maanantai 30. toukokuuta 2011

Onnea onnea vaan

Vietin eilen syntymäpäivääni ja sain onnittelujen lisäksi huikean määrän ohjeita lahjaksi Ravelryssa. Suosikkihuivisuunnittelijani Miriam L. Feltonin malleista sain Desdemona Shawl, Seraphim Shawl, Cloisters Wrap ja Tudor Stole ja lisäksi sain Ysolda Teaguen Whimsical Little Knits 2 -ohjekokoelman ja Rose Red -myssyn ohjeen. En oikein tiennyt miten päin olisin ollut, kun ohjeita tuntui satavan yksityisviesteihini. Ihana toiminto se ohjeen lahjoittaminen.


Aloitin eilen ensimmäisen sukkaparin Knit.Sock.Love -kirjasta, jota säästelin syntymäpäivälahjakseni. Rannekellon sain jo aiemmin, kun se oikea löytyi sattumalta ja edellinen on tullut tiensä päähän viime vuoden puolella. Ensimmäisenä ihanaisesta sukkakirjasta kokeilen Monkey-ohjetta. Toki olen Twisted Flower -sukat jo tehnyt aiemmin lahjaksi saamani ohjeen avulla, mutta se oli niin kiva ohje, että saatan pienin muutoksin hyvinkin tehdä toisen parin jossain vaiheessa. Olen auttamattomasti myöhässä, sillä kaikki muuthan ovat apinasukat jo tehneet. Monkey on yksi suosituimmista ohjeista Ravelryn tietokannassa. Pikkuisen poikkesin ohjeesta. Vaihdoin joustinneuleen 1 oikein, 1 nurin -joustimesta 2 oikein, 2 nurin joustimeen, koska pidän siitä enemmän. Lisäksi vaihdoin mallikuvion nurjat silmukat oikeiksi, sillä uskon kirjavan langan toimivan paremmin ilman nurjia sulmukoita. Olin hieman huolissani, että silmukoita olisi liian vähän, mutta sukanvarsi näyttää hyvältä. Lanka on Tuilta saamaani sinistä Nauravan lampaan Juulibugi sukkalankaa. Lanka ja ohje kohtaavat tässä kauniisti.


Aloitin Daybreak huivini uudelleen Ravelryssa voittamastani luomumerinosukkalangasta. Käsinvärjätty tummanvioletti merino toimii tässä paljon tavan sukkalankaa paremmin ja on ihanan pehmeää. Aloitin väärällä Noro-kerällä ja ensimmäiseksi väriksi tuli kaikkein rumin, mutten enää jaksa purkaa. Kyllä tämä nyt tästä noin 15. aloituksen jälkeen alkaa onnistumaan.

Lauantaina voitin Knitting Pipeline podcastin giveaway'sta Be Mine Collection -huiviohjekokoelman ja Hoot Cardigan -ohjeen. Huikea määrä hyvää onnea ja ihania ihmisiä on sattunut kohdalleni viime aikoina. :)

perjantai 27. toukokuuta 2011

Palapeittoruutuja Jussista


Nyt lisää niitä peittoruutuja. En jaksanut kirjoitella jokaiselle omaa postausta. Valitsin Nancy Bushin Pitsihuivit neuloen -kirjasta kivoja pitsikuvioita ja neuloin lisää ruutuja. Nämä tulivat yhdestä kerästä Novitan Jussia. Hukassa ollut kerä tätä samaa väriä löytyi, tavallaan. Etsin kämmekkäitä ja löysin joskus kauan sitten tekemäni lapaset, joita en ole koskaan käyttänyt. Ehkä puran ne ja teen pari ruutua lisää tai sitten haudon rumia lapasia kaapeissani. Ne olivat aivan kauheat hirvitykset. Ei nämä ruudutkaan mitään ihania ole, mutta lanka oli sentään ihan siedettävää neulottavaa. Nämä kerät olen ostanut joskus lukioaikana eli ainakin 6 -7 vuotta sitten. On jo aikakin päästä eroon tällaisista muinaismuistoista. Pingotus on vähän miten sattuu, mutta sillä ei ole mitään väliä, sillä pingotan kaikki palat uudestaan ennen kuin ompelen peiton kasaan. Paloja ei vaan voi oikein kuvata muuten kuin neulaamalla mattoon. Puikoilta tulee niin epämääräisiä lärpäkkeitä.

