ja ihmettelin miksi ihmiset pitävät niitä paljon parempina. En edelleenkään ymmärrä. Sitten päätin kokeilla pitsi-Addeja. En tilatessani tiennyt mikä niiden ero on, mutta pitihän sitä kokeilla. Pitsi-Addeihin rakastuin heti. Ne ovat terävät ja hiukan nahkeat ja aivan omiaan etenkin liukkaille silkkivilloille ja alpakoille. Olen neulonut niillä paljon muutakin ja ne ovat kätevät.

Aiemmin tänä syksynä tilasin KnitPro Symfonie pyöröpuikot, sillä halusin kokeilla niitäkin. Aluksi en ollut kovin innoissani. Ne eivät oikein sovellu ohuen silkkivillapitsin neulomiseen, mutta SYTYCK-neuleessani ne ovat olleet ihan paikallaan. Olen hiukan harmitellut, etten tilannut paksumpia puikkoja. Viime päivinä olen haaveillut hankkivani pitsi-Addieni rinnalle tärkeimmistä paksuuksista KnitPro-pyöröjä pipoja, myssyjä ja kaulureita varten. Pyöröpuikoista käytän vain metrin mittaisia. Jotkut 80-senttiset ovat satunnaisesti käytössä, mutta muuten nysäpyöröillä en tee mitään. Magic loop on ahkerasti käytössä muuten kuin sukissa.

Pitkät puikot eivät ole olleet käytössä enää vuosikausiin lukuunottamatta Ponyn nelimillisiä bambuja, jotka olen saanut lahjaksi ja siksi niitä käytän, jossain pienissä jutuissa. Muuten olisin nekin hylännyt varmaan, mutta nyt ne koristavat työpöytääni kynäpurkissa.

Lopuksi voisin mainita välikoon puikot. Minulla on tiukka käsiala ja olen kokenut välikoon puikot erittäin hyödyllisiksi. Minulla oli aiemmin ohuiden sukkalankojen kanssa ongelmana se, että 2 mm:n puikoilla neuloin peltiä ja 2,5 mm:n puikoilla neulepinta oli liian löysää. Sukkapuikkosettini 2,25 mm:n puikot ovat kaikkein ahkerimmin käytössä, sillä ne ovat osoittautuneet aivan täydellisiksi. Muistan miten minua ärsytti viikkokausia, kun minua joku vuosi sitten katsottiin lankakaupassa kieroon, kun kyselin välikokoja. Ei sellaisia muka ollut olemassa. Hah! Niitä on useammalla valmistajalla valikoimissa, mutta niitä ei vaan juurikaan myydä täällä periferiassa. :K

Blogissani on jouluun asti varmaan hiukan hiljaisempaa, kun kirjoittelen hyshysneuleista valmiiksi postauksia välipäiville. Yritän kuitenkin päivitellä jotain sitä ennen. SYTYCK-neule on kainaloissa ja ehkä valmistunee ajoissa. Toivottavasti.

Edit: Vaihtopääsetit unohdin mainita. Niistä en ole ollut kiinnostunut. Pidän koko konseptia hölmönä, enkä näe siinä mitään etua, mutta tämä on minun oma mielipiteeni, kuten muutkin edellä esitetyt.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Blogiarvonta suoritettu!

Arvonnan suositti satunnaislukugeneraattori, joka antoi luvun kuusi. Todistusaineisto:


Kuudes arvonnan osanottaja oli Meflen (Outo lintu linnassa), joten julistan hänet arvonnan voittajaksi. Onnittelut Meflen! Palkintona on pikkusiskoni tekemä kerroslaskurimerkki ja kaksi silmukkamerkkiä, kirjoittamani sukkaohje ja suklaata.

Kiitos osallistujille, joita olikin enemmän kuin odotin. Oli niin mukava löytää aivan uusia vakilukijoita. Joukossa oli tuttuja, aivan uusia tuttavuuksia ja taisipa olla parikin henkilöä, joiden blogeja luen, mutten osannut odottaa, että he lukisivat minun blogiani. Hurjaa. Olen ollut muutaman viikon ihan hämmennyksissäni siitä miten paljon eri kommentoijia blogissani on käynyt. Vastauksissa oli paljon mielenkiintoista ja ihan punastelin kehuja lukiessani. :)

Ne kynsikäslapaset


Projekti: Kynsikäslapaset v.2 (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: Naisten S
Lanka: Sinivioletti SandnesGarn Lanett
Menekkki: 60 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,5 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Tosi kauniit kynsikäslapaset!



