Lupasin pipo-ongelmaiselle ystävättärelleni neuloa pipon. Mietin pitkään millaisen pipon tekisin ja jostain keksin vision palmikkopiposta, jossa olisi suht leveä palmikko sivuttain pään ympäri. Minulla oli hämärä muistikuva ohjeista, joissa on tällä tavalla tehty, mutten löytänyt sellaista kuin minulla oli mielessäni, joten päätin suunnitella oman. Selasin Vogue Knitting Stitchionaryn palmikko-osan läpi pariin kertaan, enkä löytänyt mieleistäni. Selailin palmikoita kyllästymiseen asti, eikä mikään jotenkin sopinut. Kokeilin muutamaa palmikkokuviota, enkä pitänyt näkemästäni. Olin jo luovuttaa, kun sain SYT:na Mustikkapipon ohjeen Tuilta. (Kiitos Tui!) Mustikan palmikko kolahti ja pipo pääsi puikoille.
Neuloin onnessani menemään ja yhtäkkiä havaitsin, että hihansuut ovat sinertävät ja bambupuikot myös. Jouduin ottamaan käyttöön pitkät bambupuikkoni, sillä kaikki muut nelimilliset puikkoni ovat muissa projekteissa kiinni. Hankalathan ne ovat, mutta tällaista kapeaa neuletta vielä viitsii pitkillä tehdä. Käsiin väri ei juurikaan tarttunut, mutta ilmeisesti pipo pitää pistää valmiina Marseilles-saippuakylpyyn. Olen hiukan pettynyt. Tämä on neljäs väri, jota tästä langasta käytän ja olen muihin ollut hyvin tyytyväinen. Ne eivät värjänneet mitään.
Olen mallannut palmikkosoiroa pääni ympärille ja uskon, että tästä tulee hieno. Siitäkin huolimatta, että palmikkoon tuli alussa vähän virheitä, kun en flunssan pehmentämillä aivoilla jaksanut seurata kaaviota tarpeeksi tarkkaan. Toivottavasti en ehdi kyllästymään kuvioon, sillä haluan tehdä Mustikka-piponkin nyt, kun siihen on ohjekin. En ole vielä päättänyt, millaisen päälaen teen, mutta varmaan jotain yksinkertaista. Ehkä sileää neuletta, johon teen nurjilla silmukoilla sprilaalit, sillä niihin saan piilotettua varmaan aika nätisti kavennukset.
Täällä taas
2 päivää sitten
1 kommentti:
Hui, tuo on kamalaa kun lanka värjää jo neuloessa ! Hieno alku ja väri anyway !
Lähetä kommentti