Projekti: Blanket piece #13 (Ravelry)
Malli: Vausabakiri (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Violetti Novita Jussi
Menekki: 30 grammaa
Puikot: Pony Bambu 4 mm 30 cm pitkät puikot

Projekti: Blanket piece #14 (Ravelry)
Malli: Saarelehekiri  (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Violetti Novita Jussi
Menekki: 30 grammaa
Puikot: Pony Bambu 4 mm 30 cm pitkät puikot

Projekti: Blanket piece #15 (Ravelry)
Malli: Tapeetkiri (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Violetti Novita Jussi
Menekki: 33 grammaa
Puikot: Pony Bambu 4 mm 30 cm pitkät puikot

torstai 26. toukokuuta 2011

Puikkojen testausneule


Pääsin taas toteamaan, että kannattaa marista ja kysellä netissä. Näin Ravelyssa arvontavaihdon palkintona Ponyn ruusupuupyöröt ja minun oli heti pakko tietää, mistä sellaisia saa. Minulla ei käynyt meilessäkään, että jostain saisi täältä ruusupuupyöröjä. Kuulemma Karnaluksista niitä saa. Tallinnaan ei tule noin vaan lähdettyä, mutta Anu tarjoutui lähettämään tarpeettomuksi jääneen puikon minulle. Vähän liian hyvää ollakseen totta, mutta mukavia ihmisiä tuntuu nettineulemaailmassa riittävän. Tänään sain kätevän kamerajalusta Kaisalta. Kiitos paljon! Nyt en tarvitse akrobaattisia asentoja neuleiden kuvaamiseen. Empä olisi kumpaankaan juttuun uskonut etukäteen.

Projekti: Calorimetry (Ravelry)
Ohje: Calorimetry by Kathryn Schoendorf (Knitty Talvi 2006)
Koko: 56 cm
Lanka: Violetti-liilakirjava Novita Isoveli Colori
Menekkki: 40 grammaa
Puikot: Pony Rosewood 3,75 mm 60 cm pyöröpuikot
Fiilis: Ihanat puikot ja panta valmistui melkein hetkessä. 


Sain eilen puikot postissa ja nämä ovat kyllä aivan ihanat. Tekaisin iltapuhteena Calorimetryn puikkojen testausmielessä. Käytin paksua jämälankaa ja jouduin laskemaan oman silmukkamäärän, mutta ihan Calorimetryn näköinen siitä tuli. Käännyin lopussa kerran väärässä paikassa saadakseni suuremman napinläven ja napin virkaa tekemään virkkasin pyörylän. Nyt tekisi kahta kauheammin mieli Tallinnaan puikko- ja lankaostoksia tekemään. Nämä vaikuttavat kivemmilta kuin Knitpron Symfonie -pyöröt, joita olen tähän asti käyttänyt puupyöröinä. Ja onhan ruusupuu aivan eri luokkaa kuin liimapuu ja niin luksusta.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Pieni välipalaneule


Loppukevään lämmenneistä ilmoista huolimatta olen silloin tällöin kaivannut violetteja kämmekkäitä. Alpakkakämmekkäät ovat jo liikaa, mutta pyöräillessä, varsinkin aamuisin, kaipasin jotain ohutta ja hiostamatonta ranteiden lämmikkeeksi. Mietin toista viikkoa, mikä olisi ohut lanka, joka hiostaisi mahdollisimman vähän. Joku bambu- tai silkkisekoite olisi varmaan ollut paras vaihtoehto. Lähestyin ongelmaa värin kannalta ja muistin, että Kai-Mei -sukistani jäi raipas määrä lankaa. En tiedä, miten paljon melkein 100% merino hiostaa, mutta päätin kokeilla. Minulla oli kurja viikonloppu. Lievästi laktoosi-intolerantin ei kannata aloittaa jäätelökesää railakkaasti kahdella litralla. Hyvää oli, muttei niin hyvää, että kannattaa pilata viikonloppu ja alkuviikko. Sellaiseen tilanteeseen sopii nopea ja yksinkertainen pikaprojekti. Instant gratification project, kuten jenkit asian ilmaisevat.

