Flunssa vei sängyn pohjalle. Neulonta jatkuu jahka paranen neulontakuntoiseksi.

Lomakiireitä

Lomaillessa on ollut niin kiirettä, etten ole blogannut vähään aikaan. Neuleet ovat sentään edistyneet. Puikoilla on uusia neuleita, mutta niistä lisää seuraavalla kerralla.



Ostin Maakarista lisää Wetterhoffin Veeraa, sillä Ravelryssa huutelusta, ei ollut apua. Jäljellä oli onneksi vajaa vyyhti samaa värierää. Kotona äidin suosiollisella avustuksella kerin langan ja pääsin jatkamaan Print O'The Wave -huivia. Reuna valmistui parilla istumalla ja pääsin eilen silmukoimaan reunoja yhteen. Vaikka kello oli jo paljon, en malttanut olla pingoittamatta huivia saman tien. Tyhjensin siskoni sängystä petivaatteet ja leivitin märän huivin patjaan pingottumaan, mutta patja oli vähän liian pieni. Huivista tuli melkoinen pitsilakana. Miksi mun huivit tahtovat olla kokoluokkaa soputeltta? Tässä tapauksessa puikkokoko paljastui liian suureksi. Huivi on vähän turhan verkkomainen, mutta se ei neuloessa vaikuttanut siltä. Enää en kyllä ala purkamaan. Langan loppuminenkin taisi johtua liian isoista puikoista. Kolmen ja puolen millin puikoilla olisi saattanut yksi vyyhti riittää. Nyt mulla on reilut 500 metriä lankaa vielä jäljellä. Siitä tulee varmaan ihan sopusuhtaisen kokoinen huivi.



Ohje: Eunny Jangin Print O'The Wave Stole(arkistolinkki)
Lanka: Wettehoffin Veera tummansininen 120g
Koko: noin 205 cm x 85 cm
Puikot: Pony 4 mm 80 cm pyöröt

Ja se mahtuu sormuksen läpi! Sormus piti tosin lainata äidiltä, sillä omani ovat liian pieniä, mutta sormus kuin sormus. Äiti myös joutui kuvaajaksi, kun muita kuvaajia ei ole nyt tarjolla.





Lopuksi tarina siitä, että kannattaa jutella ventovieraiden kanssa. Olin lankapussieni kanssa palaamassa Kädentaitomessuilta ja jouduin odottelemaan bussia. Bussipysäkillä oli mummeli, jonka kanssa puhuin ensin säästä ja sitten käsitöistä. Rouva sai yhtäkkiä päähänsä, että hänhän voisi antaa minulle lankojaan, kun käsitöiden tekeminen ei enää heikenneen terveyden takia onnistu. Hän antoi puhelinumeronsa ja vannotti soittamaan. Käsin sitten viime viikolla hakemassa hyvin marinoituja kotimaisia lankoja kassillisen. Kuvia en ehtinyt ottaa, kun piti lähteä lomalle, mutta ehkä näitä vintage-lankoja vielä nähdään. Liian killtinä ihmisenä jouduin tosin kolmisen tuntia istumaan ja jutteleeman tämän rouvan olohuoneessa ja syömään suklaata, mutta muuten oli ihan kannattavaa kiltisti vastata, kun puhutellaan. xD

Palmikkosukat

Ohje: Mash-up socks (pdf) palmikoilla ja muutamilla lisäsilmukoilla maustettuna
Lanka: Novita 7 veljestä 150 grammaa luumunvärisenä
Koko: noin 38
Puikot: KnitPicks Harmony 3,25 mm sukkapuikot

Palmikkosukat valmistuivat. Kokeilin vaihteeksi sukkia kärjestä aloittaen ja tein ohjeeseen muutoksia, mutta tykkäsin ohjeen kärjestä ja kantapäästä ja noudatin sitä muuten. Sukista tuli vähän mörvelöt, mutten odottanutkaan mitään überihania. Toivottavasti kelpaavat saajansa jalkoja lämmittämään. Puikot olisivat saaneet olla hieman isommat. Tuli aika napakkaan neulottua. Harmi, ettei Harmony-setissä ole 3,5 mm puikkoja.

Heräsin aamulla entistäkin kipeämpänä ja ajattelin nähneesi hassua unta, jossa ostin ihananväristä Rowanin Kidsilk Hazea. Palasin vessasta ja näin kerät pöydälläni. En ole edelleenkään tottunut ajatukseen siitä, että ostin jotain niin ihanaa. Pistetään se kuumehoureiden piikkiin. Samoin kuin ilmottautumiseni Ravelryssa jouluvaihtoon. Olin päättänyt, että pieleen mennyt vaihto on ensimmäinen ja viimeinen. Toivotaan, että saan mieleisen paketin tällä kertaa.

