lauantai 30. tammikuuta 2016

Kirsikka ja Aprikoosi Bosworth


Kevään massiivinen värttinäinnostus johti unelman toteuttamiseen. Tilasin keväällä ensimmäiset värttinät Bosworth'lta. Valinta oli erittäin vaikea, mutta päädyin kirsikkapuiseen Midiin ja aprikoosipuiseen Miniin, jotka molemmat painavat 24 grammaa. Olen edelleenkin ihastuksissani käsinsorvattuista kaunottaristani. Koko vuosi 2015 meni ihan värttinöiksi, enkä paljon muuta tehnytkään kuin lukenut kirjoja ja kehrännyt.

Kuitu: Nunoco Batt Droppings -karstalevy
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 272 metriä / 52 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Tulipa ohutta, mutta kaunista.

Tour de Fleece alkoi pian Bosworth-värttinöiden saapumisen jälkeen, joten luonnollisesti osallistuin Tourille värttinöineni. Kehräsin Nunocon Batt Droppings -karstalevyn, joka on siis heidän jämäkuiduistaan myllyttämiä yllätyskarstalevyjä. Nunocon kehruuvillat ovat ihania ja olen niitä kehräillyt viime aikoina. Langasta tuli ihanaa, mutta aivan tolkuttoman ohutta. Kehrään värttinöillä todella ohutta ja yritän opetella kehräämään järkevän paksuisia säikeitä.

Kuitu: Nunoco Batt Droppings -karstalevy
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 277 metriä / 52 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Valtavan kaunis, mutta todella ohut lanka.

Tourin jälkeen kehräsin toisen Nunocolta tilaamani Batt Droppings -karstalevyn. Tämä on pinkeillä silkkinoileilla ryyditettyä tummanviolettia merinoa ja tästä tuli aivan yhtä turkasen ohutta. Värttinäkehrääminen vaatii vielä opettelua, sillä neulon aika vähän todella ohuita pitsilankoja ja käsinkehrättyä olisi kiva neuloa. Tourin jälkeen oli kiva nautiskella kehräämisestä ilman paineita ja kesäpäivistä terassilla teekupin kanssa ja päivitellä Instaan kuvia sievistä värttinöistä.

perjantai 29. tammikuuta 2016

Turkkilaisilla kehrättyjä

Rakastan turkkilaisia värttinöitä ja niillä kehräämistä. Seuraavana muutama niillä kehrätty lanka viime kesältä.

Kuitu: Nunoco Secret Smorgling ja vähän jämävillatopsia
Väline: Jenkins Lark 23 grammaa
Lanka: Ketjukerrattu 165 metriä / 58 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Aika ihana, vaikka itse sanonkin

Osallistuin Tour de Fleecelle myös turkkilaisella värttinälläni. Kehräsin Nunocon Secret Smorgling setin kuituja Jenkins Larkilla. Valitsin setistä Plush -merinosetin ja vähän jämävillaa sopivassa värissä ja tein Majacraft blending boardilla rolageja, mutta palaan siihen ja villa sekoitteluun toisen kerran. Ajattelin kirjoittaa siitä toisen kerran. Raportoin ahkerasti Instagramissa ja Ravelryssa, mutta blogaaminen jäi läppärin kiukuttelun vuoksi juuri niihin aikoihin. Instagramissa olen muutenkin ollut kehruukuvissa melko aktiivinen. Villa on siis pääasiassa merinoa kymmenessä värissä ja topsinäytteet Bakhoor ja Oxblood -väreistä ja vähän jämävillapussivillaa. Tour meni hyvin, mutta peukaloni ei pitänyt tavasta, jolla annoin turkkilaiselle vauhtia ja tuli Tourin lopuksi kipeäksi. Pidin sen jälkeen taukoa turkkilaisista monta viikkoa ja opettelin antamaan vauhtia varovasti, jotten joudu lopettamaan kehräämistä. Onneksi osasin ottaa silloin ongelman tosissani, sillä sen jälkeen ei ole ollut enää mitään ongelmaa. Larkini tummui kesällä, mutta uskon sen johtuvan puulajista (Osage Orange) ja nykyään värttinä on jo aivan tasavärinen tumma punertava. Värttinöitä täytyy varjella suoralta auringonpaisteelta. Ne saattavat taipua paahteessa pilalle, joten varjelin tunnollisesti koko kesän paisteelta, joten luulen, että kyse oli puulajin luonnollisesta muutoksesta, johon valo vaikuttaa.