Projekti: Ribbed mitts (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä, 52 silmukkaa
Koko: pieni
Lanka: Violetti Punta Yarns Merisock Space Dyed
Menekkki: 28 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Äkkiä käyttöön, ettei ranteet palele.


Kämmekkäisiinon paljon kivoja ohjeita, mutten ollut sellaisessa mielentilassa, että olisin etsinyt ohjeita ja miettinyt mikä sopisi pieneen kätöseeni ja tälle langalle. Tein ensin pienen mallitilkun ja laskin siitä luomisreunan silmukat. Olen ehdottomasti peukalokiilojen kannattaja. Pidän istuvista kämmekkäistä ja silloin on peukalokiila aivan ehdoton. Peukalokiilan lisäykset tavalla, jonka keksin syksyllä kynsikäslapasia tehdessäni. Lisäyksiä on vaikea piilottaa, joten päätin nostaa ne esiin. Tein molemmista kämmekkäistä samanlaiset ja hyvin tämäkin toimii. Koko on pikkuinen ja 2 oikein, 2 nurin -joustinneule vetää kämmekkään kasaan, eivätkä nämä vie tilaa käsilaukussa paljoa. Lankaa meni vaan 28 grammaa ja pieni nöttönen jäi parsintalankaa. Toivon, ettei unisukkiini tule kovin äkkiä parsimista. Lanka oli edelleen aivan ihanaa. Toivottavasti tätä tulisi johonkin lähilankakauppaan. En raaski tilata netistä.


Omen käsien kuvaaminen ilman jalustaa vaati vähän akrobatiaa ja kämmekäät eivät näytä yhtään istuvan, mutta ne ovat oikein hyvä. Asento vaan ei ollut kuvaamisen kannalta hyvä. Mistähän saisi edullisesti gorilla-podin...

lauantai 21. toukokuuta 2011

Vanha sipoolainen pannulappumalli


 Äiti on painostanut opettelemaan vanhan pannulappumallin, jonka hän oppi äidiltään. Malli on peräisin Sipoosta. Mummille mallin opetti 80-luvulla sipoolainen yhdeksänkymppinen rouva, joka oli oppinut mallin lapsena. Meillä on ollut melkein kaikki virkatut pannulaput tällaisia niin kauan kuin jaksan muistaa. En ole virkkaaja enkä ollut innostunut opettelemaan. Kun minulle selvisi, että äiti oli purkanut mummilta kesken jääneen lapasen, jossa oli kiva kirjoneulekuvio, mieleni muuttui. (Kuvio löytyi sittemmin muualta, eikä ollut lopullisesti kadonnut.) Tässä maailmassa on paljon katoavaa. Malli ei ole sellainen, että päältä pystyisi päättelemään, miten pannulappu on tehty. Toki purkamalla se selviäisi, mutta kannattanee opetella nyt, eikä sitten, kun ei enää ole keneltä kysyä. Mallia ei ole löytynyt kirjoista, lehdistä eikä netistä, vaikka olemme sitä etsineet.


Projekti: Crochet Potholders (Ravelry)
Ohje: Vanha sipoolainen malli
Koko: 20 cm x 20 cm
Lanka: Luonnonvalkoinen ja pinkki spray-värjätty Novita Freesia
Menekkki: 85 grammaa
Puikot: Prym 2,5 mm virkkuukoukku
Fiilis: Vaikeuksien kautta voittoon!


