Kuitu: Luonnonmusta suomenlammas World of Woolista
Väline: Majacraft Rose, 9,5:1 välityksellä
Lanka: Navajo-kerrattu 27 metriä / 20 grammaa
Nelisäikeinen 83 metriä / 80 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Ihanan kuohkeaa lankaa
Kertaaminen oli mielenkiintoista, sillä en ollut tehnyt monisäikeistä lankaa aikaisemmin. Kerrankin onnistuin polkeman sopivasti vähän kierrettä kertaamisvaiheessa ja langasta tuli ihanan kuohkeaa. Tässä näkyisi mahtavasti palmikot. Osa säikeistä oli sen verran tiukkakierteisiä, että olen aivan hämmästynyt, miten ihanalta lanka tuntuu. Minulla on herkästi ihan liikaa kertauskierrettä ja semmoiset langat eivät tunnu läheskään näin ihanilta. Vaikken päässytkään oikeaan paksuuteen niin langasta tuli oikein onnistunut kokeilut.
Kuitu: Harmaa suomenlammas
Väline: Majacraft Rose, 9,5:1 välityksellä
Lanka: Navajo-kerrattu 24 metriä / 25 grammaa
Fiilis: kiva kuohkea pikkuvyyhti
Samalla vauhdilla kertasin harmaan suomenlampaan, joka jäi värttinältä, joka koki surullisen lopun. Tarkemmin ajateltuna värttinälle jäänyt kerä säiettä pitäisi olla jossain. Pitänee etsiä se seuraavaksi kerraksi, kun taas kertaan. Halusin villasta eroon, sillä se muistutti värttinän kohtalosta, joka jäi harmittamaan. Kehräsin säikeen aika pian värttinän rikkoutumisen jälkeen, mutta säie jäi rullalle. Etsin yllä esittelemäni langan kertaamiseen tyhjää rullaa ja tämä sattui käteen ja päätin kerrata sen pois rullalta. Langasta tuli herttainen pikkuvyyhti. Onneksi minulla on se peittoprojektisuunnitelma, johon upota kaikki nämä luonnonväriset harjoitelmat sitten joskus.
Lauantain kehruumiitiissä oli mahdottoman hauskaa. Mukaan tarttui hyvän mielen lisäksi kaksi muhkeaa lettiä Polwarthia melkein yksivärisenä liilana. Kuva on vään liian pinkki. Kuitu on aivan ihanan pehmeää ja leitit todella kuohkeita. Toinen letti on hieman kirjavamp, mutta se ei haittaa, kun kertaa eri letieistä kehräämäni säikeet yhteen. Mieleni olisi tehnyt vielä vähän Corriedalea ja BFL:iä, mutta uskon vielä ehtiväni niitäkin ostamaan ja kehräämään. Tuskin jään niitä kaipaamaan, sillä lampaat kasvattavat villaa koko ajan lisää ja Tuulia varmasti värjäilee villoja tulevaisuudessakin.
PS. Kyllä minä vielä neulon, mutta minulla on kesken kauheasti projekteja, ettei mikään tunnu etenevän, enkä saa oikein mitään valmiiksi. Kohta varmasti blogaan neuleitakin. Ihan varmasti.
Tekstit
9 kommenttia:
Mitä herkkuja villasia täältä löytyikään:) Tuo harmaa kehräys on minun silmääni ihan täydellistä!
Mä kyllä niin ihailen tuota sinun taitoasi kehrätä ihania lankoja :)Ahkerasti olet saanut lankoja aikaiseksi.
Tosi hyvännäköstä! Mistä toi jesari-nimitys tulee, tiedätkö?
Kiitos ihanista kommenteista!
Amuk: Kehrääminen on yllättävän helppoa, kun se alkaa sujumaan ja äkkiä tulee valmista.
Berenike: Jesari-nimitys tulee siitä, että se on miltei vakiovastaus kaikenlaisiin mistä langasta kannattaisi tehdä kysymyksiin, ainakin Kaheleissa. Sukkia siitä ei kannata tehdä, mutta melkein kaikki muu onnistuu.
Kieli pitkällä seurailen noita kehruuhommiasi. Upeata työtä! Postaile vain siis kaikessa rauhassa myös kehräämisestä, luetaan niitäkin. :)
Takkivillat tilaukseen vain, kyllä sinusta on siihen! Kehrääminen on ihanaa ja tuotoksesi kauniita. Harmikseni en päässyt lauantaina porukkahuruutteluihin - ehkä ensi kerralla sitten.
Minä olen miettinyt suhtautumistani neulomiseen viime aikoina. Kehräämisen aloittamisen myötä on alkanut tuntua tärkeältä tehdä mahdollisimman alusta itse. Suuritöisyys tai purkaminen ei haittaa, kunhan lopputulos palkitsee. Projekti saa viedä aikaa ja koetella kärsivällisyyttäkin. Pitääköhän sitten jossain vaiheessa siirtyä omiin lampaisiin...? :)
Tosin, rehellisyyden nimissä on sanottava, että häämekkoprojektin jälkeen yksinkertaisten raidallisten perussukkien neulominen tuntui jonkin aikaa varsin ihanalta.
Ensin päivittelin kommentoimattomuuttani, ja sitten olen täällä jorinoimassa liikaakin. :)
Kiitos Tiina! Kehruita varmasti tulee esiteltyä enemmänkin.
Sanna: Kiitos kannustuksesta. Mä olen katsellut ja hypistellyt tuota nelisäikeistä pikkuvyyhtiä ja kyllä mä varmaan tilaan villatakkivillat. Jos into loppuu niin kesällä on Tour de Fleece, johon voin sitten asettaa tavoitteita tähän samaan liittyen.
Onneksi minulla ei ole sellainen fiilis, että tässä pitäisi alkaa alusta asti kaikkea itse tekemään. En usko, että innostun koskaan raakavillasta pesemään ja kampaamaan itselleni topsia. WoWista saa niin edullisesti valmista villaa.
Vaihtelu virkistää minkä tahansa ison projektin jälkeen ja minä pidän kovasti pitkistä kommenteista, joihin saa vastattua vähintäänkin yhtä pitkästi. Minähän olen tunnetusti pitkien jorinoiden kirjoittelija. :)
Sanna: Ai niin vielä jäi mainitsematta, että olisi ollut ihanaa, jos olisit päässyt tulemaan kehruutapaamiseen. Meillä oli niin hauskaa. Toivottavasti ensi kerralla pääset tulemaan mukaan.
Upeita lankoja!
Lähetä kommentti