torstai 31. toukokuuta 2012

Parsimuksia


Sain alkuviikolla kirjomisesta inspiraation kokeilla taas parsimista. En ole koskaan ennen kärsinyt moisesta inspiksestä, mutta kaikkea sitä ehtiikin kokemaan. Ensin kokeilin kokonaan puhki menneitä Monkey-sukkiani parsia. Se ei ollut järin helppoa, kun jäljellä ei ollut mitään silmukoista. Ensimmäinen sukka näyttää siltä, etten yhtään tiennyt, mitä olin tekemässä ja toisessa ei onneksi suurta reikää ollutkaan. Nauravan lampaan Juulibugia ei ollut tarpeeksi jäljellä, enkä ole oikein vakuuttunut sen kestävyydestä, joten parsin Step-jämillä. Sukkiin tuli reiät reilussa kuukaudesssa, mikä minusta on kohtuuton aika. Sukat olivat syksystä asti häpeämässä, enkä ollut varma haluanko edes niitä parsia. Toivottavati nämä saavat nyt edes vähän lisää käyttöikää. En varmasti olisi näitä parsinut, ellei lanka olisi kaunista käsin värjättyä.


Parsin myös Skew-sukkani. Nämä sentään kestivät yli puoli toista vuotta käyttöä ennen kuin hiutuivat päkiän ulkosyrjästä pelkälle nylonille. Nämäkin olivat puolisen vuotta häpeämässä. Nämä varmasti kestävät vielä jonkun vuoden käyttöä ja parsintalankaakin on vielä hieman jäljellä. Regialla osaavat tehdä sukkalankaa, joka ei hetkessä kulu puhki. Näissä jäljittelin silmukoita, joka on oikeastaan aika hauska tekniikka ja melkein kuin kirjomista. Täytyy kokeilla vaikka Hexipuffin koristelua silmukoita jäljittelemällä. Ilmeisesti erikoisesta rakenteesta johtuen hiutumat tulivat outoihin kohtiin, sillä yleensä sukkani reikiintyvät keskeltä päkiää ja kantapään alta. Ehkä kävelen väärin, kun sukkani kuluvat vauhdilla. Haluaisin tehdä toiset Skew't, mutten ole löytänyt sitä Oikeaa lankaa. Regia Jazz Color värissä Flamenco Sketches on Oulusta loppunut, enkä ole raaskinut netistä tilata, kun tarvitsisin vain kolme kerää ja herkästi tulisi tilattua jotain ihan turhaa lankavaraston täytettä.


Lopuksi kuva parsimattomista sukista. Heitin vähän käytössä olleet Ambrosia-sukkani pyykkikoneeseen. Tarkastin pohjat ennen pesua ja olin hyvin järkyttynyt, kun sukkia kuivumaan ripustaessani havaitsin, ettei Vikingin Vilma kestänyt konepesua. Konetta en syytä, sillä Skew't olivat hiutuneina samassa pesussa, eikä niille tapahtunut mitään. Olin hieman kahden vaiheilla Skew'n pesemisestä, mutten halunnut parsia likaisia sukkia. Vilmaan olen kovin pettynyt. Sukat eivät olleet havaittavasti ohentuneet pohjista ja tuolla tavalla kuitenkin aukesivat pesussa. Nämä menevät häpeämään vaatehuoneeseen seuraavaa parsintainspiraatiota odottelemaan. En ole varma, tuleeko näitä koskaan parsittua, mutta pidän harkinta-aikaa poisheittämisen suhteen, etten katuisi myöhemmin.

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

11 kysymystä

Nappasin Villakeränen-blogista 11 kysymystä meemin, koska minua huvitti ja Minna oli keksinyt mielenkiintoisia kysymyksiä. Harrastuksensa miettiminen eri näkökulmista on joskus ihan hauskaa. Kovin harvoin jaksan kiertojuttuihin osallistua, mutta joskus näinkin.

