Kipeänähän saa aloittaa uusia projekteja, vaikkei olekaan saanut mitään entisiä valmiiksi, vai mitä? No kuitenkin menin ja aloitin taas uuden pitsihuivin. Minuun on iskenut taas joku räkätauti ja veto on miltei kokonaan pois. Huiviin sopiva lehtikuvio löytyi yllättävän helposti. Olin valmistautunut päiväkausien etsintään, sillä huivimalleja on kertakaikkisesti liikaa. Minua hämmentää aina välillä miten erilaisia lehtikuvioita on olemassa ja erityisesti se, että luulen valmiiksi osaavani ulkoa tuommoiset ja sitten huomaan, että tässä tehdäänkin taas eritavalla. Jännää.
Inka osoittautui vähän vähemmän karvaavaksi langaksi kuin mitä odotin. Neuletuntuma on kiva ja valmista tulee vauhdilla. Neulon hiukan tiheämpään, sillä lopputulos ei saisi olla ihan kauhean reikäinen ja alpakkalangat tahtovat venähtää jo kasteltaessa kovasti. Nyt lehtikuvio ei tule kovin hyvin esiin, mutta pingotettuna luulen lopputuloksen olevan juuri sopiva.
4 kommenttia:
Eikös silloinkin oikeastaan saa vaikkei oliskaan kipeä? Eikös jookos ;) ?
Tosi upean värinen huivinalku sulla!
Nää sun tekemät huivit on aina niin nättejä. Miksei sitä itse jaksa.:/
nätti huivi :)
Onpa upea ja väri aivan herkku.
Lähetä kommentti