Kuitu: World of Wool jämävillapussista sinistä villaa
Väline: Jenkins Lark 23 grammaa
            Majacraft Turkish Spindle Set 20 grammaa
Lanka: Kolmisäikeinen 164 metriä / 64 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Harjoittelin jossain vaiheessa turkkilaisilla värttinöillä kehräämistä sinisellä jämävillalla World of Woolin jämävillapussista. Turkkilaisella värttinällä kehrätystä säikeestä tulee sellainen kilpikonnan kilven muotoinen pallo, jota englanniksi turtleksi kutsutaan ja nämä siniset turtlet pyörivät viikkokaupalla pöydällä kertaamista odottamassa. Turtlen muotoon vaikuttaa paljon se, miten säikeen kiertää värttinän ympärille ja tapoja on varmaan yhtä monia kuin kehrääjiä. Minä kierrän säikeen siististi ja kauniisti värttinälle huvikseni ja minun turtleni muistuttavat selkeästi kilpikonnankilpeä. Värttinän muoto vaikuttaa sekin paljon ja Jenkinsin värttinöille on helpompi kiertää nätisti kuin Majacraftin litteälle ja kulmikkaalle värttinälle. Vähän luulen, että jossain vaiheessa Majacraft Turkish Spindle Set menee myyntiin, sillä se ei tunnu Jenkins-värttinöiden rinnalla miltään, vaikka hyvä värttinä onkin.


Kuitu: New Hue Handspuns BamHuey värissä Olive Branch
Väline: Jenkins Aegean Mountain Mahogany 27 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 46 metriä / 7 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Déjà-vu

Tämä saattaa näyttää tutulta, sillä kehräsin aiemmin kesällä täsmälleen samanlaisen villanäyteminivyyhdin, sillä ensimmäisen Jenkins värttinäni Larkin mukana tuli samaa bambumerinoa. Tour de Fleecellä minulla kävi tuuri ja voitin Team Jenkins -joukkueen palkintona värttinän. Se on isompi värttinämalli nimeltä Aegean ja puu on vuorimahonkia ja kara on samaa mustapähkinää niin kuin muissakin Jenkisin värttinöissäni. Painoa on hiukan enemmän eli 27 grammaa. BamHuey on aivan ihanan pehmeää ja todella miellyttävää kehrätä. Tullirajojen ja postikulujen vuoksi en raaski tilata villaa Amerikan mantereelta. Tullivaivan jaksan nähdä värttinöiden vuoksi, kun muuta vaihtoehtoa ei ole, mutta villoissa en viitsi enkä raaski.


Olin koko loppukesän aivan onnesta soikeanani, sillä tämä on aivan ihana värttinä. Toisaalta kaikkihan ne ovat. ;)

Siniset sukat merkkipäivän johdosta


Neuloin syksyllä pyöreitä vuosia täyttäneelle kummisedälleni sukat jalkoja lämmittämään. Malli oli jälleen omasta päästä. Valitsin kuvioksi joustinneuleen, jossa joka kahdeksas silmukka on neulottu nurin, sillä se miellyttää silmääni kovasti. Ranskalainen kantapää ja nauhakavennuskärki tulivat luontevasti selkärangasta. Pidän kovasti näistä, sillä nämä ovat yksinkertaisessa tyylikkyydessään kauniit. Etsin kyllä mieleistä ohjetta, mutta jotenkin en Ravelryn tuhansista sukkaohjeista löytänyt mieleistä, joten suunnittelin sukat itse.


Projekti: Blue Step Socks (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: noin 43
Lanka: Austermann Step
Menekki: noin 80 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot

Lanka on tuttua ja turvallista Austermannin Stepiä värissä 287 Blue Jeans, joka miellyyttää sekin kovasti silmääni. Step on sukissa kestänyt pehmeäksi langaksi huikean hyvin. Veljelläni on jatkuvasti käytössä hänen suosikkisukkansa, jotka neuloin jouluksi 2007. Malli on Gentleman's Fancy Socks, joka on Nancy Bushin ihanassa kirjassa Knitting Vintage Socks, jota en kerinnyt hankkia ennen kuin painos loppui kokonaan. Onneksi sitä on ollut kirjastoissa lainattavissa, kun on ollut sukkaohjeille tarvetta. Sitä luulisi, että ensi vuonna kymmenen vuotta täyttävät sukat olisivat hurjan näköiset, mutta ihan siisteiltä näyttävät.

torstai 28. tammikuuta 2016

Magnolie Nuvem

Teknisistä ongelmista johtuen en päässyt päivittämään blogiani kuukausiin, mutta olen edelleen olemassa. Päivittelen iän kaiken vanhoja juttuja väliajalta.


Neuloin viime keväänä Nuvem-huivin. Olen kytännyt nelisen vuotta kirjavaa violettia tai pinkkiä Wolmeise Lacea tähän projektiin tuloksetta, joten luovutin ja käytin sitten yksiväristä. Väri on Magnolie Dark ja lopputulos on aivan ihana kääriytymishuivi. Neuloisin mielelläni toisenkin, mutta toiselle ei ole tarvetta. Jotain juuri tällaista tekisi mieli neuloa nytkin. Kilometreittän sileää neuletta tuntuu ihanalta ajatukselta. Uskokaa tai älkää.