1. Miksi neulot?
Siksi, että se on kivaa. Neulominen on minulle eräänlaista meditaatiota ja sujuu usein luonnostaan, kun aivot keskittyvät johonkin muuhun, ellei kyseessä ole jokin hankalampi malli tai ongelma, jotka taas ovat sopivaa aivojumppaa, joka pitää mielen virkeänä. Neulomisen kautta saan elämääni onnistumisen kokemuksia, jotka usein jäävät uupumaan. Omien kattensä jäljessä on jotain tarvetta tyydyttävää hienoutta. Minä tein tämän.

2. Jos saisit valmistaa vain yhdenlaisia neuleita, mitä neuloisit?
Varmasti sukkia. Käsinneulotut sukat eivät ole vain sukkia, vaan taidonnäytteitä ja niihin en voisi koskaan kyllästyä, sillä kuvioiden, mallien, lankojen ja värien mielenkiintoisia yhdistelmiä on loputtomasti.

3. Teetkö tilaustöitä? Miksi?
Joskus harvoille ja valituille. Yleensä omasta aloitteestani. Jos minulta yrittää tilata, saa usein vakiovastaukseni "Se on sitten tuhat euroa ja materiaalikulut." En ole vielä koskaan joutunut neulomaan mitään mitä en haluaisi tehdä.

4. Mitä et missään nimessä haluaisi neuloa ja miksi?
Karheaa ja narskuvaa tekokuitua missään muodossa. Pelkkä ajatuskin saa ikenet kuivumaan poskiin kiinni ja kylmät väreet juoksemaan pitkin selkäpiitä. Sellainen sopivasti narskuva ja karhea akryyli on minulle kuin liitutaulun raapiminen kynsillä joillekin.

5. Ellet neuloisi, mitä tekisit "säästyvällä" ajalla?
Se on hyvä kysymys. Toivottavasti virkkaisin, mutta se aika varmaankin menisi hukkaan netissä tai jossain muussa turhuudessa.

6. Onko kesä neulojan kannalta hukkaanheitetty vuodenaika?
Ei enää. Aloin joku vuosi sitten neulomaan myös kesällä. Mikään ei mielestäni estä kesäneulontaa, kunhan löytää sopivat kevyet projektit tai langat, ettei (kädet) hikoa. Inspiraatio alkoi pysyä yllä, kun osallistun nykyään "nettineuleyhteisön toimintaan" aktiivisesti päivittäin.

7. Ostatko neuleita kaupasta?
Harvemmin, mutta ohuita puuvillaneuleita käytän edelleen, joten voin kuvitella sellaisia ostavani niin kauan, kunnes hankin neulekoneen ja alan sillä tekemään pitsivahvuisista langoista villatakkeja. Sitä odotellessa kaupan neuleetkin kelpaavat.

8. Haluaisitko olla omavarainen jonkin asian suhteen?
Käsitöihin liittyen en. En ole loppujen lopuksi niin luova, että pystyisin keksimään ja tekemään kaiken itse minkään asian suhteen. Eikä minulla ole mitään tarvetta poistaa muiden vaikutusta ja työpanosta harrastuksestani.

9. Miksi käsityöt ja ruuanlaitto ovat taidetta, mutta siivoaminen ei?
Siivoamisessa lopputulos ei ole oikein esittelemiskelpoinen siinä mielessä, että ketään kiinnostaisi. En voisi kuvitella innostuvani siivousblogista, jossa joku esittelisi kättensä jälkiä. Taiteessa on kuitenkin monesti kyse kokemusten ja lopputulosten jakamisesta. Siivoaminen ei ole elämys.

10. Mikä on neulojan painajainen ?
Kuulin alkuvuodesta eräässä podcastissa eräästä neulojan painajaisesta. Neuloja oli lähtenyt lomalle ja kaikki puikot ja sen hetkiset suosikkiprojektit ja kaikki lomamatkalle varatut käsityöt katosivat kassin mukana jo ennen kohteeseen pääsyä. Miten rentoutuisin missään täysin ilman neuletta ja millainen olisi lomalta paluu, kun pitäisi hankkia kaikki puikot uudestaan? Asia vaivasi minua, kunnes seuraavassa jaksossa kuulin helpotuksekseni, että kassi kaikkine neuletarvikkeineen oli saatu onnellisesti takaisin.

