Tuli taas tehtyä sukat sillä tavalla puolihuolimattomasti, että olin itsekin yllättynyt, kun piti kaivaa päätelyneula esiin. Aiemmin vastustin termiä aivoton neulominen, mutta kai minun täytyy myöntää, että kun tekee tarpeeksi monta kertaa samaa neuletta, se tulee neulottua lopulta melkein kokonaan ajattelematta. Toki silmukat pitää laskea luodessa ja kantapäätä kääntäessä, mutta muuten ei tarvitse suunnitella ja miettiä.
Ohje: Oma perussukka
Koko: 36
Lanka: Violettikirjava Austermann Step Easy
Menekki: 76 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Täydelliset sukat! Aivan täydelliset.
Malli on tuttua ja turvallista perussukkaa omasta päästä sillä perinteeksi muodotuneella ranskalaisella kantapäällä. Stepin ohuuden vuoksi laitoin varteen 70 silmukkaa ja terään 68 silmukkaa, sillä tavallinen 64 silmukkaa olisi varmasti kiristänyt tiukan käsialani vuoksi. Olin jo unohtanut, miten mukavaa lankaa Step on neuloa. Täytynee täydentää pätkärääkättyjen sukkalankojen osalta lankavarastoani nyt kun olen vähän kaupungissa. Ennen lähtöä ostamani kirjavat langat olen jo neulonut. Toivottavasti pian iskee sukkaplääh, sillä sukka ei kulu samaa vauhtia, kun niitä neulon.
Huomasitteko kuvausrekvisiitan? Pääsin piipahtamaan kotona ja mikä parasta Romy Ruususeni luokse. Oli kyllä jonkin asteinen kulttuurishokki palata kaupunkiin, mutta onneksi minulla on koko juhannus aikaa rentoutua ja toipua matkan rasituksista. Matkarukille tuli ensimmäiset seitsemisensataa kilometriä matkaa taitettua. Rautatieasemalla ulkoilutin Lilyä ja täytyy sanoa, että ulkona kauniissa kesäsäässä kehrääminen se on sitä jotakin. Romya ei koskaan tule ulkoilutettua, kun hän on niin raskas ja hankala kantaa, mutta toisaalta kehruuominaisuudet ovat ylivoimaiset Lilyyn verrattuna.
Laitoin rakkaani ihan yhteiskuvaankin. Kuvakulma hämää sopivasti, sillä Lily on aivan kääpiön näköinen Romyn rinnalla. Ovat he vaan niin kauniita. Kuinkahan kauan rukkikuume pysyy poissa? Aura nimittäin sopisi hienosti nykyisten rinnalla, vai mitä?
Hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni!
Tekstit
9 kommenttia:
Kauniit sukat! :) Kehräsitkö junassa? (jos siis junalla matkustit) Se voisi olla kanssamatkustajista mielenkiintoista. Itse olen junassa virkannut, neulonut ja ristipistellyt, jostain blogista luin, että joku oli nyplännyt pitsiä junamatkalla (siis niillä sukkuloilla). Mutta onkohan kukaan kehrännyt? :)
Kiitos. Junassa en kehrännyt, mutta katselin kyllä, että Lily olisi ehkä juuri ja juuri mahtunut pikajunassa penkkien väliin. Pendolinossa tai IC:ssä tuskin olisi onnistunut. PC-paikalla ehkä tai, jos penkit ovat vastakkain. Uskon, että huomiota olisi tullut enemmän kuin tarpeeksi. En erityisemin kaivannut huoniota, sillä olen rukkeineni saanut työpaikalla ihan tarpeeksi huoniota.
Kivan näköiset perussukat, nätti väri :)
Kiitos, Virpi!
Hei. Ihan olen kireessä, olen luullut että sillä "vanhanajanrukilla" vieläkin kehrätään. Mie oon kyllä ihan jäljessä ajan kehityksestä:)
Sukkaset on ihanat ja väri miellyttää.
Tuomontupa käsitöitä: Tietysti toimivalla vanhalla vinorukillakin voi kehrätä, mutta minä olen tällainen rusinat pullasta -kehrääjä ja panostin välineisiin. Rukit ovat tietenkin kalleimmasta päästä ja mahdollisimman laajalla valikoimalla ominaisuuksia ja laajennusmahdollisuuksia. ;)
On ne rukkineitoset niin nättejä että :D
Hei, rukkisi ovat tosi kauniita, mie en vain ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota, että nykyaikaistettuja ovat rukitkin:)
Tuomontupa käsitöitä: Kiitos. Tällaisia moderneja rukkia on sen verran harvassa, että suurin osa ihmisistä ei ole koskaan nähnyt tällaisia edes kuvissa.
Lähetä kommentti