sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

TdF ja muut kuulumiset



Eiko olekin ihanat letit? Kehruutapaamisessa Soilella tarttui mukaan nämä Tuulian värjäämät muhkeat polwarth-letit. Edellisetkin on kehräämättä, kun en ole raaskinut niitä aloittaa, mutta vähitellen on luovuttava kuitujen hilloamisesta ja alettava kehräämään ihanuuksia, sillä villa ei lopu maailmasta ja Tuulia varmaan värjää lisää. Näissä kahdessa letissä on yhteensä 300 grammaa, joten saan jonkun isommankin jutun neulottua langoista. Oli muuten todella outoa olla ihmisten kanssa tekemisissä pitkän tauon jälkeen. Jotenkin taas ujostutti, vaikka melkein kaikki olin tavannut useamman kerran aiemminkin.


Tour de Fleece on polkaistu käyntiin eilen, mutten ehtinyt paljon kehräämään. Onneksi tänään senkin edestä. Olen kahdessa joukkueessa: Suomalaisten kehrääjien ja Mummot lumessa -ryhmien joukkueissa. Rosella kehrään pitkävillaisia topseja. Aloitin World of Woolin valkealla wensleydalella ja kerään rohkeutta tarttua Tuulian ja Lanitium ex Machinan värjäämiin ihanuuksiin. Siirsin rullan kyllä kehruutapaamiseen lähtiessäni Little Gemiin, sillä merinosilkkibambu, jota sillä kehrään ei soveltunut tapaamiskehrämiseksi. Liukkaan ja tahmean kuidun yhdistelmä aiheutti päänvaivaa ja voimasanoja. Olen päättänyt oppia kehräämään sekoituksia, joissa kovin erilaiset kuidut ovat raitoina samassa topsissa. Seuraavaksi otan taas esiin erään WoW:n merinosilkin, jonka kanssa en tule yhtään toimeen. Olen päättänyt selättä nämä kammokuidut.


Olen viikolla myös lankashoppaillut. Lankamaailma on hieman liian lähellä, jotta sitä voisi kokonaan välttää. Kävin muissakin lankakaupoissa, mutten löytänyt mitään mielenkiintoista. Malabrigo Lacea ostin alekorista 5 vyyhtiä ja olisin eilen aloittanut Nuvemin, mutta minulla ei ollutkaan sopivia puikkoja, joten huomenissa on haettava tipsit tai pyöröt, että pääsen viimein neulomaan omaa unelman pehmeää pilveä. Zitron Trekking Hand Artia minun on pitänyt ostaa jo monta vuotta, mutten jotenkin ole löytänyt sitä oikeaa väriä. Päätin kokeilla Viking of Norwayn Mini Raggea ja jäin sitten suustani kiinni ja minulle myytiin sitten myös sen paksumpaa versiota Raggea. Cewec Seaside Cotton -puuvillat sain kaupanpäällisiksi mukaan. Ompa tässä nyt paljon kaikkea samanväristä. Minulla on nämä värivalinnat näin vaikeasti ennakoitavia.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Pitäisikö kerrata välillä?


Tour de Fleece alkaa huomenna, kun Tour de France pyörähtää käyntiin. Rullatilanne näyttää hieman heikolta. Yhdellätoista ( 11 ! ) rullalla on säikeitä. Hupsista, vain yksi rulla on tyhjänä. Olisi ehkä pitänyt tilata yhden sijasta kolme lisärullaa matkarukin kanssa. Täytyy ahkerasti kertailla illalla, että pääsen kehräämään huomenna, kun pyöräilijät lähtevät ensimmäiselle etapille. Tulee kiire. Työ on haitannut kovasti harrastamista ja työmatkapyöräily vie tottumalta voimat. Toivottavasti en haukannut liian isoa palaa. Ilmoittauduin kahteen joukkueeseen ja asetin tavoitteekseni toiseen merinosilkin kehräämisen opettelun ja toiseen pitkävillaiset. Aion kokeilla Wensleydalea, Romneyta ja Lincolnia. Toisaalta haluaisin tehdä ainakin Wensleydalesta ja Lincolnista yksisäikeisiä lankoja, mutten tietenkään sen takia, että välttyisin kertaamiselta. Pitkäkuituiset, kiiltävät villat ovat aivan omiaan yksisäikeisiin lankoihin.


