Koukkuamisessa on jotain rauhoittavaa. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa. Siksi en kadu purkamista väärien silmukkamäärien tai satunnaisen virheen vuoksi. Koukkuan nykyään KnitPron irtopääkoukuilla ja vaikka koukun muoto on toisenlainen kuin metallikoukuilla, olen edelleen koukussa koukkuamiseen. Pitkän puikon heiluttamisen sijaan kaapeli tuntuu kivalta ja säästää niskaa ja hartioita, mutta liiallinen koukkuamisen vetää edelleen paikat jumiin. Onneksi en saa kovin rajuja jännityspäänsärkyjä enää koukkuamisella aiheutettua. Kannatti investoida kunnon välineisiin ja kyllähän minä olen sen tiennyt ennenkin.
Kumma tyyppi. Pingottaa tiskirätitkin...
Projekti: Tunisian crochet dishcloth #5 (Ravelry)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Orvokinsininen SMC Schachenmayr Catania
Menekkki: 50 grammaa
Koukku: KnitPro Symfonie 4 mm koukkuamiskoukku
Phantom 2 mm virkkuukoukku
Fiilis: Sievä!
Nykyään jopa käytän itsetehtyjä tiskirättejä. Aiemmin olen tehnyt niitä vain tekemisen ilosta. Jostain syystä sataprosenttinen puuvilla kauniissa värissä tekee rätistä miellyttävämmän käyttää. Olen aina kärsinyt tiskirättti-inhosta ja koskenut rättiin vain, kun on pakko. Seuraavaksi teen vielä ihanamman värisen rätin.
Tekstit
4 kommenttia:
On kyllä hieno! Ite en ole vielä ehtinyt kokeilla koukkuamista, mutta ehkä jonain päivänä... Minkälaiset itsetehdyt tiskirätit on käytössä? Toimiiko hyvin?
Kyllä ne toimii. Koukuttu rätti on paksu ja eikä sen kanssa likaa käsiään, vaikka pitäisi pyyhkiä jotain inhottavaa. Nurjan puolen nypyt antavat hankaustehoa. Pyykin joukkoonhan noita pitää säännöllisesti heittää, mutta se on minusta pieni vaiva, kunhan rättejä on nippu. Mä tykkään, mutta makuja on monenlaisia tiskirättienkin suhteen.
Koukkuaminen olis kyllä jännää opetella ihan oikeasti. Kerran olen sitä joskus kokeillut, mutta en aivan oikeaoppisesti.
Suosittelen lämpimästi koukkuamsien opettelemista. Ehkäpä joku voisi opettaa sinulle sen.
Lähetä kommentti