maanantai 31. tammikuuta 2011

Negatiivista

Muiden neulojien esimerkistä päätin minäkin miettiä tämän harrastuksen ikäviä puolia.

1. Langanpäiden päätteleminen on ehdottomasti inhokkini. Minulla on ollut tapana lykätä langanpäiden piilottaminen aivan viime tinkaan. Kun on pakko päätellä, niin sitten päätellään. Uuden vuoden ryhtiliikkeeseeni sisällytin päättelyn lykkäämättömyyden ja ainakin Revontulihuivi ja Twisted flower -sukat päättelin saman tien. Toistaisiksi on mennyt hyvin.

2. Saumojen ompelu. Välttelen projekteja, joissa pitää ommella saumoja. Saumani tahtovat kiristää liikaa. Sukan kärkien silmukoiminen yhteen sujuu jo hyvin ja tulee luonnostaan, mutta esimerkiksi ajatus villatakin sivusaumoista hirvittää.

3. Hiukset neuleessa. Revin jatkuvasti neuleistani pitkiä maantienvärisiä hiuksiani, joita tuntuu olevan joka paikassa. Ne ovat inhottavia ja kiristävät neuleessa.

4. Inspiraation katoaminen. Minulla on välillä vaikeuksia viitsiä tehdä aloittamani projektini loppuun asti. Into haihtuu ja projekti ufoutuu. Onneksi en kuitenkaan harrasta käsitöiden aloittamista, kuten joku asiansa ilmaisi, vaikka välillä siltä tuntuukin.

5. Mallitilkut. En juuri koskaan saa aikaiseksi neuloa mallitilkkuja, mikä on ehkä vähän typerää. Se, mikä lienee vielä typerämpää, puran mallitilkun, kun olen varma, että puikkokoko on oikea. Harvemmin kirjoitan kokeilujeni tiheyksiäkään ylös. Joskus se harmittaa. En raaski katkaista lankaa ja sen vuoksi mallitilkussa on projektin ensimmäiset metrit.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Punainen palmikkopipo


Projekti: Red Cabled hat (Ravelry)
Ohje: Oma malli
Koko: noin 58 senttiä
Lanka: Punainen Garnstudio DROPS Nepal
Menekkki: 100 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 4 mm 100 cm pyöröpuikot
Fiilis: Komea pipo. Toivottavasti saaja pitää tästä.


Palmikkopipo valmistui, vaikka inspiraatio ehti kaikkoontua tiehensä. Lopputulos on oikein nätti. Pipoa pitää vielä vähän venäyttää hiukan pingottamalla, mutta uskon tehneeni siitä sopivan kokoisen. Lanka meni melkein viimeistä metriä myöten. Ohjeen kirjoittaminen ei just nyt innostaisi tai siis ohjeen kyllä kirjoittaisi, mutta kaavion piirtäminen ei juuri innostaisi. Lanka oli mukava neulottava ja osin alpakkaisena varmasti lämmin. Langan loppumista pelkäsin kovasti loppuun asti, mutta onneksi lanka riitti.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Twisted Flower -sukat

Noniin. Nyt pääsen esittelemään nämä ihanat sukat. Vaihteeksi lanka ja ohje kohtasivat ja sukat suorastaan hyppäsivät puikoilta. Yleensä into ehtii jonkin verran lopahtamaan ennen kuin projekti valmistuu. Sukka näytti jo ensimmäisen varren puolivälissä upealta. Lopputuloksena on varmasti ihanimmat sukat, jotka olen koskaan tehnyt.


Projekti: Twisted Flower Sock (Ravelry)
Ohje: Twisted Flower Sock by Cookie A. (Cookie A. Knitwear Designs / Knit. Sock. Love.)
Koko: 36 (Ohjeen M)
Lanka: Tummanliila Cascade Yarns Heritage
Menekkki: 76 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
KnitPicks Harmony 2,5 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Kauniit, niin kauniit, aivan ihanat sukat! <3 <3 <3


Jos toteutan tämän ohjeen uudestaan niin muokkaan hiukkasen kuvioita. Minun silmääni näyttäisi paremmalta, jos kuvion pitsiosan kaaria olisi yhdet enemmän varressa ja jalkapöydällä, kun muuallakin on. Neuloisin varressa varren kaavion rivit 7 - 12 kahdesti ja jalkapöydän kaaviossa samat 7 - 12 kahdesti. Parit lisäkaaret kuvioihin tasapainottaisivat sukan ilmettä. Kantapäässä ja sukan kärjessä, kun kaaria on enemmän. Minulla ei siis vielä ole tätä Knit.Sock.Love -kirjaa, joten en tiedä onko kirjassa samat kaaviot kuin Cookien sivuilta ostetussa versiossa, jonka sain vaihtopaketissa jonain männävuonna. Cookien uutta kirjaa himoitsen, mutta sopiva maksuväline puuttuu edelleen. Kirjassa olisi niin monet ihanat keksisukat.


Mallissa on mitoitus aika pieni. Toivottavasti kirjassa tällä ohjeelle on sarjoitettu lisää kokoja, sillä tämän irto-ohjeen eri koot eivät poikkea toisestaan käytännössä mitenkään. Jos minulla olisi suuremmat jalat, olisi joutunut etsimään jonkin hieman paksumman langan. Cookien ohjeissa on minun kokemusteni perusteella yleensä melko pieni mitoitus. Isommilla jaloilla varustettujen lienee viisainta valita suositeltua paksumpi lanka, ettei tule liian pieniä sukkia.