Sain eilen vasta koottua uuden rullatuolin. Kohta kokeilen miten se toimii. Ensimmäiseksi kertaan Lanitium ex Machinan whiteface woodlandia.

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Sukkia ja rukkikuvia


Tuli taas tehtyä sukat sillä tavalla puolihuolimattomasti, että olin itsekin yllättynyt, kun piti kaivaa päätelyneula esiin. Aiemmin vastustin termiä aivoton neulominen, mutta kai minun täytyy myöntää, että kun tekee tarpeeksi monta kertaa samaa neuletta, se tulee neulottua lopulta melkein kokonaan ajattelematta. Toki silmukat pitää laskea luodessa ja kantapäätä kääntäessä, mutta muuten ei tarvitse suunnitella ja miettiä.

Projekti: Step Easy Socks (Ravelry)
Ohje: Oma perussukka
Koko: 36
Lanka: Violettikirjava Austermann Step Easy
Menekki: 76 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Täydelliset sukat! Aivan täydelliset.

Malli on tuttua ja turvallista  perussukkaa omasta päästä sillä perinteeksi muodotuneella ranskalaisella kantapäällä. Stepin ohuuden vuoksi laitoin varteen 70 silmukkaa ja terään 68 silmukkaa, sillä tavallinen 64 silmukkaa olisi varmasti kiristänyt tiukan käsialani vuoksi. Olin jo unohtanut, miten mukavaa lankaa Step on neuloa. Täytynee täydentää pätkärääkättyjen sukkalankojen osalta lankavarastoani nyt kun olen vähän kaupungissa. Ennen lähtöä ostamani kirjavat langat olen jo neulonut. Toivottavasti pian iskee sukkaplääh, sillä sukka ei kulu samaa vauhtia, kun niitä neulon.


Huomasitteko kuvausrekvisiitan? Pääsin piipahtamaan kotona ja mikä parasta Romy Ruususeni luokse. Oli kyllä jonkin asteinen kulttuurishokki palata kaupunkiin, mutta onneksi minulla on koko juhannus aikaa rentoutua ja toipua matkan rasituksista. Matkarukille tuli ensimmäiset seitsemisensataa kilometriä matkaa taitettua. Rautatieasemalla ulkoilutin Lilyä ja täytyy sanoa, että ulkona kauniissa kesäsäässä kehrääminen se on sitä jotakin. Romya ei koskaan tule ulkoilutettua, kun hän on niin raskas ja hankala kantaa, mutta toisaalta kehruuominaisuudet ovat ylivoimaiset Lilyyn verrattuna.


Laitoin rakkaani ihan yhteiskuvaankin. Kuvakulma hämää sopivasti, sillä Lily on aivan kääpiön näköinen Romyn rinnalla. Ovat he vaan niin kauniita. Kuinkahan kauan rukkikuume pysyy poissa? Aura nimittäin sopisi hienosti nykyisten rinnalla, vai mitä?


Hyvää juhannusta kaikille lukijoilleni!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Lilyn ensimmäinen valmis vyyhti


Ensimmäinen lanka uudella rukilla tuli jo kehrättyä. Parin kuukauden tauon jälkeen olisi ollut hyvä kehrätä jotain tuttua ja turvallista, mutta intopinkeänä ei sellaisia ajattele, vaan tarttuu siihen topsiin, joka oli sillä hetkellä päällimmäisenä matkalaukussa, johon olen villani piilottanut. Suffolk taisi olla pidempi kuituista kuin ne villat joihin olen tottunut. Alku oli hankala, kun villa tuntui liukkaalta ja rukilla oli aika kova veto päällä. Pakasta vedetyn rullan jarru-ura on hieman epätasainen ja se aiheuttaa voimakkaamman vedon ja äänen, kuin pidempään käytössä ollut rulla. Minulle on joka kerta uusi shokki millaista sähinää uudet rullat pitävät, sillä muutos on aika dramaattinen.

