On olemassa karsta- ja kampalankaa, mutta sen enempää en asiasta ymmärtänyt ennen kuin aloin kehräämään. Kehrääminen on muuten opettanut minulle paljon langoista ja neulomisesta, mutta siitä ehkä enemmän toisen kerran. Pidin pitkävetoa ja karstalangan tekemistä korkeampana mystiikkana, enkä uskonut, että tällainen kehrääjän alku oppisi sellaista lähivuosina tekemään, mutta kas kummaa, kun taidot kypsyvät, niin ei se sitten ollutkaan ollenkaan vaikeaa. Ostin ihan tätä kokeilua varten Pirtin kehräämön huovutusvillaa Lumoavasta langasta, sillä se ei ollut valmiiksi huopunutta vaan kivan irtonaista karstavillalevyä. Huopunutta villaa en tietenkään kehrää. Elämä on liian lyhyt ajan tuhlaamiseen sellaiseen, mutta karstalankaa sen sijaan syntyy hyvinkin vauhdikkaasti. Selvästi nopeammin kuin kampalankaa. Ällistyksekseni lankaa syntyi melkein itsestään, sillä eihän ensimmäisen kerran voi onnistua, eihän.
Kuitu: Pirtin kehräämön huovutusvilla
Väline: Majacraft Rose 9,5:1 välityssuhteella
Lanka: Kolmisäikeinen 200 metriä / 110 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Osasin(!), ainakin melkein.
Kehräsin kolme säiettä pitkävedolla. Varsinkin ensimmäinen säie oli hentoinen ja katkeili, mutta lopputulokseksi sain ällistyttävän tasaista kolmesäikeistä karstalankaa, josta ei uskoisi, että se on ensikertalaisen kehräämää. Suurempi 60 gramman vyyhti oli suoraan rullalta vyyhditettynä muhkea tapaus. Harmi, etten ottanut siitä kuvaa. Karstalanka on kuohkeampaa ja kevyempää kuin kampalanka, jota olen tähän asti kehrännyt. Langan viimeistely ei aivan onnistunut. Menetin osan kuohkeudesta ja pehmeydesta, sillä taisin huovuttaa langan kevyesti, sillä lanka ei mene vetämällä poikki enää, mutta onneksi se ei mennyt sentään pilalle. Ainakin langasta tuli kestävämpi. Harkitsen villanhoitoaineen ostamista. Saisin varmaan tästä hieman pehmeämmän sillä.
Seuraavaksi aion kokeilla pitkävetoa Villa Laurilan karstanauhalla. Suomenlampaasta tulee varmaan muhkeaa karstalankaa. Tällä hetkellä keskityn villatakkilankojen kehräämiseen. Alan olla puolivälissä projektia. Siksi en ole paljon kehräämisestä kirjoitellut. Luonnonmustissa säikeissä ei ole oikein mitään esittelemistä, mutta kehräämistä senkin edestä. Tähtään nelisäikeiseen seiskaveikan paksuiseen lankaa, joten laskennallisesti 900 grammasta pitäisi kehrätä reilut 7 kilometriä säiettä, jotta saisin vajaat kaksi kilometriä lankaa. Toivottavasti olen laskenut väärin, eikä niillä metreillä ole niin väliä, kunhan pääsen neuleessa oikeaan tiheyteen. Onneksi 900 grammassa on ylimääräistä sen verran, ettei joka metrin tarvitse onnistua.
Täällä taas
3 päivää sitten
6 kommenttia:
Oi oi mitä lankaihanuuksia.
Herkut on värit sinulla taas :)
Minä innostuin kokeilemaan pitkävetoa messujen jälkeen. Kun siitä oli messuilla puhetta ja kun sinä valaisit minua asiasta viikko sitten. Se oli kivaa! Innostuin kovasti. Kokeilen sitä isommin heti kun saan tuon miehen neuleen alta pois. Siihen pitää varmaan vielä kehrätä vähän...
Kiitos Enkuli.
Sanna: Hienoa, että uskalsit kokeilla. Se on kivaa ja kun on tottunut villan käsittelyyn ja taidot ovat sopivasti kypsyneet, ei se ole edes vaikeaa. :)
Ja minä luulen että osin oli kyse myös juuri siitä mistä puhuttiin, eli rennosti ottamisesta. Minä vain kokeilin ihan rennosti ja huvikseen, ilman mitään tavoitteita.
Kaunidta lankaa.
Toivottavasti saat rukkisi pian kuntoon.
Sanna: Rentous varmasti auttoi minuakin tässä kokeilussa.
Kiitos, Tintti. :)
Lähetä kommentti