11. Mitä haluaisit neuloa seuraavaksi?
Hempeän vaaleanpunaiset merinovillaiset unisukat, jotta vaaleanpunaiset unet olisivat täydellisiä, kun kaikki on sävy sävyyn. Se oikea lanka vain puuttuu.

En keksi uusia kysymyksiä enkä sysää meemiä kenenkään niskaan. Olen laiskimus.

Uusia juttuja


Entiset neuleet edistyvät ihan yhtä huonosti kuin aiemminkin, mutta synttäreiden kunniaksi saa varmasti aloittaa uusia. Otin puikoille oikein Wollmeisea. Tästä tulee Cadense-sukat (Ravelry) itselleni tietenkin. Väri on ihana Dunkle Kirsche, joka on ehkä suurin suosikkini Wollmeise:n laajasta värivalikoimasta. Olen pidempään katsellut Cadense-mallia ja uskon, että sukista tulee hienot. Eikai näin mahtavan värisestä langasta voi rumia sukkia tullakaan?


Synttäreiden kunniaksi sain Ravelryssa pari ohjetta Beekeeper's Quiltin, jota olen kuolannut pitkään ja Stephen Westin Skidin (Ravelry). Aloittelin jo Hexipuffeja. Kokeilin eri lankoja ja puikkokokoja. Ohut sukkalanka ja 3,5 millin puikot kuulostivat liian hurjalta yhdistelmältä, joten aloitin lähempää sukkatiheyttä, mutta taidan joutua  lähelle 3 mm puikkoja, sillä yllättävän sieviä puffit ovat isoillakin puikoilla neulottuina. Ensikokeiluissa lankoina on Zauberball, Delight Fabel ja Merisock. Skid näyttää kivalta pipomallilta ja aion neuloa siitä Color Affectionilleni kaverin. Huiveja, joihin sointuvaa päähinettä ei ole, ei tule käytettyä. Silmukkamääriä pitää vähän laskeskella uusiksi, sillä en viitsi etsiä ja ostaa tarpeeksi paksua lankaa, jossa on oikeat värit.


Ihan ei syntymäpäiväksi ehtineet puikot Ameriikasta. Olin unohtanut poistaa Etsystä vanhan osoitteen ja se oli jostain eksynyt paketin päälle. Onneksi Itellassa olivat tarkkoja, eivätkä jakaneet kirjettäni entiseen solukämppääni. Kirje olisi varmasti päätynyt roskikseen tai johonkin hukkaan, eikä löytäisi tietään uuteen kotiini. Malttamattomana jouduin 9 päivää odottamaan. Sain viimeisen puuttuvan koon pitsipyörökokoelmaani. Ja kokeiluun ChiaoGoon bambuvarrellisia virkkuukoukkuja sekä Brittany's sukkapuikot. Brittanyn sukkapuikot ovat 5-tuumaiset eli hieman alle 13 senttiä pitkät, mutta varmasti sekin riittää pienemmän koon sukissa. En ole keksinyt mitään pätevää syytä ostaa kolmansia KnitPron 2,25 mm sukkapuikkoja, joten päätin kokeilla jotain muuta.

Jenkkien epämääräisistä kokomerkinnöistä johtuen tilasin vahingossa 2,25 mm koukun 2,5 mm sijaan, mutta onneksi Etsy-kaupassa nyt on millimetrikoot koukuissakin. En käsitä miten kukaan löytää oikeaa koukkua, kun materiaalista ja valmistajasta riippuen esimerkiksi 2 mm virkkuukoukku voi olla koko merkinnältään 0, 2, 4 tai B tai sitten ei. Koukut vaikuttavat oikein päteviltä ja nyt täytyy päivän verran kovasti virkata ja harkita tilaisinko parit koukut lisää, kun ale on vielä huomenna voimassa.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Pätkävärjättyjä raitoja.


