Uusi blogi

Päätin (jälleen) aloittaa uuden neuleblogin. En kaikista yrityksistäni huolimatta päässyt enää käsiksi entiseen jo toista vuotta hylättynä olleeseen blogiini käsiksi, mutta se ei kyllä yhtään harmita. Kävin lukemassa mitä aikanaan tuli edelliseen neuleblogiini kirjoiteltua ja hävettää. Kummasti voi aikuinen ihminen muuttua vajaassa puolessa toista vuodessa. Että voikin olla 19-vuotias ihminen olla kakara. 

Neuleiden lisäksi tulee varmaan joristua rönsyilevään tyyliini enemmän tai vähemmän ohi aiheen, mutta kukapa sitä jaksaisi aina pysyä aiheessa. Kuvia tulee olemaan kovin vähänlaisesti ellei perhe keksi hankkia uutta digikameraa, jolloin saisin vanhemman Canonin Ixuksen itselleni.

Kelataan vähän taaksepäin. Hei! Olen Villalankasarvikuono kutsumanimeltäni Satu, 21-vuotias opiskelija. Majailen Oulussa opintojen takia, mutta ole kaakonkulmalta kotoisin. Oulussa asun kolmatta vuotta. Olen oppinut neulomaan jo alle kouluikäisenä ja se on ollut harrastuksenani enemmän tai vähemmän aktiivisena harrastuksena siitä lähtien. Varhaisimpia neulomuksiani ei ole varmaan missään tallessa, mutta varmaan joku huivi tai kaulaliina oli se ensimmäinen väkerrys. Neulomaan opetti varmaan äiti tai mummi. En muista siitä oikeastaan mitään, mutta olen jo ensimmäisellä luokalla sujuvasti osannut neuloa pipon.  Lukemaan opin vasta toisella luokalla, kun ei oikein silloin jaksanut lukeminen kiinnostaa. Virkkaamisesta tai muista käsityömuodoista en oikein välitä. Neulominen on minun juttuni.

Innostuin yliopisto-opintojeni alkuvaiheilla uudestaan neulomisesta ihan kunnolla. Tein pipoa ja kämmekästä luennoilla pysyäkseni hereillä. Luentoneulonta onkin kuulunut olennaisesti elämääni siitä lähtien. Yksinkertaiset mallit tulevat jo selkärangasta ja pystyn keskittymään opetukseen hyvin. Itseasiassa paremmin kuin neulomatta, sillä ajatukset lähtevät herkästi haahuilemaan pois aiheesta, mikä on kovin ikävää. Blogini nimi tulee myös luentoneulomisesta. Eräällä luennolla mammutit ja villasarvikuonot tulivat esille useampaan otteeseen ja huumorintajuinen luennoitsija väänsi villasarvikuonot villalankasarvikuonoiksi ja virnuili takarivin suuntaan, jossa minä neuloin. Silloinen neule taisi olla tosin suorakaiteenmuotoinen Fifi Novitan Butterflysta siskolle eli se ei ollut villaa nähnytkään Yleensä minulla on pari eri neuleprojektia kesken. Luentoneule ja televisioneule ovat yleisimmät tyypit. Lisäksi on tietenkin ikuisuusprojekteja, joiden valmistuminen on vähintäänkin epävarmaa.

Puikoilla on tällä hetkellä luentoneuleena on kaulaliina pinkistä Nalle Colorista, jonka osti lohtulangaksi alkusyksystä Tokmannin poistokorista. Sen kuviona on  Crescendo Shawlin kuvio, joka on äärimmäisen tylsä ja puuduttava. Televisiota katsellessa en neuloisi tuota senttiäkään, mutta luentoneuleeksi se on ihanteellinen. Kaulaliina on nurjalta puolelta ruma ja mietin laittaisinko siihen vaikka fleece-kangasta toiselle puolelle. Tulisi ainakin todella lämmin kaulaliina. Tarkenisi 30-asteen pakkasissakin.

