Taas koukkuun jäin

Rakastuin koukkuamiseen muutama vuosi sitten ja sittemmin olen joka kevät tai kesä palannut sen pariin. Se on äärimmäisen koukuttava tekniikka ja tiskirättejä on syntynyt ahkerasti, kunnes putki katkeaa johonkin yllättäen. Yleensä siihen, että paikat eivät kestä sitä pidemmän päälle. Olen onnistunut kehittämään mennäinä vuosina kauheita niska-hartiajumeja ja ranteet tuntuvat paukkuvan. Varsinkin se reilut 30 senttiä pitkä suora koukkuamiskoukku aiheutti vaikeuksia, mutta onnekis löysin KnitPro vaihtopääsysteemiin koukkupäitä, joilla koukkuamista paikat kestävät. Pitäisi jossain vaiheessa opetella uusia kuvioita, sillä olen tehnyt vain tätä "peruskoukkuamissilmukkaa", mutta tiedän, että niitä on olemassa satoja erilaisia.

Projekti: Tunisian Crochet Dishcloth #7 (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: 25 cm x 25cm
Lanka: Vadelmanpunainen Sandnes Garn Mandarin Naturell
Menekki: 50 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie  (vaihtopää-)koukkuamiskoukku 4 mm
             ChiaoGoo bambukahvallinen virkkuukoukku 3 mm

Fiilis: Oho hupsista. Miten se näin äkkiä valmistui?

Pengoin viime viikolla yhtenä päivänä puikkopussiani ja koukku sattui käteeni. Se syyhysi reilun vuoden tauon jälkeen mahdottomasti. Tour de Fleece oli vielä meneillään ja olisi pitänyt keskittyä kehräämiseen, mutten voinut vastustaa. Otin hyllystäni kerän valdemanpunaista Sandnes Garnin Mandarin Naturellia ja loin sopivantuntuisen pätkän ketjusilmukoita. Tekniikka on jo niin selkärangassa, ettei sitä tarvinnut ajatella ollenkaan. Äkkiä liina oli jo yhtä korkea kuin leveä, joten otin virkkuukoukun esiin ja virkkasin kiinteitä silmukoita sen ympäri ja sitten nirkot reunoihin ja lopuksi pienen lenkin ripustamista varten. Pieni nöttönen jäi jäljelle ja aikaa ei mennyt juuri yhtään. Sain kehruut juuri sopivasti valmiiksi ja seuraava tiskirätti on jo koukulla.

Otin kuvan siinä vaaran paikalla muistuttaakseni itseäni, mihin viime vuonna putki katkesi. Istun monesti jalkojeni päällä tai muuten vaan jalat nojatuolilla ja polkaisin kantapäällä 3,5 mm koukkupään siististi holkin vierestä poikki. Asia harmittaa vieläkin, mutten ole ostanut uutta. Taidan joutua tilaamaan, sillä en lauantaina löytänyt paikallisita niin pientä. Itseasiassa olisi mahtavaa ostaa koko setti, mutten ainakaan vielä raaski. Sitten pitäisi perehtyä koukkuamiseen enemmän ja tehdä jotain muutakin kuin tiskirättejä. Onneksi niitä tulee kyllä käytettyä, etteivät mene hukkaan. Monet tuntuvat suosivan reikäisempiä rättejä, jotka kuivuvat nopeammin, mutta minusta tiskirätin pitää olla suht tiivis. Omani ovat kyllä pysyneet hyvinä ahkeralla pesulla, eivätkä ole iljettäviä. Yleensä kyllä pyyhin murusia ja läikkynyttä teevettä pöydiltä, enkä käytä näitä pahimpien sotkujen pyyhkimiseen.