Milloin, jos ikinä on raidat onnistuneet pätkävärjätystä langasta yrittämättä täydellisesti? Päätin kokeilla miten Dropsin Muskat Softin raidat käyttäytyvät ja harjoittelin pannulappua samalla. Aloitin vain kerän sisältä langan päästä virkkaamaan ja raidat asettuivat itsestään ihan mielettömän hyvin. En edes aikonut tehdä tästä langasta tällaisia pannulappuja, mutta tämä on selvästi tarkoitettu näin. Mikäs minä olen virkkuukeijuille vastaan panemaan. Malli on samaa vanhaa sipoolaista perinnemallia kuin aiemmatkin pannulappuni. Erilaiseltahan se näyttää, mutta vaihteen vuoksi hyvin mielenkiintoinen lappu.


Koukku tosin on syvältä ja poikittain. Ostin kahden ja puolen millin koukun Anttilasta viime kesänä muistaakseni ja se ei ole mistään kotoisin. Koukun päässä on joku röpölä, joka tarttuu lankaan kiinni ja koukun kaula ja varsi ovat epätasaiset, niin että lanka narisee virkatessa, kun silmukat liikkuvat koukulla. Ikinä en Prymin koukkuja osta enää. Tilasin viikko sitten ChiaGoon bambukahvallisia virkkuukoukkuja pari kokeiltavaksi, enkä millään malttaisi odottaa niiden saapumista.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Hiljaiseloa


Pucker-sukilla ei ollut mitään toivoa. Sain kuukaudessa varren sukkaan neulottua. Kaiken sen purkamisen syynä oli muka helppo kuvio, jossa kuitenkaan pientä virhettä ei voinut korjava, sillä ihan pikkiriikkinen virhe moninkertaistui ja suisti koko kuvion raiteiltaan. Purkasin ja neuloin ja purkasin moneen kertaan. Sukanvarsi oli jonkun viikon häpeämässä ja sitten päätin purkaa ja siirrtin Broken seed stitch sukkaan, johon lanka sopi ihan yhtä hyvin. Pidän kovasti sukanvarresta, joka edistyy huikeaa vauhtia edeltäjäänsä verrattuna. Kuvan varsi on yhdessä illassa neulottu.


Joo ostin lankaa. Semmoista sattuu. Mark & Katten's Sommargarn oli tarjouksessa ja Dropsin langat ovat edelleen. Baby merinosta tulee myssy. Varmaankin Rustling Leaves Beret -myssy kirjasta Coastal Knits. Delight täydentää aiemmin ostamiani ja saan neulottua Inspiralleni kaveriksi myssyn. Dropsin Lacesta tulee tietysti huivi. Louhittaren luolan Väinämöinen värissä Ärjy oli viimeinen laatuaan ja se oli pakko napata, etten vaan jää ilman, sillä väri on sopivan ärsty. Allinoista tulee kukkia, mutten ole vielä päättänyt, millä ohjeella niitä virkkaan.


Blogaamis-, kuvaamis- ja kehruuinnot ovat kateissa. Saa lähettää jos niitä näkyy. Yksi hyshys-projekti valmistuu, mutta sitä en voine esitelle ennen kuin ensi kuussa. Koukku heiluu, vaikkei mitään kuulukaan.

PS. Hyvää pyyhepäivää kaikille.