Cascaden Heritage osoittautui ihanaksi sukkalangaksi. Odoten sen olevan tunnultaan ja paksuudeltaan Austermannin Stepin ja Regioiden kanssa samanlaista, mutta Heritage on selkeästi hiukan paksumman oloista. Edellämainittuja sukkalankoja neulon ehdottomasti 2,25 mm sukkapuikoilla, mutta Heritage toimii paremmin 2,5 mm sukkiksilla. Neuloin 2,25 millisillä toiseen sukkaan joustimen ja se oli aavistuksen liian tiukkaa näin jälkikäteen tarkastellen, mutten alkanut purkamaan. Aloitin ensimmäisen kerran tätä Twisted Flower -sukkaohjetta joku talvi sitten juurikin Stepistä ja siitähän tuli aivan pikkuinen sukka. En saanut sitä mitenkään venymään kantapääni yli. Tekisi mieli lisää Heritagea, mutta yritän malttaa lankalaihduttaa ensin varastojani ja testaan sukkien kestävyyttä. Nyt nimittäin harmittaa vajaa vuosi sitten valmistuneet Marlene-sukat, jotka ovat hiutuneet miltei puhki. Kaikki se kierrettyjen silmukoiden vaiva ja sitten Sisu hiutuu päkiöistä puhki. Niissä tosin on ihan pussi kantapäät. Jatkossa muutan kierretyn ribbin kantalaput vahvistetuiksi. Nyt jännitän miten pitsikuviokantalappu käyttäytyy käytössä.

tiistai 25. tammikuuta 2011

Keksisukkia


Kameran akku simahti juuri, kun pääsin kuvaamaan juuri valmistuneita jumalaiseia Twisted flowers -sukkiani, joten en esittele niitä vielä tänään. Sanon vain, että niistä tuli ihanat. Seuraavana sukkaprojektina puikoilleni pääsi Bex-sukat luonnonvalkoisesta Regia Silkistä. En ole aiemmin uskaltanut aloittaa sukkia tällä ohjeella, sillä ne näyttävät aika ... hmm ... intensiiviseltä neulottavalta ja siinä olin oikeassa. Toivotaan, etteivät ufoudu, sillä lopputulos on upea.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Kolmas kerta toden sanoo

Päätin taas kokeilla Twisted flower -sukkaohjetta, jonka sain jouluvaihdossa joku vuosi sitten. Aiemmin yritin neuloa ohjeella sukkia Step classicista, jolloin sukan varsi oli niin kapea, ettei sukka olisi mahtunut kantapääni yli mitenkään. Sukasta olisi tullut aivan lasten sukka, sillä minulla on pieni jalka kokoa 36. Toisen kerran kokeilin Gjestalin Siljaa, mutta se oli puolestaan liian paksua. Twisted Flower Sock -ohje on monien muiden Cookie A.:n sukkaohjeiden tapaan kovin kapeaa ja pientä mallia. Isommille jaloille malliin täytyy valita paksumpi lanka.


Hyvin harvoin tulee käytettyä ohjeessa suositeltua lankaa, mutta tämmöinen vahinko pääsi käymään. Olin etukäteen kovin skeptinen, sillä Cascade yarnsin Heritage ei ole juoksevuudeltaan juurikaan Steppiä paksumpaa, mutta kas kummaa. Sukasta tuli täydellisen kokoinen. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että otin joustimen jälkeen kuvioon 2,25 millisten puikkojen tilalle 2,5 milliset puikot. Ensimmäinen sukka valmistui yhdessä hujauksessa (alle 2 päivää). Toista aloitellessani 2,25 milliset puikot eivät olleet mukana, mutta ei joustimesta tullut kauheasti löysemmän näköistä. Tähän Heritageen ihastuin kovasti. Jostain syystä en saanut aloitettua tästä mitään heti ostettuani sen. Nyt tekisi mieli ostaa sitä lisää.

torstai 20. tammikuuta 2011

Revontulihuivi


Projekti: Revontulihuivi (Ravelry)
Ohje: Revontuli -huivi by AnneM (Ulla)
Koko: 190 cm x 70 cm
Lanka: Sininen Aade Lõng Artistic 8/2 -vironvilla
Menekkki: 180 grammaa
Puikot: Addi Lace 4 mm 100 cm -pitsipyöröpuikot
Fiilis: Upea!


Revontuli valmistui vihdoin. Viimeiset kerrokset olivat todella pitkiä ja halusin jo kovasti tämän huivin pois puikoilta. Lanka oli kauniin väristä, etenkin vyyhdillä, mutta kovin karheaa. Enkä taida enää ostaa toista vyyhtiä. Värit ovat ihanat, mutta se ei korvaa neuletuntuman karheutta. Väri tulee mallissa upeasti esiin. Ymmärrän, miksi monet ovat ihastuneet Revontuliin ja neuloneet niitä useita. Epäilen tosin, että sellaiset ihmiset ovat projekti- eivätkä prosessineulojia. En erityisemmin pitänyt Revontulen neulomisesta, enkä siksi edes harkitse toisen neulomista. Monille ihmisille lopputulos on tärkein ja siksi korvaakin kaiken muun. Minulle lopputulos on vaan lopputulos ja unohtuu äkkiä. Neulomisprosessi puolestaan jää mieleen ja on minulle tärkeintä. Huivissa on useita virheitä. Sellaisia pieniä, joita ei huomaa, mutta sellainen neuloessa ärsyttää. Joko unohdin kaventa tai kavensin väärällä rivillä tai joku lisäys pääsi unohtumaan, kun kerran jos toisenkin oli reikärivikerroksella väärä määrä silmukoita. Hölmöä sikäli, että osaan neuloa virheettä paljon monimutkaisempiakin neuleita.