Hip hip hurraa!

Palautin viimein kandintyöni ja sain palkita itseni uusilla korvakoruilla. Kauan sitten saamani kaulakorun kaveriksi olen kuolannut ihania korvakoruja ja tänään pääsin sitten ostoksille. Kiitos perutun luennon, saatoin hiippailla kaupungilla. Ne on ihanat. Jos olisi varaa ja energiaa, niin pitäisin blogiarvonnan, mutta kun ei niin ei. Vielä olisi seminaareja, tenttejä ja harjoitustehtäviä, jotka vaativat pikaista paneutumista asiaan. Ja kypsyysnäytekin pitää käydä kynäilemässä. Huoh. Neuleet eivät ole edistyneet silmukkaakaan, mutta nyt on sentään jotain toivoa edistyksestä.