perjantai 18. toukokuuta 2012

Puuvillaperjantai


Ei paljon kuulu tänne mitään. Olen kiertänyt paikallisia lankakauppoja (alennus)puuvillojen perässä ja aika paljon löytyi. Euron, parin kerähintaan sai kivasti materiaalia virkattuihin kukkiin. Mukaani tarttui Austermannin Algarvea, SMC:n Eco Cottonia, Sandnesgarnin Mandarin Petitiä, Mark & Kattensin Sommargarnia ja jotain Cotton 8 -nimistä, jossa ei lukenut valmistajaa. Lumoavasta langasta (synttärialesta) ostin vähän kalliimpia puuvilloja. Muskat Softia kokeilen pannulappuihin, jotta näen millaista raitaa pätkävärjätty Muskat tekee. Cataniaa oli synttäreiden kunniaksi uutuutena ja sitä taidan ostaa lisää. Tekisi mieli tilata Titityystä kunnon paketti, mutta rahaa ei juuri nyt ole siihen. BC Garnin Allinoakin himoitsen, mutta paitalangat kirpaisevat aikalailla. Lisäksi kaivoin kuvaan varastoni kätköistä muutkin puuvillat.


Vietin myös laatuaikaa jämälankojeni kanssa. Olen vältellyt jämälankapussiani, sillä kaikkien jämien heittäminen samaan kassiin ei ollut viisasta. Purkautuvat pikkukerät kehittävät vuosien saatossa täysin mahdottomia sumppuja. Yhdet kanervanväriset jämä olen tainnut jo menettää. Solmuuntunut kasa on täysin mahdoton. Lajittelin paksuuden mukaan langat minigrip-pusseihin, jotta jatkossa välttäisin kauheimmat sotkut. Samasta laatikosta löysin myös hylättyjä projekteja ja pari ehdin jo purkaakin, sillä niillä ei ollut mitään toivoa enää. Jämälankojen kanssa puljaaminen herätti taas piilevän Hexipuff-kuumeen (Ravelry). Ohje on edelleen ostamatta, kun ei raaski, mutta kohta on kai pakko. Sinisistä jämistä tulisi niin hyviä "pyllynalusia" tuoleille.

PS. Kiitos kaikista ihanista kommenteista Hemlock Ring Blanketistani! <3

perjantai 11. toukokuuta 2012

Hemlock Ring Blanket

Aloitin hieman maaliskuun lopulla projektin, jonka en uskonut valmistuvan ihan lähiaikoina, mutta yllätin itseni neulomalla sylipeiton kuudessa viikossa. Tarkoituksenani oli lähinnä tuhota kolme kerää tarjousseiskaveikkaa, jonka ostin vuosia sitten palmikkoliiviä varten. Neulottuani liivin kainaloihin saakka tajusin, etten tarvitse sellaista luotiliiviä. Lanka jäi pyörimään lankapusseihini, sillä vaikka väri on kiva, niin en erityisemmin enää välittänyt neuloa 7 veljestä. Tämä on jotain kamppanjalaatua, joka on vielä tavallista 7 veikkaa karheampaa ja jouduin ostamaan ihoteippiä, jotta sain langanohjaimen kestämään sen neulomista. Etusormeni oli hankautua verille. Langan menekki oli liki täydellinen, sillä jäljelle jäi ihan pieni nöttönen vain.


Hemlokkirinki oli mukana monessa neuletapaamisessa, vaikka aluksi vähän mietinkin, että kehtaanko mennä julkisesti seiska veikkaa neulomaan, sillä lankasnobin maine voi kärsiä, mutta enemmän kanssaneulojia kiinnosti malli. Kiitos kaikille ihanista kommenteista! Käytin sentään irtopääsettini pyöröjä ja Knit Pron lukittavia silmukkamerkkejä, joten ihan novitalaiseksi neulojaksi minua ei onneksi voinut luulla. Olen oikein tyytyväinen, että ostin irtopääpyöröpuikkosysteemin aloituspakkauksen, sillä minulla ei ollut ollenkaan 5 mm pyöröpuikkoja ja irtopääsysteemissä saatoin lisätä kaapeleita tarpeen mukaan ja tässä kyllä niitä tarvitsi pari, sillä en halunnut erikseen ostaa erikoispitkää kaapelia.


