perjantai 28. joulukuuta 2012

Marilinda-sukat


Niistä joululahjoista pitäisi varmaan kertoa jotain. Tänä vuonna olen valitettavasti laiminlyönyt blogitekstien etukäteen kirjoittamisen. Asia taisi unohtua kokonan, mutta yritän saada jotain aikaan. En tosin neulonutkaan ihan niin montaa lahjaa kuin viime vuonna, mutta muutaman sentään. Yksi valmistui niin aikaisin kesällä, että sen esittelin silloin, sillä eihän vastaasn ottaja voinut mitenkään arvata saavansa juuri ne sukat. Joululahjojen esittelyn aloitan viimeisenä valmistuneesta.


En ole varmaan mitään sukkaparia neulonut niin pitkään kuin näitä Marilinda-sukkia. Kuvio ei jotenkin napannut, mutta olin päättänyt, etten vaihda mallia, sillä koko vaikutti juuri hyvältä ja aikaa oli riittävästi, eikä siinä mitään vikaa ollut. En vain välittänyt sen neulomisesta. Malli on Cookie A.:n Marilinda ja taattua Cookie A. -laatua. Kuviot jatkuvat jopa kantapäähän. Mallikerta on hauskannäköinen ja mielenkiintoinen, mutta vaatii melko usein kaavioon vilkuilemista, sillä se ei paikoin ole ihan looginen ja siksi jouduin purkamaan muutaman kerran. Varsinkin neuletapaamisissa neulomani kerrokset menivät molemmilla kerroilla purkuun. Yhtä virhettä en enää jaksanut purkaa pois, sillä sitä ei ihan herkästi huomaa. Eikä kaiken aina tarvitse olla aivan täydellistä. Pitää olla itselleen armollinen.

Projekti: Marilindas (Ravelry)
Ohje: Marilinda by Cookie A (Knit. Sock. Love.)
Koko: 41
Lanka: Viininpunainen Regia 4 fädig
Menekkki: 88 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Hienot, vaikka itse sanonkin.

Lanka on tuttua ja turvallista perus-Regiaa. Onneksi monimutkainen kuvvio ei kaipaa langalta mitään erikoista. Valitsin langan nimenomaan värin vuoksi. Se on niin saajansa näköinen viininpunainen. Lopputulos on onneksi ihana ja kaiken sen vaivan arvoinen. Toivottavasti saajakin piti sukistaan.


lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulukiireen viemää

Mikä siinä onkin, että kun lupaa palata pian blogin pariin niin ei vahingossakaan tule kirjoitettua yhtään tekstiä? Vetoan jouluun ja sen aiheuttamaan kiireisyyteen. Olen leivistä lähtien leiponut kaiken alusta asti itse. Sen seitsemän sorttia ja vähän enemmänkin olen tehnyt ja vielä on joulupulla leipomatta. Onneksi nyt tässä kalkkunanpaiston lomassa on hyvä hetki viimein hengähtää ja blogata vähän. Joulu on jo oven takana ja meininki kuin maailmanlopun edellä. Onneksi jouluneuleista ei puutu enää kuin yksi sukan kärki. Kannatti aloittaa toukokuussa, sillä nyt olen nauttinut stressittömästä joulusta. ;-)


Neuloin yhdet perussukat itselleni ihan muiden juttujen välissä. Näissä ei ole mitään ihmeellistä. Aloitin tavallisella tavallani varresta 64 silmukalla ja neuloin reilusti joustinneuletta ja sitten sileää. Kantapää on näissä ranskalainen ja kärki sellainen tavallinen. Olen lopettanut melkein kokonaan kaupan puuvillasukkien käytön ja tarvitsen perussukkia paljon, sillä käytän niitä kengissä ja muutenkin ne likaantuvat aika vauhdikkaasti. Olen niin nuuka, että sipsuttelen vain sievästi matoilla kauniilla pitsisukillani. Toisaalta olen myös nauttinut kovasti sileästä neuleestä viime aikoina. Niin nurinkuriselta kun se tuntuukin.

Projekti: Regia Jazz Color Socks (Ravelry)
Ohje: Perussukkaa omasta päästä
Koko: 36
Langat: Pätkärääkätty Regia Design Line Jazz Color by Erika Knight
Menekkki: 64 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Oho. Tein sukat melkein vahingossa



Lanka on tuttua ja turvallista Regiaa vaihteeksi pätkärääkättynä. Perus-Regia kestää ja pysyy siistinä pitkään. Kyllä ne saksalaiset sukkalankainsinöörit osaavat asiansa. Väri oli tietokoneen ruudulla paljon viehättävämpi kuin oikeasti, mutta kyllähän tämä ihan sievä on. Harmi, etteivät raidat osuneet täydellisesti. Epäilen, että se oikea silmukkaluku on 60, mutta sillä silmukkamäärällä sukka olisi minulle epämukavan kapea. En halua venyttää kauheasti sukkiani, sillä en usko, että liian pieni sukka kestää kunnolla käyttöä.

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni, sillä tuskin ehdin ja jaksan enää ennen joulua kuvata villatakkejani. Nyt ihmettelemään onnistuiko ensimmäinen paistamani kokonainen kalkkuna...

maanantai 10. joulukuuta 2012

Kaula makkaroilla

Kaulanlämmitin on ollut valmis viikkokausia, mutta kuvien ottaminen ei tahtonut onnistua millään. Onneksi nämä kolmannet kuvat ovat jollain lailla siedettäviä, että pääsen viimein blogaamaan. Argh tätä talven pimeyttä. Onneksi neulominen sujuu pimeydestä huolimatta hyvin. Enää puoli sukkaa ja sitten joululahjat on neulottu.


Kauluri on huono sana tässä yhteydessä, sillä ihmiset ajattelevat niitä pikkulasten kaulureita ja kuvittelevat, että neulon innoissani moisia kammotuksia. Englanniksi näille on onneksi eri sana. Milloin suomen kieleen saadaan cowlia vastaava sama, joka kuvaisi tällaista kivaa tuubia? Ohjeena tämä on mahtava. Kuvio vetää itsestään käteville makkaroille ja tuubi on sileä neule osuusien vuoksi niin jämäkkä, että se pysyy pystyssä.Ylä- ja alareunojen nirkot tekevät reunoista ihanan siistit. Se on siis suorastaan täydellinen projekti, sillä lankakin on ihanaa. Cherry Tee Hillin Supersock Solid on tiukkakierteistä merinoa ja oikein sileää ja pehmeää. Harmi, ettei tätä lankaa ole juurikaan Suomessa tarjolla.

Projekti: Cherry Cowl (Ravelry)
Ohje: Willow Cowl by Amelia Lyon (Ravelry)
Lanka:  Punainen Cherry Tree Hill Supersock Solids
Menekkki: 100 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,75 mm 100 cm pyöröpuikot
            ChiaoGoo Red Lace 2,75 mm  100 cm pitsipyöröpuikot
Fiilis: Ihana lopputulos, mutta toista en kyllä tee.

Ainoa vika on kuviossa. Se on raivostuttava neuloa. Langankierto ja kaksi oikein yhteen ympärä ija ympäri ja ympäri kaksitoista kerrosta ja vielä toistetaan kuusi kertaa. Kuviorivien välissä ei siis neulota nurin, joten jokaisella kerroksella pitää samalla tavalla väkisin vääntää ja kiristää. Pitkässä putkessa on paljon kerroksia ja yllättävän paljon silmukoita. Onneksi tämä on valmis, sillä olin jo aivan kurrkuani myöten täynnä kamalaa kuviota. Toista ei tule ikinä, vaikka lopputulos olikin taistelun arvoinen.