Messuilua

Kädentaitomessuille ei olisi ikimaailmassa pitänyt mennä. Otin aamulla särkylääkettä ja toivoin, ettei olo menisi päivällä kovin huonoksi, sillä flunssani ei ole vielä aivan hellittänyt. Alkusählingin jälkeen pääsin sisään ja sipsutin lankakauppoja etsimään ja tietysti ihailemaan muutakin tarjontaa. Olin toivonut, että Ornaghi filatin merino oroa olisi tarjolla, sillä sitä olen himoinnut. Aloitin Wetterhoffilta ja hamstrasin messutarjous-Silviaa, vaikka värit eivät olleet erityisen ihania. Silviassa näytti olevan aivan ihania värejä, mutta ne olivat normaalihinnoissa. Sitten löysin Tapion kaupan ja himoitsemani Merino orot ja sorruin samantien kahteen vyyhtiin. Kuka ihme ne kerii minulle?!?! Dropsin Alpacassa oli aivan ihania värejä, mutta jätin ne väliin, sillä alpakkaa saa muutenkin varmasti jostain. Käsityökauppa Ilosta olin ajatellut saattavani ostaa Utunaa, mutta sinisen sävyt eivät iskeneet ja metrejäkin oli aika naftisti huiviin. Sen sijaan sorruin ostamaan Pisa-lankaa. Villa-silkki-bambu-sekoite viehätti jostain syystä, vaikken uskokaan siitä olevan sukkalangaksi. Pitänee tehdä jotain asustetta siitä.

Luulin ostosteni olevan jo kasassa, mutta sitten löysin Lennun pajan. Olen vain salaa haaveillut Rowanin Kid Silk Hazesta, enkä osannut kuvitella, että sitä voisi tulla vastaan. En ollut henkisesti valmis jättämään järjettömän kalliita pikkukeriä sinne, vaan messubudjetin päälle oli vielä pakko vinguttaa korttia. Väri on aivan ihana ja lanka aivan unelmaa. Kuva ei tee oikeutta langalle, sillä kamerallani on ikävä tapa sinistää kuvat, jos valoa on hiukankin niukasti. Olisin harmitellut loputtomiin, jos olisin nämä ihanuudet jättänyt ostamatta. Suorastaan syntisen ihanaa ja sain maksaa itseni kipeäksi, mutta ei harmita oikeastaan yhtään. Uskallankohan koskaan tehdä noin ihanasta langasta mitään?



Lopuksi oli kiva istua neuletapaamisessa kahvilan puolella ja jutustella. Terveisiä, jos joku tunnistaa. :)

Hullutusta

Hulluilla päivillä ei ollut sitä mitä sieltä lähdin hakemaan, joten ostin lankaa. Hullareille oli otettu Sirdarin Peru Naturalsia, josta sieppasin loput Machu Picchu -värin kerät. Pikkusiskolle varmaan kelpaa villa-alpakka-pipo. Regian sukkalangat olivat onneksi kauheanvärisiä ja jäivät muille hamstrattaviksi. Flunssaisena en jaksanut kovin kauaa olla shoppailemassa. Oli pakko lähteä pois ennen kuin pyörryn. Neuleet ovat edistyneet vähän huonosti, kun olen ollut lähinnä sängyn pohjalla.

Voi Veera minkä teit!

Surullinen näky. Veera otti sitten ja loppui kesken. Olin jotenkin kuvitellut, että 900 metriä lankaa varmasti riittää, kun ohjeessa lukee kulutuksena 800 jaardia eli jotain 730 metriä. Wetterhofin Veera on kyllä paksumpaa kuin Ornaghi Filati Merino Oro, josta ohjeen huivi on tehty. Harmittaa vietävästi. Pistän toivoni Ravelryyn. Toivottavasti joltain löytyy nöttönen lisää lankaa, ettei tarvitsisi purkaa. :(



Pitäisi kiireesti tikuttaa kamulle sukkia, ettei varpaat palele. Kaikilla, kun ei ole neulojia perheessä. Nappasin lootasta vanhan seiskaveikkakerän ja kokeilin Mash-up socks ohjetta. Olen vähemmän tehnyt sukkia kärjestä aloittaen ja jotain piti kehittää. Lisäsin itse mukaan pienet palmikot, ettei neulominen ole liian tylsää. Tässä ohjeessa ei ole kiiloja lainkaan ja sukka näyttää pikkuisen hassulta, mutta kantapää on ihanan napakka ja istuu hyvin. Toivottavasti istuu myös saajan jalkaan. Baudelairen kantapää oli painajaismainen, liian suuri ja löysä ja kertakaikkisen kamala. Myös pyöreä kärki on tässä ohjeessa kiva tehdä. Nyt kun joku tekisi toisen sukan vielä.