Pidän mallista kovasti. Se on mielenkiintoinen neuloa ja valmistuu hämmästyttävää vauhtia paksusta langasta. Keskellä oleva kukkanen on ihana ja feather and fan -kuvio pitää sopivasti mielenkiintoa yllä. Koostaan huolimatta tämä on ollut juuri sopiva neuletapaamisprojekti. Lanka ja malli kohtasivat hienosti ja luulen, että tämä pyörylä lämmittää syliä vielä monena talvena. Veikeä ulkomuoto toimii varmasti myös sohvan koristeena kivasti. En näe kuviossa hemlokkia, vaikka se yksi suosikkihavuistani onkin. Ehkä tämä sileä versio feather and fan -kuviosta muistuttaa hemlokin oksaa. Minusta siinä on selvästi kukka ennemmin kuin havupuu.


Projekti: Hemlock Ring Blanket (Ravelry)
Ohje: Hemlock Ring Blanket by Jared Flood (Brooklyn Tweed)
Koko: 150 cm
Lanka: Puolukanpunainen Novita 7 Veljestä
Menekkki: 450 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 5 mm 100 cm pyöröpuikot
Koukku: Novita 3 mm virkkuukoukku
Fiilis: En muista milloin olisin ollut näin tyytyväinen itseeni ja projektiini.

Pingottaminen oli mielenkiintoinen kokemus. Kaksi pakettia Bilteman ruutuhyppymattoa ja neljä pakettia pingotusneuloja oli riittivät juuri ja juuri pingotamiseen. Laitoin neulan jokaiseen päättelykerroksen ketjusilmukkalenkkiin ja neuloja jäi pari jäljelle. Ruutuhyppymattoa jäi vain senttejä reunoille, kun kokosin maton kaikista paloista. Mittasin ja neulasin ja mittasin ja siirsin neuloja. Lopulta puuskutin lattialla x-asennussa kuin kaikkensa antanut kilpailija urheilusuorituksen jälkeen. Olin itseeni hurjan tyytyväinen, kun peitto oli viimein pingottumassa, vaikken ehkä saavuttanut täydellistä symmetriaa. Peiton halkaisija oli 135 senttiä ennen pingotusta ja 150 senttiä sen jälkeen.


Päättelin sylipeiton virkkaamalla, sillä se oli ohjeessakin mainittu toisena vaihtoehtona. En ollut sillä tuulella, että olisin neulonut langankiertoja ynnämuita saman lopputuloksen saavuttamiseksi neulomalla. Virkkaaminen tuntui luontevasti. Virkkasin siis kolmen silmukan läpi kiinteän silmukan ja 6 ketjusilmukkaan kiinteiden silmukoiden väleihin. Lopputulos on mieletön. Harvinaisen kaunis torkkupeitto ja ihan minun tyyliseni. Täydellinen langantuhoamisprojekti. Kannatti teipata sormet ja sinnikkäästi neuloa. En olisi etukäteen uskonut, että pitäisin tästä näin paljon.

torstai 10. toukokuuta 2012

Laiskakatihuivi


Laiskakati-huivini on ollut valmis jo pari viikkoa, mutta kuvausinto on ollut kateissa. Tänään sain varmaan hieman pilvisestä säästä johtuen värit onnistumaan paremmin, joten näillä mennään. Katselin pitkään Lazy Katy -huivin ohjetta Ravelryssa. Lanka oli valmiina, mutten raaskinut ostaa ohjetta. Pelkään sortuvani Ravelryssa ohjeisiin liian herkästi ja usein, jos en tarkkaan harkitse jokaista ja lykkään ohjeen ostamista siihen hetkeen, kun haluan luoda silmukat. Toistaiseksi olen onnistunut pitämään ohjeiden oston minimissä. Kuulin kuitenkin ystävältä, että viime vuoden Modassa on suomennos tästä ohjeesta, joten lainasin lehden. Säästö se on pienikin säästö.