Projekti: Nuvem Magnolie (Ravelry)
Ohje: Nuvem by Martina Behm (Ravelry)
Koko: Mahdottoman suuri
Lanka: Wollmeise Lace-Garn värissä Magnolie
Menekki: 300 grammaa
Puikot: 3,5 mm 80 cm kiinalaiset halpapuikot

Käytin neulomiseen kiinalaisia halpispuikkoja, sillä minulla ei ole samaa kokoa olevia pyöröjä kuin KnitPron puupuikkoja ja Wollmeise Lace ei minulla toimi puupuikoilla. Halusin käyttää metallipuikkoja saadakseni tasaisen käsialan. Ebaystä saa hävyttömän halvalla teräksisiä 80 cm pyöröpuikkoja. Olen tilannut muutama vuosi sitten sekä 11 kappaleen setin mustissa pakkauksissa ja 13 kappaleen setin sinisissä pakkausissa ja ne ovat melko varmasti samaa tavaraa. Yhteensä 24 pyöröpuikot maksoivat jotain kahdeksan tai yhdeksän euroa. Puikot eivät ole liukkaat eivätkä sovellut kaikille langoille, mutta ihan hintansa väärtejä. Muistuttavat rakenteeltaan Chiaogoon teräspyöröjä, mutta ne ovat terävämpikärkiset ja liukkaammat.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Finch liittyi parveen


Värttinät, kuten rukit, ovat laumaeläimiä ja parvi kasvaa tasaisesti, ellei keskity määrän rajoittamiseen. Teitä on varoitettu. Yllä on Jenkins Lark- ja alempana Finch -värttinä. Painoeroa 15 grammaa vaikka värttinät eivät niin suuresti eroa rinnakkain katseltuna.


Tilasin Larkille kaverin ja minulla on muutaman viikon ollut Jenkins Finch. Finch on Jenkinsin turkkilaisista värttinöistä toiseksi pienin eli todella pieni värttinä. Tämä pikkuvärttinä painaa vain 8 grammaa. Kehrä on bird's eye maple -nimistä kuviollista vaahteraa ja kara on mustapähkinää kuten Larkissanikin. Se on kyllä harvinaisen ihana pikkuinen, mutta liian kevyt minun makuuni. Yritän jatkossa malttaa pitää näpit kurissa ja odottaa, että painavampia värttinöitä myyntiin. En tosin epäile, etteikö joskus se pienin malli Kuchulu-värttinäkin joskus rantautuisi tännekin. Minulla on valitettavasti hamsterin luonne.

Kuitu: Alexandra's Crafts Mixed BFL-topsinäyte värissä Chelsea
Väline: Jenkins Finch Bird's eye maple 8 grammaa
Lanka: Ketjukerrattu 17 metriä / 5 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Hauska näytelanka.

Finchin mukana tuli liukuvärjätty villanäyte. Villa on Alexandra Craftsin värjäämää blue-faced leicesteriä värissä nimeltä Chelsea. Pohjavilla on mustavalkoista. Neljännes villasta on siis luonnonmustaa ja 75 % villasta on valkoista, mikä luo villaan ja sitä myöten lankaan kivaa syvyyttä. Näyte oli oikein miellyttävä tuttavuus. Harmi, ettei villoja kannata tilata tullien ja suurten postikulujen vuoksi ison rapakon takaa. Värttinöitä on pakko tilata, sillä näitä ihanuuksia ei ole tarjolla Euroopassa. Turkkilaisia värttinöitä saa toki tältäkin puolelta maailmaa, mutta ei Jenkinsin turkkilaisia värttinöitä.


Langasta tuli kuitenkin herttainen pikkuvyyhti. Lankaa tuli vaikka aluksi tuntui, että värttinä on liian pieni eikä jaksa pyöriä, mutta kyllä se sitten siitä lähti. Tekisi mieli tehdä tästä jotain. Metrimäärä 17 varmaan riittäisi kirjanmerkkiin tai johonkin sellaiseen ihan pieneen virkattuun juttuun. Asia on mietintä myssyssä.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Tuettu värttinä


Minulle on tullut viime kuukausina muutamia uusia leluja. Yksi vinkeimmistä on tuettu värttinä. Sellaista en ole aiemmin kokeillut. Ihastuin KerrySpindles -Etsy-kaupassa venäläistyyliseen värttinään ja tilasin sen, vaikka ensimmäiseksi tuetuksi värttinäksi suositellaan yleensä tiibettiläistä tyyliä. Sipulin muotoinen kärki on oliivipuuta ja kara vaahteraa ja värttinäni painaa 48 grammaa. Värttinän seuraksi tilasin sille sopivan "kehruukupin", jossa värttinä pyörii kehrätessä. En tiedä, mitä spinning bowl on suomeksi. Tämä on marjakuusta.


Tuetulla värttinällä kehrätään karstalankaa. Alku onnistui yllättävän kivuttomasti, mikä varmaan johtui siitä, että olen kehrännyt karstalankaa pitkävedolla rukilla, joten tiesin periaatteessa, miten tekniikka toimii värttinälläkin. Videoiden avulla pääsin nopeasti vauhtiin ja ihastuin tuetulla värttinällä kehräämiseen. Harmi vaan, että minulla on vain kaksi kättä ja päivässä on vain 24 tuntia.