Violà! Ne pitkään suunnitellut ja hartaasti neulotut kynsikäslapaset valmiina. Lopputulos on mielestäni aika makea. Toivottavasti pikkusisko pitää synttärilahjastaan, sillä harvoin olen nähnyt näin paljon vaivaa yhden lahjan eteen. Tykkään näissä erityisesti peukalokiilasta, joka ei yleensä ole kovin näytti, mutta tässä se onnistui hienosti. En ole aivan tyytyväinen huppuun, mutta en usko, että siitä saa kauniin. Ainakin se on toimiva.


Ohjeen kirjoittaminen näihin on ollut pari kuukautta to do -listalla, mutten ole ehtinyt. Ehkä ehdin sitten, kun gradu on tarkistuksessa tai joululomalla. Ja sitten pitäisi taas organisoida testineulonta ja keksiä nimi. Nimen keksimisen kohdalla lyö pää ihan tyhjää., enkä testineulontaakaan odota innolla, sillä kolmen koon ohjeessa on noin ziljoona silmukkamäärää, jossa voi olla virhe. Neulesuunnittelu on rankkaa. Toivottavasti se on sitten palkitsevaa, kun näkee oman ohjeensa julkaistuna. Jos testineulonta kiinnostaa, laittakaa sähköpostia sivupalkissa olevaan osoitteeseen. Yritän saada joulukuussa organisoitua testineulonnan kolmelle koolle, joten tarve on ainakin kuudelle testineulojalle.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Kynsikäslapasia




Siskoni suosikkiasuste on kynsikäslapaset. Mieleisiä on kuitenkin kuulemma vaikea löytää kaupoista. Viime vuonna tein hänelle syntymäpäivälahjaksi pöllökuviolliset kynsikäslapaset ja hän esitti joululahjatoiveena jo elokuussa uusia kynsikäslapasia. Kaivelin varastoistani violettia Lanettia ja asetin tavoitteeksi palmikkokuviolliset kynsikäslapaset siskon marraskuiseksi syntymäpäiväksi. Mieleistä ohjetta ei kertakaikkisesti löytynyt löytynyt ja yritin toteuttaa visiota omasta päästäni. Aluksi kokeikin 48 silmukalla neljän silmukan levyisiä palmikkoja, mutta se oli aivan liian kaponen varsi minunkin pienelle kädelleni. Seuraavasta aloituksesta yhdellä lisäpalmikolla syntyi ensimmäinen prototyyppi. Ei kauhean kaunis, mutta muuten ihan onnistunut tapaus.



Toinen prototyyppi on tässä vielä ilman "lapashuppua", mutta se näyttää jo paljon kivemmalta. Aivan erityisesti pidän siitä, miten kauniisti peukalokiila toimii palmikon molemmille puolille sijoittuvien lisäysten kanssa. Palmikot ovat juuri sopivan kapeita mahtuakseen jatkumaan sormiin asti. Tässä on minusta jotain tyyliä. Palmikonkiertojen sijoittelu ei ihan onnistunut ja peukalonjälkeinen, etusormeen jatkuva palmikko ei ole samassa muiden kanssa, mutta sille ei nyt voi mitään.



Huppu ei onnistunut aivan mieleisesti toisessakaan kynsikäslapasessa, mutta tajusin, miten haluan sen tehdä lopulliseen versioon. Melkoinen prosessi, kun pitää monta lapaskynsikästä neuloa, mutta tulipahan tehtyä. Tämä testiversiopari jäi omaan käyttööni, vaikka pidänkin tällaisia hankalina. Käytän mieluummin kämmekkäitä ja lapasia, vaikka niiden kuljettaminen mukana on vähemmän käytännöllistä.



Projekti: Kynsikäslapaset (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: Naisten S
Lanka: Sinivioletti SandnesGarn Lanett
Menekkki: 60 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,5 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Vähän vähemmän nätit testiversiot. Kai näitä voi itse käyttää.


Lopullisesta parista lisää huomenissa.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Panta


Projekti: Isovelipanta (Ravelry)
Ohje: Panta Alaska-langasta / 86-10 Headband in Alaska by DROPS design
Koko: noin 48 cm
Lanka: Novita Isoveli Colori 50 g
Puikot: Pony bambu 4 mm pitkät puikot
Fiilis: Tosi makee! Miksen tehnyt tätä aikaisemmin?