Kuitu: Luonnonharmaa World of Woolin Suffolk -topsi
Väline: Majacraft Little Gem 5,9:1 välityssuhteella
Lanka: Ketjukerrattu 140 metriä / 100 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Ihanaa taas kehrätä rukilla!

Kun kehrääminen alkoi lopulta sujumaan, tuntui Suffolk oikein kivalta kehrättävältä. Se ei ole aivan pehmeintä mahdollista villaa, mutta ei mitään hiveän karkeaa pässinpökkimääkään. Kuidut ovat suht paksuja ja pitkiä, joten kierrettä ei tarvinnut niin paljon pitämään säikeitä koossa. Oli oikeastaan kiva kehrätä vähän pidempää lyhytvetoa. Merinon nyhtäminen on aika lyhyttä nyppimistä, mutta tällainen pidempi villa on kivempaa mittarimatoilla. Merino ei ole suurin suosikkini, sillä olen mieltynyt enemäänkin blue-faced leicesteriin eli tuttavallisemmin bfl:in. Hollantilainen palapeli eli Louetin viipsinpuu pääsi myös tositoimiin. Tämä sadan gramman vyyhti oli aika lailla paljon pyörittää viipsinpuulle, mutta kauniin vyyhdin sain aikaan.


Tulimme Lilyn heti hyvin toimeen keskenämme. Ei hän tietysti Romylle vedä vertoja, mutta on oikein pätevä matkarukiksi. Ainoa vaikeus on alahihna, jonka paikalle saaminen on kovin työlästä ja tuntuu siltä, että sormet nyrjätää ennen kuin hihna on paikallaan. Toivottavasti siihen tottuu, sillä hihnan saa laittaa paikalleen joka kerta, kun rukin ottaa esiin kokoon taittamisen jälkeen ja hihna täytyy kääntää kertaamista varten toisin päin. Se ei ole aivan pakollista, mutta rukki pyörii paremmin aina jompaan kumpaan suuntaan riippuen alahihnasta riippuen. Jännästi rullat ovat pakkautuneet paljon tiukempaan nyt kuin Rosellani. Olen aina hieman harmitellut sitä, etten saa rullille mahtumaan läheskään niin paljon säiettä tai lankaa kuin muut, mutta ilmeisesti asialle voi tehdä jotain. Täytyy perehtyä asiaan.


Pidin Little Gemin mukana tulevaa matkarullatuolia aivan etukäteen turhakkeena, mutta se paljastui oikein oivaksi ketjukertausvälineeksi. Toisen karan ympärille saa kätevästi viritettyä jarrun, joten rulla ei pääse pyörimään väärään suuntaan. Jarrulanka oli aluksi aivan liian kireällä ja jouduin löysäämään solmua moneen kertaan. Hiukan hämmentävää, miten löysällä oleva lanka jarruttaa tehokaasti. Varmaan tämä toimii kivasti kaksisäikeisenkin langan kertaamisessa. Jarrulangan virittämistä rullien ympäri pitää ainakin kokeilla.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Uusi ystäväni Lily


 Parin kuukauden kärvistely kehräämättä syö naista, joten olin ratketa onnesta eilen, kun sain viimein matkarukkini. Ensimmäinen rukkini Romy (Majacraft Rose) on liian iso ja hieno ympäri ämpäri raahattavaksi, varsinkin julkisissa liikennevälineissä, joten ensimmäisestä tilistä piti heti tilata elämäntilanteeseen paremmin sopiva rukki. Malli on Majacraft Little Gem ja nimeksi tuli Lily. Mallia ei tarvinnut miettiä, sillä on yksinkertaisinta hankkia saman merkkinen, jolloin rullat ja kaikki lisäosat toimivat molemmissa. Onhan tämäkin sievä, vaikkei vedä kauneudessa vertoja Romy Ruususelleni. Viisi ja puoli viikkoa oli pitkä aika odottaa, mutta hyväähän kannattaa tunnetusti odottaa. Tilasin myös jarrullisen rullatuolin, mutta muita lisävälineitä en raaskinut tilata tähän rakoon. Pitsisetti ja pari pitsi- ja baby-rullaa kävi kyllä ostoskorissa, sillä niitä olen himoinnut koko vuoden. Ehdin varmasti myöhemminkin perehtymään pitsin kehräämiseen ja toisaalta minulla on ollut pitsineuleplääh jo jonkin aikaa, joten mitään tarvetta pitsilangoille ei ole.


