tiistai 9. helmikuuta 2016

Pitsilangan kehräämisestä

Ajattalin kesällä, että saan enemmän iloa kalliista villasta, kun kehrään todella ohutta lankaa. Se ei ollut kaikkein viisaimpia ajatuksia, joita olen koskaan saanut. Ottaen huomioon millaisen monsterin sain aikaan, se ei ollut järin viisas ratkaisu.


Yhden letin kehräsin ihan innosta puhkuen, mutta toista en millään saanut aloitetuksi. Onneksi tuli Tour de Fleece ja otin tavoitteekseni saada langan valmiiksi. Kisasin siis kolmella projektilla viidessä kuudessa tiimissä. Arvatkaa vaan riittikö intoa raportoida kuvien kanssa seitsemään eri ryhmään edistyksestään. No ei tasan riittänyt ja olisihan se ollut suoranaista spämmiä. Tourin suunnittelussa olisi pitänyt pitää joku järki mukana, mutta se oli karannut vehreämmille kesälaitumille ja siinä sitä sitten oltiin. Kehrääminen itsessään ei tuottanut suurempaa tuskaa. Romy (Majacraft Rose) suoriutuu pitsilangoista melko kepeästi ja tulos on hyvää. Vauhtia on riittävästi, enkä ole nopeinta kehrää edes kaivannut, mutta suurilla välityssuhteilla alkaa herkästi tulemaan tärinää. Luulen, että pitsilyhty ja pitsi- tai baby-rullat tai ehkä Akerworksin 3D-tulostetut rullat olisivat hyvä idea, jos haluaisin erityisesti kehrätä ohutta jatkuvasti, mutta pitsilankaa tulee ihan riittävän helposti, joten en ole tilannut lisää osia rukkeihini.

Kuitu: SweetGeorgia Yarns BFL-Silk-topsi värissä Rosebud
Väline: Majacraft Rose välityssuhteella
Kertaus: Majacraft Aura välityssuhteella
Lanka: Kaksisäikeinen 1320 metriä / 218 grammaa (Ravelry)
WPI: 28
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Ongelmaa ei muodostanut myöskään kertaaminen. Iris (Majacraft Aura) jumborullineen suoriutuu monsterivyyhdeistä aivan tuosta vaan. Kertaaminen ei vaan jaksanut yhtään innostaa. Tässä vaiheessa osasin jo epäillä, että säikeet ovat pitkälti toista kilometriä pitkiä ja se on paljon kerrattavaa. Olen oppinut ottamaan kertaamisen rauhallisesti ja keskittymään siihen, mutta 1300+ metriä on paljon kertaamista ja alkaahan se puuduttamaan. Lanka valmistui, mutta sen vyyhteäminen muodosti jo ongelman. Maililla lankaa on aivan kauhea voima ja sehän oli kuristaa vyyhdinpuuni kappaleiksi. Avuksi haettiin rautakaupasta pari isoa prikkaa ja sain vyyhdinpuut kestämään vyyhteämisen, kun tein sen hyvin rauhallisesti ja vedin ensin langan rullalta vapaaksi ja sitten vasta pyöritin vyyhdinpuulle. Se oli pitkäpiimäistä hommaa, mutta selvisimme kaikki ehjänä. Olen sittemmin yrittänyt kehrätä paksumpaa.


Yksi asia varmasti auttoi pitsilangan kehräämisessä, nimittäin keraaminen langanohjain. Ihastuin tähän lyhdyn lisäosaan ja se on ehdottomasti suosikkini. Langanohjain on se osa, joka ohjaa langan rullalle. Se siis vastaa vanhoissa rukeissa ja monissa uusissakin malleissa lyhdyn hampaita. Niitä on tavallisia, jotka tulevat lyhdyn mukana ja näitä keraamisella sisäosalla varustettuja, jotka ovat parasta ikinä. Olen tilannut kolme erikokoista käyttämiini lyhtyihin ja tavalliset ovat jääneet kehruutarvikepussukkaan varalle. Keraaminen pinta luistaa sopivasti ja tekee kehräämisesti miellyttävämpää ja hiukan hiljaisempaa. Aivan parhautta Majacraftilta.

Villa on ihanaista SweetGeorgian BFL-Silkkiä. Blue-faced Leicester -lampaanvilla ja silkki muodostavat ihanan yhdistelmän ja hilloan muita lettejäni varmaan hamaan tulevaisuuteen, sillä ne ovat niiiin ihania. Amethyst BFL ja Violet Hill BFL-Silk -topsit ovat turvallisesti pusseissa. Epäilen, että heikko euron kurssi tietää jatkossakin heikkoa saatavuutta ja hinta ainakin on vielä suolaisempi kuin näitä ostaessani. Haluaisin kovati lisää SweetGeorgiaa, mutta kanadalaisilla on huono saatavuus Euroopassa. Höh.

Ei kommentteja: