Se on iso!

Sain viimein aikaiseksi pingottaa huiveja. Matto meinasi loppua kesken suruhuivin kohdalla. Yläreunasta olisi saanut pidemmänkin kuin kaksi ja puoli metriä, mutta mattoa ei oikein riittänyt enempään. Reunakuvio muutti huivin muotoakin pyöreämmäksi, joten siitä ei nyt tule kuvaa pingotuksessa. Sitä varten pitäisi siivotakin. Niin paljon puhtia en ole vielä löytänyt, että siivoaisin kunnolla. Reunoja voisi ehkä yrittää pingottaa erikseen, sillä ne ovat jotenkin isommat kuin olisi tarpeen. Täytyy katsella miltä huivi näyttää huomenna pingoituksen jälkeen. Huivi saattaisi olla aaltoilevan reunan kanssa aivan erityisen kaunis.

Ja sitten oikein kuvapläjäys Heartland-huvia.


Heartlandistä tuli pingoituksen jälkeen aivan tajuttoman ihana tai sitten jokainen onnistunut huivi on aivan ihana vasta valmistuneena ja kunnolla pingoitettuna. Pyörähtelin huivin kanssa peilin edessä aivan onnessani. Miten maltankaan luopua tuosta. No onneksi uusia on jo puikoilla. Vaikka olen moneen kertaan päättänyt, etten osta tuota HjerteGarnin Alpaca Silkiä, taidan joutua pyörtämään päätökseni ja sortua jossain vaiheessa siihen ihanaan lilan sävyyn tai vaaleaan roosaan, jotka molemmat ovat varmasti huiveina aivan ihania. Uhrit alkavat vain olla lopussa. En ehkä tarvitse tusinaa pitsihuivia. Toivottavasti pian iskee joku muu buumi tilalle. Pipobuumi voisi olla aika jees. Semmoisia, kun ei oikein ole syntynyt tarpeesta huolimatta.