Rullalle päätyi tietysti ensimmäistä käteen sattunutta villaa eli tässä tapauksessa World of Woolin Suffolkia. Yllätyin siitä, miten pitkäkuituinen villa oli kyseessä ja alku olikin hieman takkuista. Jarru tuntuu olevan vielä herkempi kuin Rosessani, mutta ehkä se liittyy pakasta vedettyyn rullaan. Ainakin ääni on kovin sähäkkä, kun rullan ura on vielä epätasainen. Täytyy kovasti kehrätä, että rullat tulee ajettua sisään ja sähinä rauhoittuu. Siispä lyhty taas vipattamaan...

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Hän on täällä


Viiden viikon ja kolmen päivän kohdalla odotus lopulta palkittiin. :D

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Raitasukkia ja ostoksia


Perussukkalinja jatkuu. Lupasin neuloa työkaverille muutamat perussukat Novitan seitsemästä veljeksestä. Hiukan vaati totuttelua niin paksu lanka, mutta sain ensimmäiset sukat neulottua. Perussukkaohjetta piti hieman muokata ohutsukkalankavahvuudesta seiskaveikkaan, mutta hyvin tavallisella setillä mennään. Raidat ovat kaksi kerrosta korkeita. Pari kertaa piti purkailla, kun kerroksen vaihtumiskohta kiristi ja silmukat olivat rumia, mutta sain siitäkin lopulta ihan siedettävän. Teen toisen parin päinvastaisilla väreillä, jotta saan molemmat kerät upotettua sukkiin.

Projekti: Socks and stripes (Ravelry)
Ohje: Oma perussukka
Koko: 39
Lanka:  Vaaleanpunainen ja -liila Novita 7 Veljestä
Puikot: Aiwina 4 mm 20 cm bambusukkapuikot
Fiilis: Tulipahan tehtyä.


Sitten siihen nolompaan osastoon. Nyt kukkaronnyörit kiinni, ettei mene kaikki rahat ja kukkarot. Ehkäpä rukin saavuttua ei tarvitse haalia ihanuuksia, vaan voin keskittyä niiden käyttämiseen.


Kusti-pojalla on ollut kiirettä, kun on pitänyt polkea minulle paketteja. Rukki on kyllä saapunut Suomeen, muttei ole ehtinyt näille leveyspiireille. Lanitium ex Machinan Tour de Fleece-alesta oli pakko saada vähän lisää villoja. Topsit ovat lincoln, merinokaritsa ja eteläamerikkalainen väreissä Seduction, Nebula ja Limbo sekä karstalevy Innocent Liar taidelankakokeiluihin. Lincoln topsia ei ollut Etsy-kaupassa, kun tein edellisen tilaukseni. Vahingossa näin uutuuden ja tunsin heti, etten voi elää ilman sitä. Muut tulivat lincoln-topsin kavereina, ettei olisi yksinäistä matkustaa Lappiin.


Titityyn uudesta verkkokaupasta tilasin Botanical Knits -kirjan ja Tuulian värjäämiä silkkinessuja. Kasvitieteilijänä Alana Dakosin uusi kirja kolahti kuin metrin halko. Silkkinessuja en voinut vastustaa, kun varastosaldot näyttivät niin pieniä lukuja, että pelkäsin jääväni ilman. Värit ovat Ärjy ja Purppura. Olin vähällä tilata myös Daalian, mutta ehken tarvitse 150 grammaa silkkiä. En tiedä riittääkö taidot näiden kehräämiseen lähiaikoina, mutta silkki varmaan jaksaa odottaa taitojen kehittymistä.