perjantai 31. elokuuta 2012

Lennossa kertaamista

Kehruuinto on ollut kateissa alkukesästä asti. Olen tosin ollut erossa rukistani, joten se on tietysti vaikuttanut asiaan. Värttinää tulee ostettua valitettavan harvoin käteensä, mutta siinäkin onvaikeinta aloittaminen. En jaksanut innostua edes Tour de Fleecen yhteydessä kehräämisestä, mikä nyt hieman harmittaa, mutta  ensi vuonna sitten.


Ainoa valmsitunut kehruu tänä kesänä on pieni testikehruu. Youtube-videoiden avulla kokeilin plying on the fly -tekniikkaa, jossa säie kerrataan langaksi ennen värttinän karalle kiertämistä. Ajattelin, että se voisi olla kätevää, mutta tekniikkan on minusta vielä vaivalloisempaa kuin tavallinen säikeen kehrääminen ja sen kertaaminen myöhemmin. Tekniikka ei tietenkään ollut hallussa, joten se varmasti tuntui myös siksi hankalalta, mutta ainakaan tällä perusteella en erityisemmin ihastunut.

Kuitu: World of Wool jämäpussista luonnonharmaata villatopsia
Väline: Schacht Hi-Lo Spindle 31,5 g
Lanka: Navajo-kerrattu 25 metriä / 12 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Tulipahan testattua sekin

Lopputulos on aikalailla aloittelijan kehräämän näköistä, mutta sillähän ei ole merkitystä. Kaikki lanka on hyvästä. Kehruutauko muodostui vähän turhan pitkäksi. Kun viimein pääsin rukkini kanssa kehräämään, tuntui kuin kaikki sormet olisivat muuttuneet peukaloiksi. Onneksi tajusin vaihtaa helpompaan kuituun, joilloin kehräämienn alkoi taas sujumaan. Merinosilkin pariin palaan myöhemmin. Sen sijaan aloitin viimein villatakkilankojen kehräämisen. Luonnonmusta suomenlammas tottelee kivasti sormiani.

torstai 30. elokuuta 2012

Rikke täälläkin


Päätin lopulta uskaltaa aloittaa käsinkehrättyjen neulomisen. Se oli aika jännittävää, sillä en halunnut pettyä lankaan. Olihan siinä muutamassa kohta aivan liikaa kierrettä, mutta muuten sitä oli kiva neuloa. Pinta on ihanan eläväinen. Ainoa harmitus on jäljelle jäänyt 26 gramman nöttönen. Mitenköhän väärin olisi koristaa myssyä kukalla tai pitsireunalla. Pelkkä ainaoikein ei oikein ole minun näköinen. Aion tehdä miltei samanvärisestä Cascaden Heritage Silkistä pikkuhuivin, sellaisen kärjestä kärkeen ainaoikein huivin pienellä reunapitsillä. Ehkä voisin jämälangalla neuloa rikken reunaan hiukan samaa pitsiä?

Projekti: Handspun Fuschia Rikke Hat (Ravelry)
Ohje: Rikke Hat by Sarah Young
Koko: 56 cm
Lanka: Käsinkehrätty fuksianpunainen merino
Menekkki: 74 grammaa 193 metriä
Puikot: ChiaoGoo Red Lace 3,25 mm ja 3,75 mm pitsipyöröpuikot
Fiilis: Ihan kiva, mutta jotain se kaipaa

Malli on Sarah Youngin The Rikke Hat, jonka kaikki muut ja heidän apinansa ovat jo neuloneet. Malli on yksinkertainen ja sopii erityisesti eläväpintaisille langoille kuten käsinkehrätyille. Myssystä tulee aika pitkä ja löysä. En tiedä sopiiko se minulle, mutta tämmöinen tämä nyt on. Yksinkertainen ainaoikein myssy ilman mitään jippoja.


keskiviikko 29. elokuuta 2012

Koukkutestailua

Sain ystävältä kokeiltavakseni ergonomisen Addi Swing -virkkuukoukun ja sille piti erikseen keksiä projekti. Otin esiin hamppunöttösen, jonka sain erästä puihin mennyttä projektia varten. En ollut koskaan kokeillut hamppuakaan, joten varsinainen testiprojekti oli siis kyseessä. Aloitin ilman mitään sen kummenpaa ohjetta keskeltä tiskirätin. En jaksanut tuhertaa mitään kuviota. Virkkasin vain kiinteitä silmukoita. Rumahan siitä tuli, mutta olkoon. Harvemmassahan ne kauniit tiskirätit tässä maailmassa ovat.

Projekti: Crochet dishcloth (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: 22 cm x 22 cm
Lanka: Vihreä Lanaknits Allhemp6 
Menekkki: 54 grammaa
Koukku: Addi Swing 4 mm virkkuukoukku
Fiilis: Ruma kuin mikä

Inhosin alusta asti Addi Swingiä, sillä se on iso ja kömpelö. Siitä on pakko pitää yhdellä tavalla kiinni ja mitään vaihtoehtoa ei ole. Ergonomiaan kuuluisi minusta mahdollisuus vaihtaa asentoa, jotta kädet eivät väsy. Joillekin siitä tulee mieleen hammasharja, jota varsin nelimillinen vihreävalkoinen koukku muistuttaakin. Koukku lähtee kiertoon, sillä en tee tällä yhtään mitään. Sen sijaan olen ollut hyvin tyytyväinen ChiaoGoon bambuvarrellisiin virkkuukoukkuihin, joita tilasin alkukesästä Etsyn kautta. Ne ovat kevyitä, sopivan pieniä ja sopivat käteen useammalla tavalla. Bambua ei ole tarvetta puristaa niin kauheasti kuin perinteistä metallikoukkua, joten käet pääsevät vähemmällä. Suosittelen lämpimästi puuvartisia koukkuja. Hamppuun sen sijaan en ihastunut. Se on kovaa ja hankalaa käsitellä. Käyttöominaisiin täytyy vielä tutustua.