Lanka on tietysti Zaubeball värissä Brombeeren (karhunvatukka). Huivini ei ole millään muotoa erikoinen, sillä näitä samasta langasta ja jopa samasta väristä neulottuja huiveja on mallin projekteissa paljon. Hieman poikkeisin ohjeesta. Neuloin sileää neuletta 124 kerrosta, jolloin pidemmässä alareunassa oli 189 silmukkaa ennen pitsiosuuden aloittamista. Lankaa oli reippaasti jäljellä pitsikaavion jälkeen, joten lisäsin omasta päästäni muutaman rivin pitsiä ja päättelin joustavalla päättelyllä neuloen. Ohjeessa on virkattu päättely, mutta sillä hetkellä kesävirkkaaja nukkui vielä, eikä ollut mitään intoa virkata päättelyä, kun halusin vain eroon koko projektista.


Projekti:  LazyKaty Shawlette (Ravelry)
Ohje: Tuch/shawl *LazyKaty* by Birgit Freyer (Ravelry / Moda 4/2011)
Mod: suurempi koko ja lisärivit pitsissä sekä tavallinen neuloen päättely.
Koko: 140 cm x 85 cm
Lanka: Schoppel-Wolle Zauberball värissä Brombeere
Menekkki: 100 grammaa
Puikot: ChiaoGoo Red Lace 2,75 mm 100 cm pitsipyöröpuikot
Fiilis: Ihme suikale.


Lopputuloksena on jännän muotoinen pikkuhuivi. Kokoa on juuri sen verran, etten viitsinyt purkaa. Yhtään pienempi huivi olisi armotta mennyt purkuun, sillä en osaa käyttää nenäliinan kokoisia huiveja. Jos tekisin toisen huivin, neuloisin sen vironvillasta tai vastaavasta ja tekisin hiukan hitaammat lisäykset ja rutkasti enemmän kokoa. Tämän pingottaminen oli hyvin mielenkiintoista erikoisen muodon vuoksi. Toinen ongelma oli pitsireuna, joka on selvästi muuta huivia leveämpi. Pingottaminen on niitä asioita, joita oppii vain kokeilemalla. Tämän jouduin aloittamaan kolmesti alusta, kun en vaan osannut, mutta elämä on oppimista. Ehkä olen seuraavan kerran viisaampi.

tiistai 8. toukokuuta 2012

Blogiplääh


Joskus ei vaan jaksa huvittaa. Neuleinto on ollut hieman hukassa ja kuvaamis- ja blogaamisinto kokonaan kateissa, mutta ei se mitään. Hiljaisempien aikojen jälkeen aina innostuu uudestaan. Kesävirkkaaja on nimittäin tehnyt paluun. Vietin vapun virkkaamalla lumihiutaleita. En keksinyt mitään muutakaan virkattavaa akuuteimpaan koukun syyhytykseen. Tusina jäi hiukan vajaaksi, mutta pari hiutaletta vintage-puuvillasta (mummin peruja vuosikymmenien takaa) varmasti vielä tulee pari lisää, mutta toisaalta vielä on aikaa. Joulu tulee 7 kuukauden päästä.


Siirryin lumihiutaleista kukkiin ja virkkasin afrikkalaisia kukkakahdeksankulmioita. Näin kivan kassimallin ja innostuin kahta enemmän. Näistä tulee näillä näkymin käsilaukku. Vuori ja hihna-asiat ovat vielä miettimättä, mutta pääasia on, että saan virkata. Alunperin oli tarkoitus tehdä näistä lampunvarjostin, mutta sitä oikeaa lamppua ei ole löytynyt tai no. Kyllähän minä näin oikeanlaisen lampun, mutta Pentikin lamppu ei mahdu budjettiin. Onneksi näitä on niin kiva virkata ja puuvillalankoja varmaan riittää vielä maailmassa.

Kuitu: World of Wool rukea suomenlammas -topsi
Väline: Majacraft Rose, 13,7:1 välityksellä
Lanka: Nelisäikeinen 180 metriä / 100 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Onnistumisen riemua

Olen harjoitellut kehräämistä villatakkiprojektiani varten. Villa saapui jo, mutta halusin varmistua siitä, että pystyn kehräämään tarpeeksi ohutta säiettä. Melkein pääsin 200 metrin tavoitteeseeni. Kyllä tämä tästä.