En ole hyvä virkkaamaan, mutta sainpas virkattua pannulaput. Aloitin valehtelematta ainkakin kymmenen kertaa alusta. Kuvio ja varsinkin aloitus on hankala, kun ei tiedä mitä on tekemässä. Välillä virkkasin ihan peltiä ja kerran liian löysää, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Lanka on Anttilasta kampanjalanka Freesiaa luonnonvalkoisena ja spray-värjättynä pinkkinä. Lanka on mukavaa vaihtelua yksivärisistä langoista tehdyille pannulapuille. Tunnistan nyt ainakin omani muista pinkki-valkoisista. Feesiasta tulisi varmaan kivannäköinen rätti koukkuamalla. Lanka on sataprosenttista puuvillaa ja toimii kivasti. Se säikiintyy turhan paljon, jos ei ole täsmälleen oikeankokoista koukkua, mutta niinhän ne kaikki puuvillat.

tiistai 17. toukokuuta 2011

Postipäiviä

Olen odottanut alku viikkoa ja postin tuloa kuin kuuta nousevaa koko viikonlopun. Tilasin Cookie A.:n jumalaisen Knit.Sock.Love -kirjan Book Depostorysta, mutta sehän kävi aivan liian helposti onnistuakseen. Rahat tulivat bumerangina takaisin ja sain mailin, että ei heillä mitään kirjaa ole mulle lähettää. Olin kauhean pettynyt ja marisin Ravelryssa pettymystäni. Onneksi kanssanettineuloja oli halukas luopumaan omastaan ja sain eilen postissa kirjani valmiiksi päällystettynä ja suunnittelijan nimmarilla varustettuna. En osannut koko päivänä keskittyä oikein mihinkään, kun kirja pyöri mielessäni. Se on vielä ihanampi kuin odotin. Vielä en ole aloittanut uusia sukkia. Olen vielä niin onnesta soikeanani. Toisaalta voisin säästellä kirjaa syntymäpäivään asti ja sitten korkata vaikka Monkey-ohjeen.


Tänään posti toi Ravelryssa arvonnassa voittamani merino-vyyhdin. Minä, joka en koskaan voita missään, voitin jo toisen kerran arvonnassa. Ensin sain silmukkamerkkejä ja nyt käsinvärjätyn vyyhdin sata prosenttista luomumerinoa.Väri on mahtava, mutta hankala kuvata. Se on tumma, melko sininen violetti. Violetti on yksi vaikeimmista väreistä kuvata. Lanka on sitä ohutsukkalanka vahvuutta, mutta sillehän on suunniteltu useita huiviohjeita, missä pehmoinen merino on varmasti edukseen. Ehkäpä teen Isolda Teaguen The Orchid Thief Shawletten tai jonkun muun ihanuuden.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Julkineulontaneule


Tiistaina oli Lumoavassa langassa neuletapaaminen ja sinnehän tarvitsee neuleen. Puikoilla on lähinnä huiveja ja muita julkineulontaan sopimattomia projekteja. Piti keksiä äkkiä aamulla valmiiksi neule, jonka saisi toimimaan ripeästi. Otin käteeni lähimmän sukkalangan, joka sattui olemaan Hulluilta päiviltä mukaan tarttunut Novitan Tico Tico -kerä kevään uutta beige-sinistä väriä. Malliksi piti repäistä jotain yksinkertaista. Lotan Arni-sukkien ohje jäi mieleen jo ennen julkaisua, kun sen Ravelryssa satuin näkemään ja se pääsi puikoille. Onneksi perhepiirissä on miesten jalan koko suunilleen sama, joten voin huoletta neuloa koon 43 sukkia. Aina löytyy tarvetta. Alku kangerteli. Olen tahallani löystyttänyt käsialaani viime aikoina ja se kostautui. Ensin neuloin aivan liian löysää ja sitten totesin, että silmukoita on liikaa. Pari kertaa piti purkaa. Vaihdoin joustinneuleen 2o,2n -joustimeen, sillä en pidä ohjeessa olevasta 2o,5n-joustimesta. Yritän säästellä tätä julki- ja matkaneulontaan.

Suurin osa neulonta-ajasta on uponnut Leaves Dancing -huiviin, joka alkaa valmistua. Viimeinen kaavio on menossa ja sitten pääsen mustasta eroon. Onneksi on näin valoisaa. Muuten mustaa en kykenisi neulomaan. Yritän jatkossa muistaa välttää sitä "väriä". Pari peittoruutua on valmistunut, mutta taidan esitellä yhden kerän ruudut kerralla, kun viimeinenkin valmistuu. Projekteissani ei ole nyt kauheasti kirjoittamista. Aamun kirppiskierrokselta löysin nipun bambuisia pitkiä puikkoja kolmella eurolla. Vielä kun olisi joku nätti kapea maljakko niille. Oli kyllä ehkä vähän hölmöä ostaa puikkoja koristeeksi.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Hieman hemmottelua