tiistai 28. elokuuta 2012

Broken seed stitch sukat


Minulla oli alun perin puikoilla vinkeämpi malli, mutta se oli rasittava tehdä, joten päätin kokeilla Broken Seed Stitch -sukkien ohjetta, joka tosin on enemmänkin resepti kuin varsinainen sukkaohje. Ohjeessa ei ole silmukkamääriä, kantapäätä tai kärkikavennusta, vaan päätähtenä on mallikuvio. Joka toisella kerroksella neulotaan oikein yksivärisellä langalla ja joka toisella helmineuletta kirjavalla. Lopputulos on hauska pintakuvio, joka rauhoittaa kivasti levottomampiakin pätkärääkkäyksi. Erityisesti pätkärääkätyn langan rauhoittamiseen tämä malli sopii hienosti. Muuten sukissa ei ole mitään ihmeellistä.. Loin 72 silmukkaa ja neuloin tavallisen ranskalaisen kantapään ja nauhakavennuskärjen.

Projekti: Broken seed stitch socks (Ravelry)
Ohje: Broken Seed Stitch Socks by handepande (Ravelry)
Koko: 38
Lanka: Blue lagoon ja valkea Garnstudio Drops Fabel 
Menekkki: 82 grammaa (32 g sinikirjava ja 50 g valkea)
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Vielä sievemmät kuin osasin odottaakaan

Lanka on tuttua ja turvallista Dropsin Fabelia. Sinikirjavaa lankaa meni 32 grammaa ja valkoista koko kerä. Olin aivan varma, että valkea loppuu kesken, kun neuloin toista kärkeä, vaikka olin punninnut, että langan pitäisi riittää. Vain pari metriä jäi jäljelle, kun päättelin sukan. Värivalinta meni aikalailla nappiin. Siniturkoosi sopii luonnonvalkean kanssa hyvin yhteen ja kuvio tulee hyvin esiin. Kerrankin värivalinta meni kerralla nappiin.


maanantai 27. elokuuta 2012

Devon


Kuvat eivät tee värille tai Wollmeisen syville sävyille kunniaa, mutta tämä väri Dunkle Kirsche on ehdottomasti yksi suosikeistani. Lankana Wollmeise on todella jännää, sillä se tuntuu puuvillalta vaikka onkin pääasiassa merinoa. Tässä sen näkee miten paljon kehruutekniikka vaikuttaa lankaan. En edelleenkään ole järjettömästi rakastunut Wollmeiseen, mutta hyvää lankaahan se on ja värit ovat aivan uskomattomat. Yritin taas saada sukat puolikkaasta vyyhdistä, mutta se on aika vaikea tehtävä jopa minun pienille jaloilleni. 75 grammaa ei vaan tahdo riittää normaalimittaiseen varteen ja kuvioihin mitenkään. Pitänee keksiä jotain jämälanka projekteja jatkossa. Paljosta se ei ole kiinni. Jos vyyhdissä olisi 170 grammaa, niin saisin kyllä kahdet sukat vyyhdistä.

Projekti: Dunkle Kirsche Devon (Ravelry)
Ohje: Devon by Cookie A (Sock Innovation)
Koko: 36
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 80/20 Twin värissä WD Dunkle Kirsche
Menekkki: 86 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,5 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Kauniit niin kauniit sukkaset

Alunperin minun oli tarkoitus neuloa Cadense Socks -mallin mukaan sukat tästä langasta, mutta siinä mallikuvio oli sellainen, että 64 silmukkaa oli minulle liikaa. Sukan varresta tuli liian leveä. En halunnut neuloa sukkia aivan pelliksi, joten en voinut pienentää puikkokokoakaan, joten vaihdoin mallia.


Malli on Devon Cookie A.:n kirjasta Sock innovation, joka on kai Suloisimmat sukat suomeksi. Neulon mieluummin alkuperäsikielellä. Ohje on taattua Cookie A. -laatua. Pitsikuvio on niin kutsuttua aitoa pitsiä, sillä jokaisella kerroksella neulotaan pitsiä. Pidemmän päälle se on aika rasittavaa, mutta onneksi kaaviota ei tarvinnut seurata ja sukkaparin verran jaksaa totutella tekniikkaan. Pidän kuitenkin enemmän pitsikuvioista, joissa joka toisella kerroksella ei tarvitse neuloa pitsiä. Se on jotenkin rentouttavampaa.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Lama

Talouslama, käsityölama, lama, lama lama... Ja se kaikki aiheuttaa saamattomuutta. Pahoittelen blogitaukoa. Ei ole vaan huvittanut. Olen neulonut vähänlaisesti ja kehrännyt vielä vähemmän, mutta onneksi en ole aivan toimetonna ollut. Mustikoita, kantarelleja ja leipätaikinoita on ollut harvinaisen paljon ohjelmassa. Olen innostunut kovasti leivän leipomisesta. Alla uskomattoman hyvältä maistuva chorizo-tomaatti-kidneypapu-tortano eli napolilainen täytetty hiivaleipä. En ala ruokablogaajaksi, ainakaan tässä blogissa, mutta ehkä näytän jotain sievimpiä luomuksiani.


Tällä viikolla olen neulonut enemmän ja palaillut kehräämisen pariin. Ehkäpä tästä vielä nousen blogimaailman kartallekin. Kahdet sukat olen saanut pääteltyä ja yhden myssyn. Pientä esimakua tulevasta.