sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Värttinän surullinen loppu

Joskus on parempi tuuri ja joskus huonompi. Tällä kertaa huonompi. Lähdin aamupäivällä tupareihin/kehruutapaamiseen ja bussiin noustessani säikähdin perässä tulevia humalaisia. Horjahdin tankoa vasten ja olkalaukku jäi väliin. Kuului ainakin naps ja tiesin heti, että jotain meni rikki ja tutkailin pikaisesti vahinkoja. Heijastin oli revennyt irti laukusta ja värttinän koukku oli taittunut. Heijastimesta olin enemmän huolissani. Olin juuri perjantaina ostanut ihanan Paola Suhosen perhosen, joka oli heijastimeksi tolkuttoman kallis. Onneksi siitä oli vain lukko pettänyt ja heijastimen löysin penkiltä ja sain sen ehjäksi. Vasta perillä kaivoin värttinän esiin ja totesin, että se ei enää toivu tästä. Onneksi ei ollut rukkia matkassa. Sille käynyt onnettomuus olisi ison itkun paikka.


Onneksi värttinäni on tällainen edullinen opetteluvärttinä eikä mikään sorvattu kaunotar. Jatkossa värttinäni kuljetan peltipurkissa. Sitten, kun taas omistan värttinän. Olen ihastunut herttaisiin Bosworthin värttinöihin ja Etsyssä on vaikka millaisia ihanuuksia. En nyt heti tilaa mitään. Katsotaan myöhemmin millaisen kaunottaren hankin.

2 kommenttia:

Ladetsu kirjoitti...

Voi ei! Harmillinen tapaturma. :(

Tiina kirjoitti...

Voi värttinä parkaa!