Alla kuvassa päivän saalis. Kuukausi menee äkkiä ja jo piti kiikuttaa edellisiä neulekirjoja takaisin. Samalla tarttui mukaan Neulekirja ja Knitter's almanac. Ehkäpä minäkin neulon Bones-sukat. Muista ohjeista en erityisemmin innostunut, mutta mieli voi muuttua, kun selailee Ravelryssa projekteja. Monesti käy niin, ettei kirjojen tai ohjeiden kuvat eivät inspiroi, mutta jonkun muun toteutus kivassa värissä saa aikaan kovan hingun toteuttaa ohjeen. Näköispainos Elizabeth Zimmermannin Knitter's almanacista oli iloinen yllätys. Luettavat neulekirjat ovat harvassa ja olen kuullut, että hänen kirjansa ovat kivoja luettavia.


Sitten kävin hemmottelemassa itseäni pienellä shoppailukierroksella. Minulla on ollut niin ihana viikko. Sain työtarjouksen, voitin arvonnassa, löysin unelmieni rannekellon, kävin neuletapaamisessa ja muuta pientä kivaa. Edellinen rannekelloni tuli tiensä päähän jo viime vuonna, mutta uudelle oli kovat vaatimukset. Sievät titaaniset rannekellot soikealla kellotaululla ovat kiven alla. En enää uskonut, että budjettiin sopivaa titaanikelloa löytyisi, mutta maanantaina lykästi. Sain tämän etukäteen synttärilahjaksi, eikä se ollut Rotuaarin Kullan loppuunmyynnissä edes kallis. Olen onnesta soikeanani. Teräksiset syöpyvät minulla rannekkeen sisäpuolelta, vaikka kuinka yritän suojella ja titaaninen on parempi rannenivelenkin kannalta. Tämä on nyt täydellinen.

Lumoavasta langasta ostin yksivuotisjuhlaviikon päivän tarjouksesta vyyhdin Cascaden Heritage -sukkalankaa, joka on aivan ihanaa neulottavaa. Lisäksi eilen saapuneet Dropsin uutuuslangat kävin myös haalimassa mukaan, kun ne kuuluvat Dropsin Supersale -kampanjaan. Ihanan pehmeästä Lace -alpakkasilkistä tulee ehkä Haapsalu-huivi. Baby Alpaca Silk -keristä kamera nieli punaisuutta, mutta väri on aivan ihana murrettu liila. Niistä tulee varmaan joku ihana pitsihuivi myös. Nappi-Kikasta hain himoitsemani sievän rullamitan. Laitoin heti mittaan kiini mp3-soittimen mukana tulleen kaulanarun, jolle ei ole aiemmin ollut mitään käyttöä. Rullamitassa on magneetti ja se kelaa mittanauhan sisäänsä nappia painamalla. Todella kätevää.


Nyt vielä opiskelun loppurutistusta ja paikallisen teekaupan ihanaa teetä.

torstai 5. toukokuuta 2011

Toukokuun tuulia

Noro-raidat menivät purkuun ja tilalle tuli huivi projekti. Pidin väreistä, mutta raidat eivät lopulta puhutelleet samalla tavalla kuin inspiraation lähteessä. Innokkaana podcastien kuuntelijana olen saanut osani Daybreak-kuumeesta. CampKIPin jälkimainingeissa porukka meren takana pisti KALin pystyyn ja hinku osallistua oli melkoinen. Onneksi porukassa on enkeleitä ja sain ohjeen lahjaksi. Ohje on sopivasti sukkalangalle. Raidoiksi ajattelin kahta väriä Noroa ja kun Norot saan kulutettua loppuun laitan lisää viininpunaista reunaan. Uskon, että väriyhdistelmä toimii. Samalla huomasin, että silmukkamerkkini ovat pääasiassa hillittömän suloisia ja herkkiä, eivätkä oikein istu tällaiseen projektiin. Täytyy suunnitella eri tyylisiä silmukkamerkkejä seuraavan kerran, kun helmeilen siskoni kanssa. Onneksi laatikosta löytyi hauska kerroslaskurimerkki ja perus mustat silmukkamerkit, joka ei riitele projektin kanssa. Herkät vaaleanpunaiset lasihelmimerkit riitelivät nimittäin aika ikävästi.


