torstai 5. maaliskuuta 2015

Ihan kuin olisin nähnyt tämän ennenkin

Mihin se helmikuu karkasi? Kevät tulee niin kauheaa vauhtia, että hirvittää. Juurihan tämä pitkä ja pimeä talvi alkoi!?! Huomioni taisi olla liiaksi Falunin tapahtumissa, kun puoli kuuta meni yhdessä hujauksessa. Seuraavaksi tietenkin huomio siirtyy Kontiolahdelle, mutta nyt niitä kehruita.


Minun kai täytyy myöntää itselleni, että minulla on kehruublogi ennemmin kuin neuleblogi. Kehrään paljon enemmän kuin neulon. Neuleinto on ollut niin totaalisen kateissa, ettei se ole mikään ihme, ettei ole mitään blogaamista neulomisesta. Nyt olen tosin neulomassa isoa huivia ja villatakkia, joten jossain vaiheessa lienee jotain neulottuakin tulossa kehruujuttujen lomaan.


Manx Loaghtan on Man-saaren lammasrotu ja sen nimi kuulemma tarkoittaa Man-saaren hiirenruskeaa. Minusta se kuvaa hienosti Manxin väriä. Juuri tuollaisia ruskeita olen loukuissa nähnyt. Tämän rotuiset lampaat ovat harvinaisia ja todella villinnäköisiä nelisarvisia keltasilmäisiä otuksia. In Sheep's Clothing -kirja kertoo, että Manxilla voi olla jopa kuusi sarvea. Ihanaa, että tällainen alkukantainen rotu on saatu pelastettua sukupuutolta, joka sitä viime vuosisadalla uhkasi. Pienet ja heikommin tuottavat maatiaislammasrodut helposti syrjäyttää jokin tehokkaaksi tuotantoeläimeksi jalostettu rotu.

Kuitu: World of Wool Manx Loaghtan -topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 129 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Ompa kiva kuitu. Lisää tätä!

Kehräsin Auralla yhden säikeen ja ketjukertasin siitä langan. Villa oli oikein miellyttävän pehmeää ja hyvän tuntuista. Uskoisin kehrääväni tätä toistekin, vaikka kannatuksen vuoksi. Onneksi näitä luonnonvärisiä eri rotujavilloja ei enää ole montaa jäljellä. Minua on alkanut kyllästyttää harmaat ja ruskeat. Olen aina ollut värien perään, mutta WoW:n edulliset luonnonväriset villat houkuttelivat kokeilemaan rotuja, joita ei ole juurikaan värjättyinä tarjolla. Värjätyissä on paljon merinoa ja bfl:ä, mutta vähänlaisesti muuta. Pitäisi vähitellen aloittaa se peittoprojekti näistä luonnonvärisistä, että saan nämä pois joskus vielä lankavarastostanikin.


Toinen vyyhti on tylsästi Corriedalea. Tästä topsista en pitänyt. Aiemmat ovat olleet mukavia kehrätä, mutta tämä jotenkin pölisi ja myttääntyi vasemmassa kädessä niin, että sain sitä oikoa monta kertaa. En tiedä keskityinkö liikaa uuden rukkini Auran säätöjen hakemiseen. Mitähän tästä nyt sanoisi. Samaa huttua kuin aiemmatkin ketjukerratut luonnonväriset paksut harjoituslangat. Harjoittelin siis tarkoituksella paksun langan tekemistä.

Kuitu: World of Wool harmaa Corriedale-topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 121 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Plääh.

2 kommenttia:

MiunMaun kirjoitti...

Mun silmiin langat näyttää tosi kauniilta. Rakastan kirkuvia värejä, mutta tykkään tosi paljon myös näiden luonnonvärien luonnollisuudesta.
Kylläpä olikin villin näköinen otus tuo nelisarvikas. Sen verran jännitän kaikkia sarvipäitä, että onneksi ei ole vaaraa eksyä tuollaisen poppoon laitumille täällä päin :-D

Judiuni kirjoitti...

Kiitos, MiunMaun! Välillä miellyttävät luonnonväritkin, mutta nyt tekee mieli värejä.