Televisioneuleen virkaa toimittavat Clessidra-sukat, joihin tykästyin alkusyksystä, mutta jotka eivät enää miellytäkkään. Pohkeen kavennukset on toteutettu aika rumasti, mutta en jaksanut alkaa melkein valmista sukkaa enää alkaa purkamaan, sillä kyllä niistä tulee erittäin käyttökelpoiset. Toinenkin sukka on jo yli kantapään tehty, joten pian pääsen jäljelle jääneestä langasta tekemään jotkin pitsisukat. Lankana on Sandnesin Sisu aivan ihanassa aniliininpunaisessa värissä. Ohjetta piti tietenkin vähän muokata paksummalle langalle, mutta aika pienillä muutoksilla selvisin.

Odottelen ensimmäisiä ikiomia neulekirjoja saapuviksi. Äiti lupasi myöhästyneeksi nimipäivälahjaksi kustantaa pienen kirjatilauksen. Tilasin Nancy Bushin Folk Socksin ja Interweave Knitsin Favourite Socksin Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta. Toimitusajaksi on arvioitu 10-14 päivää joten saan kiemurrella jännityksestä vielä pitkään, sillä odottavan aikahan tunnetusti on pitkä. Jouduin arpomaan Folk Socksin ja Knitting Vintage Socksin väliltä, sillä en millään saanut päätetyksi kumman tilaisin. Nyt aavistuksen harmittaa, mutta tilaan varmaan jouluksi Knitting Vintage Socksin ja Vogue Knittingin Stitchionaryt ykkösen ja kakkosen.  Toivottavasti kirjat saapuvat pian. 

Minulla on ikävä tapa olla mielenkiinnonkohteideni suhteen kovin ailahtelevainen. Neulominen kiinnostaa melko tarkkaan syyskyyn lopusta maaliskuuhun. Kesällä ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta heti kun pikkuisen tulee jo kylmää, niin puikot ja langat kutsuvat. Sen jouduin karvaasti kokemaan tänä syksynä. Olin koko kesän kotona ja pakatessani laukkujani syyskuun alussa äiti yritti tyrkyttää mukaan lankoja, mutta minua ei silloin kiinnostanut tippaakaan, mutta paria viikkoa myöhemmin harmitti jo suunnattomasti se, että monta kerää ihanaisia lankoja jäi sinne. Opiskelukiireistäni johtuen, en ehdi käymään kotona ennen joululomaa kertaakaan. Opiskelupaikkakunnassani on vain se vika, että se on niin kovin kaukana kotoa.

Tänä syksynä siis olen innostunut sukista. Se ehkä alkoi siitä, kun näin kuvan Baijerilaissukista jossain blogissa. Minun oli saatava nuo ihanuudet puikoille heti paikalla. Siinä oli vain sellainen ongelma, että sopivaa lankaa ei meinannut löytyä millään. Lopulta jouduin tekemään sukat Sandnesin Lanettista. Minun kireällä käsialallani sukista tuli sopivan kokoiset paksummasta langasta huolimatta. Mieli tekisi uusia baijerilaisia, mutta haluan ensin löytää sen täydellisen langan, jossa ne ihanat kuviot tulevat oikein esille. Toivottavasti toisella kerralla myös D-kaavion kuviot onnistuisivat vähän paremmin. Sukkahullaantumisen takia minun oli pakko saada pari sukkakirjaakin. Vielä kun löytyisi se oikea sukkalanka, joka olisi tarpeeksi ohut ja sopisi opiskelijabudjettiin ja jota olisi tietenkin jossain käsityöliikkeessä lahimain saatavilla. Olen sortunut kuolaamaan sukkaohjeita ja sukkia netissä turhan paljon ja vahingossa törmäsin Cookie A.:n maksullisiin sukkaohjeisiin. Meinaa itku tulla, kun ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi German Stocking ja Rhiannon Sock -mallien ohjeisiin. Oikeastaan kaikki sivun sukat ovat aivan liian ihania.