Luonnontieteily on päässyt vaikuttamaan aika pahasti neulomiseen, kun alkaa laskemaan huivien silmukkoita Excelissä. Kaikki tekeillä olevat huivit ovat päässeet taulukoihin. Se on olevinaan niin kätevää, kun tietokone laskee kuinka monta riviä pitää neuloa, jotta huivissa on 169 silmukkaa. En tiedä kannattaako aikaa ja energiaa tuhlata matemaattisten kaavojen kehittämiseen ja taulukoiden rakentamiseen. Jännästi karisee kuvitelmat omasta luonteestaan. Suurpiirteisyydestä on varmaan turha puhua, kun laskee silmukoita Excelillä.

------------

Lankalaihdutus meni maaliskuussa aivan plörinäksi. Lankaa tuli enemmän kuin käytin. Onneksi en kuitenkaan ostanut lankaa enempää kuin käytin. Langan kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisissäkin kuukausissa, vaikka minusta tuntuu että neuloin vähemmän. En käsitä miten voi olla niin tarkkaan suunnilleen samat grammamäärät kuukaudesta toiseen. Metritkin kieppuvat siinä (vajaan) 2 kilometrin kieppeillä. Viime kuussa lukema oli jopa hiukan yli 2 kilometriä. Hurjaa.

----

PS. Lumoavan langan blogissa on arvonta! 

keskiviikko 4. toukokuuta 2011

Bex


Tämän vuoden ensimmäinen aloittettu projekti, Bex sukat valmistuivat. Ensimmäinen sukka valmistui aikoja sitten, mutta vaativa kuvio alkoi kyllästyttää ja sukat unohtuivat käsityökoriin moneksi viikoksi. Mutta sitten näin Lankakeijun Bexit ja sain aikaiseksi neuloa sen toisenkin sukan. Onneksi on kanssablogaajat inspiroimassa ja pitämässä neuleintoa yllä. En usko, että harrastaisin neulomista läheskään näin ahkerasti ilman nettineuleyhteisöä. Inspiraatio ja upeat ohjeet vievät mennessään. Markettilangoilla, -puikoilla ja -ohjeilla tai pelkästään perussukkien neulomisella ei meikäläisen into pysyisi mitenkään yllä vuodesta toiseen.

Projekti: Bex socks (Ravelry)
Ohje: Bex by Cookie A. (Sock Innovation)
Koko: 36
Lanka: Luonnonvalkoinen Schachenmayr nomotta Regia Silk 4-ply
Menekkki: 90 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Harvinaisen vaativat sukat.


Lankana on luonnonvalkoinen Regia Silk. En ole varma oliko siinä mitään järkeä. Langalle oli alunperin aivan toinen suunnitelma. Näin jälkikäteen ajateltuna tummempi lanka olisi ollut parempi tässä projektissa, sillä valkoisesta kuultaa läpi kintut. Kuvioiden väleihin jää väkisin löysempiä kohtia. Vaativa kuvio otti päähän monta kertaa, kun into pääsi lopahtamaan. Joka ikisellä kerroksella on parin silmukan välein jotain actioniä. Toisen sukan kärjen neulon pelkällä sisulla. Onneksi en ollut tekemässä yhtään suurempia sukkia. Lankakaan ei olisi riittänyt montaa senttiä pidempiin sukkiin. Kuvio söi lankaa uskomattomalla vauhdilla. Ainakin jonkin aikaa välttelen liian vaativilta näyttäviä sukkia.


Nyt ei ole yksiäkään sukkia puikoilla. Seuraavaksi varmaan kokeilen Nauravan lampaan Juulibugia Cookien Monkey-ohjeella. Tuntuu, että kaikki muut ovat Monkey-sukkansa tehneet ajat sitten. Oikea lanka ei ole vielä sattunut kohdalleen. Monkeyni ajattelin tehdä ilman nurjia kirjavan langan vuoksi.