Olen katsellut pidempään tätä ohjetta ja ajatellut sen neulovani, mutten jostain syystä saanut aikaiseksi aloittaa. Eilen ihan yhtäkkiä nappasin kynäpurkistani bambuiset pitkät puikot ja otin jämälankapussista päälimmäisenä olleen Isoveli Colori -pallon. Tämä lanka oli puolentoista vuoden verran pipo, joka ei koskaan ollut käytössä. Viime tai edellisviikolla se sattui jotain etsiessä käteen ja tuli puolivahingossa puretuksi. Pipo puristi ikävästi päälaelta ja oli reunasta liian löysä. Panta oli todella nopea neuloa, mutta aivan loistava ohje. Valmista tuli yhden ainoan Skype-puhelun aikana. En katsonut millainen suomenkielinen versio oli, mutta kai se toimii sekin. Tein väliaikaisen aloituksen jämälangan avulla (virkkaamatta!) ja silmukoin päät lopuksi yhteen. Panta on malliltaan hyvin päähän ja pitkähiuksiselle sopiva ja pääsee heti käyttöön. Taidan kaivaa esiin jotain muuta lankaa ja neuloa toisen, ehkä pukinkonttiin. Lankaa meni puoli kerää ja lopusta saisi vielä toisen, kunhan keksisin missä pipon jämäkerä on. Väri on ihana ja siksi varmaan langan ostinkin, mutten tiedä mitä tekisin toisella samanlaisella.



Muuten neulominen on ollut nyt vähän vähemmällä, kun on opinnoissa loppukiri menossa ja toisaalta edistyneet neuleet ovat olleet pääasiassa hyshysosastoa. Sain viikolla monta metriä Wollmeise-jämää vyyhdistä, josta tein keväällä Rick-sukkani ja sain korjattua kiristävät varret. Lankaa oli sen verran paljon, että lisäsin reilun sentin joustinneuletta molempiin sukkiin. Montaakaan senttiä lankaa ei mennyt hukkaan ja varret ovat nyt hyvät. Kiitos Leena!

PS. Yritän suorittaa blogiarvonnan pikimmiten ja palaan asiaan piakkoin. Kiitos kaikille osallistujille!

Edit: Muokkasin hiukan blogimallia ja asetuksia. Ilmoitelkaa, jos rikoin jotakin.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Baudelairet


Projekti: Baudelaire (Ravelry)
Ohje: Baudelaire by Cookie A. (Knitty)
Koko: noin 38
Lanka: Punainen Anttilan Corallo 100 g
Puikot: KnitPicks Harmony 2,75 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Aika rumat, mutta menköön

Baudelaire-sukkaohje on vaivannut minua kauan. Olen yrittänyt useilla eri langoilla ja aina ollut tyytymätön lopputulokseen. Nyt en enää aio purkaa, enkä koskea koko ohjeeseen enää ikinä. Pitänee myöntää itselleen, että sillä ei kertakaikkisesti tule silmääni miellyttäviä sukkia. Jaloissa ne näyttävät ihan ok:lta, mutta muuten ne ovat epämuotoiset. Pitsi vetää niin pahasti kasaan, että sukan muoto kärsii. Kantapäästä en tykkää edelleenkään ulkomuodon vuoksi. Se näyttää pussilta, vaikka istuukin ihan hyvin. Onneksi nämä eivät ole itselleni. Toivottavasti saaja ymmärtää arvostaa kärsimyksiäni. Tämä vaan on minulle jotenkin sellainen pahan ilman (lintu) ohje. Ehkä vika on odotuksissani. Ne, kun eivät aina ole ihan realistisia. Ohje on kuitenkin suosikki suunnittelijan. Häneltä on ilmestynyt juuri uusi sukkakirja, jota himoitsen kovasti, vaikka edellisenkin neulominen on kesken.


Anttilan Corallo oli ihan mukavaa neulottavaa. Paksuus vähän yllätti, sillä odotin metrimäärän vuoksi langan olevan selvästi Novitan Nallea ohuempaa, mutta Corallo tuntuu ihan yhtä paksulta. Kulutuksen ja pesun kesto jää arvoitukseksi, mutta Coralloa on vielä kolmiin sukkiin varastossani.


En ole ehtinyt enkä jaksanut neuloa viime päivinä. Baudelaireja tikutin väkisin päänsärystä huolimatta valmiiksi ja olin vähän aikaa tyytyväinen, että sain ajoissa sukat valmiiksi, mutta kun minun piti viikonloppuna alkaa niitä kuvaamaan ja blogaamaan, havaitsin, että toisessa on melkein 5 senttiä pidempi varsi ja kaksi oikein, kaksi nurin -joustinneule yksi oikein, yksi nurin -joustimen sijaan. En muista koskaan hölmöilleeni näin pahasti minkään neuleen kanssa. Ilmeisesti pitää jättää väkisin neulomiset väliin ja neuloa vain kun siltä tuntuu. No onneksi nämä ovat kärjestä aloitetut, joten joustinongelmat sain pienellä purkamisella ja neulomisella korjattua.

Ps. Uusi Ulla on ilmestynyt.