Kokeilin ensimmäistä kertaa pitkävetoa ja eihän se ollut yhtään niin vaikeaa ja kummallista kuin kuvittelin. Olen pitänyt pitkävetoa korkeampana mystiikkana, aivan turhaan. Se sujui melkein itsestään, kun sain asetukset kohdalleen. Vaihdoin Ruusuuni hitaan kehrän ja valitsin hitaimman välityksen, 4,3:1, jotta sain polkea normaalia tahtia. Sain laskea oikean käden välillä ihan syliin, kun opin vetämään vasemmalla sopivasti taaksepäin. Vasen oli luontevampi käsi aloittaa, sillä se on normaalisti "kuitukäsi" eli pitelee villaa, kun oikealla vedän lyhyttä vetoa. Alussa oli toki enemmän ja vähemmän möykkyjä, mutta tästä ei taida tulla puoliksikaan niin möykkyistä kuin odotin.
Villa on kotimaista Pirtin kehräämön huovutusvillaa, joka on käytännössä värjättyä kartalevyä kotimaisesta villasta. Huopuneita kohtia ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Ajattelin, että karstavilla olisi sopivaa pitkävetoharjoituksiin ja Lumoavan langan uutuushyllyn huovutusvilla oli lupaavan tuntuista, kevyen irtonaista. Huopunutta (huovutus)villa ei tietenkään pidä kehrätä. Elämä on liian lyhyt huopuneen tai muuten huonolaatuisen villan kehräämiseen.
Tuskin maltan odottaa ensimmäistä karstalankaani valmistuvatksi. Kun olen tämän karstalevyn kehrännyt, otan käsittelyyn Kehräämö Christinan suomenlampaan karstavilla levyn, jonka viime syksynä ostin. En ole tohtinut yrittää sitä, saati sitten kainuunharmasta, kehrätä, etten pilaa hienoa villaa. Olen kehrännyt aiemmen vain kammattuja topseja ja yhden karstatopsin. Turhaa arastelua varmasti, mutta minkä sitä luonnolleen voi.
Jos ihmettelette mykkyrää deltassa, niin minulla on tapana pyöräyttää säikeen pää deltan ympärille, kun keskeytän kehräämisen. Se on niin kätevästi siinä tallessa, enkä joudu langoittamaan uudelleen tai etsinään langanpäätä, eikä kierre pääse säikeestä karkuun. Muutenkin pidän kovasti delta-lyhdystä, vaikka rukkini mukana tuli perinteisempi torvellinen lyhty.
PS. Käykää osallistumassa Maikinkotin synttäriarvontaan.
Täällä taas
3 päivää sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti