Nunoco Secret Smorgling

Mainitsinko jo, että ihastuin Nunocon kuituihin ja olen niitä kehräillyt viime kuukausina useaan kertaan. Kehräilin kesän ja syksyn aikana Secret Smorgling -setin kuitunäytteitä värtttinöillä. Secret Smorgling on setti, jossa on kaksi pientä 25 gramman karstalevyä, kaksi 25 gramman ja kymmenen värin merinopussia ja kuusi 10 gramman topsinäytettä. Ihanteellisia värttinäjuttuihin, sillä en ole tottunut kehräämään isoja satseja kerralla ja toisaalta värttinöitä ei ollut montaa aiemmin.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi gradient minikarstalevy nimeltä Iridescent Puddle. Minikarstalevy on niin ihana, että jossain vaiheessa täytyy tilata normaali sadan gramman levy. Etsyssä olevissa kuvissa karstalevy näyttää hieman liian siniseltä, mutta vihreää ja jadea on toinen reuna ja toinen pinkkiä ja liilaa. Keskelle jää keltaista ja vihreää. Iridescent Puddle on varsin jännittävän värinen tapaus.

Kuitu: Nunoco minikarstalevy Iridescent Puddle
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 151 metriä / 27 grammaa (Ravelry)
WPI: 18
Fiilis: Sievä! Niin Sievä!

Kehräsin minikarstalevyn kahdella Bosworth-värttinälläni siten, että revin suikaleen karstalevyn reunasta ja vedin sen keskeltä kahtia ja kehräsin eri osat eri värttinöille. Jotta sain värit säilymään karstalevyn mukaisena, kertasin säikeet yhteen ja lopputulos on kaksisäikeinen pitsilanka. Värit ovat sen verran ärtsyt, etten uskaltanut niitä sekoittaa. Tätä väritystä on tarjolla myös topsina, jossa on pitkittäin kaikkia värejä, joten lopputulos olisi varmaan todella villi.

Iridescent puddlen jälkeen otin käsittelyyn minikarstalevyn, joka oli jämävilloista tehty Batt Droppings -karstalevy. Sen kanssa kehräsin yhteen Bayou-nimisen topsinäytteen, joka on samanvärinen sinivihreä, mutta siitä on Angelinaa, joka on karkeampaa kimalletta kuin Firestar, jota karstalevy näytti sisältävän. Karstalevyn sisältöähän en tiedä, mutta nuo nylon-kimalteet eroavat aika selvästi koossa. Angelinasta en pidä, sillä se on karkeaa ja paksumpaa, mutta Firestar menee ihan kivasti villan joukossa. Aiemmin inhosin kimalteita voimallisesti, mutta jostain syystä se on mennyt ohi.

Kuitu: Nunoco minikarstalevy Batt Droppping ja Bayou topsinäyte
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 260 metriä / 36 grammaa (Ravelry)
WPI: 18
Fiilis: Tulipa yllättävän kiva

Tämänkin kehräsin Boswortheilläni kaksisäikeiseksi. En yleensä välitä vihreästä, mutta tähän sinivihreään tykästyin. Se oli kiva kehrättävä. Jälkikäteen ajateltuna värien sekoittaminen olisi ollut viisaampaa, sillä langasta olisi tullut todennäköisesti vihertävä sininen, joka olisi miellyttänyt silmääni enemmän. Toisaalta kun kaikki pikkuvyyhdit ovat raidallisia, niistä tulee varmaan kiva raidallinen cowl. Olen katsellut Martina Behmin Tubularityä(Ravelry), vaikka se on hieman paksummalle langalle, mutta uskoisin, että sen saa tehtyä. Näen tulevaisuudessani kuitenkin useita pikkuvyyhtejä Nunocoa, joten lankaa varmaan on riittävästi jossain enemmän tai vähemmän hamassa tulevaisuudessa.

Jäljelle jääneet topsinäytteet Patchouli, Beryl ja Sandalwood käytin yhteen pikkuvyyhtiin. En tiedä, miten tulin ajatelleeksi, että violetti, ruskea ja vihreä muodostaisivat kivan raitalangan, kun teen topsinäytteistä kehräämistä varten rolagejä. Varsin radikaali ajatus, sillä en ole koskaan pitänyt vihreästä tai ruskeasta. Jotenkin päädyin sellaiseen ratkaisuun ja tein rolagit blending boardilla. Jaoin ne villarullat puoliksi keskeltä varovasti kahtia vetämällä ja keräsin turkkilaisilla värttinöilläni Jenkins Lark ja Aegean. En edelleenkään ole hyvä tekemään niitä villarullia ja säikeet ovat epätasaisia, mutta lanka tuli valmiiksi ja sain paljon tykkäyksiä kuvilleni Instassa.

Kuitu: Nunoco topsinäyteet Patchouli, Sandalwood ja Beryl
Väline: Jenkins Lark -turkkilainen värttinä 23 grammaa
             Jenkins Aegean -turkkilainen värttinä 27 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 220 metriä / 30 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Värttinöillä kehräämisessä on vielä opettelemista. Järkytyin kerratessani, sillä olen rukkikehruussa jo tottunut siihen, ettei tule möykkyjä ja ohuita kohtia. Heitin tämän pikkuvyyhdin kerran seinään harmitustani purkaakseni. Kehitettävää riittää vielä sekä värttinä, että blending board-osastolla.