Jenkins Summer Surprise Spin-a-long

Osallistuin kesällä Jenkins-värttinöiden Ravelry-ryhmässä Spin-A-Long -yhteiskehruuseen. Sen nimi oli Jenkins Summer Surprise SAL. Kuitu piti tilata Nunocon Etsy-kaupasta ja väreistä tai muista ei etukäteen tiedetty mitään, vaan kuitu oli yllätys. Ainoa valinta oli tavallisen ja enemmän tekstuuria sisältävän paketin välillä. Paketteja oli muutamia erilaisia ja minulle sattui Summer Garden, joka oli näin jälkikäteen oikeastaan suosikkini. Yksi vaihtoehdoista oli enemmän mukavuusalueellani, mutta olen erittäin tyytyväinen siihen, etten saanut yhtään enempää vihreää sisältävää pakettia. Sisältönä oli yksi pieni karstalevy, 14 viiden gramman nöttöstä erivärisiä merinoita, vaaleanpunaista silk noilia ja oranssia Firestartia. Silk noil on jämäsilkkinöttöstä ja Firestar kimaltavaa nylonia ja ne kuuluivat siis tekstuuria sisältävään settiin.

En osallistuessani ihan tiennyt mihin olin osallistumassa. Ja päädyin hankkimaan Majacraft Blending Boardin värien sekoittamiseksi, sillä minulla ei ole käsikarstoja tai häkilää tai mitään villan sekoitusvälineitä. Kirjoitteleen siitä ja rolageistä joku kerta, mutta tein sen avulla kehräämistä varten tuollaisia rullia merinotopsin pätkistä. Kuvassa ei ole niitä kaikkia, mutta aika monta. Karstalevyä en mitenkään sotkenut, vaan kehräsin sen suoraan Larkillani.

Jäin blending boardia odotellessani jälkeen ja kehräsin reippaasti koko haasteen viimeiseen päivään asti ja sain juuri ja juuri valmiiksi osallistuakseni arvontaan, mutten voittanut mitään, mutta enhän minä yleensäkään mitään voita. Ketjukertasin langan raidalliseksi niin, että värit säilyivät. Jos olisin ollut rohkeampi, olisin voinut sekoitella värit kivasti, mutten ehtinyt muodostamaan mitään suunnitelmia, joten menin suoraan asiaan.

Kuitu: Nunoco Jenkins Summer Surprise
Väline: Jenkins Finch 8 grammaa
            Jenkins Lark 23 grammaa
Lanka: Ketjukerrattu 296 metriä / 100 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Hauska ja niin kesäinen vyyhti

Lopputulos on kiva tekstuuriltaan eläväinen lanka. Ihanassa Apple Blossom -karstalevyssä on myös silkkijämää muodostamassa hauskoja pikkunyppyjä. Metrejä tuli yllättävän paljon ja luulen, että tästä tulee cowl jossain vaiheessa. Valitsen varmaan jonkun Susan Ashcroftin ihanista malleista. Varmaan jonkun vinoon neulottavan jännittävän, joka tuo langan esiin.

Nunoco Secret Smorgling

Mainitsinko jo, että ihastuin Nunocon kuituihin ja olen niitä kehräillyt viime kuukausina useaan kertaan. Kehräilin kesän ja syksyn aikana Secret Smorgling -setin kuitunäytteitä värtttinöillä. Secret Smorgling on setti, jossa on kaksi pientä 25 gramman karstalevyä, kaksi 25 gramman ja kymmenen värin merinopussia ja kuusi 10 gramman topsinäytettä. Ihanteellisia värttinäjuttuihin, sillä en ole tottunut kehräämään isoja satseja kerralla ja toisaalta värttinöitä ei ollut montaa aiemmin.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi gradient minikarstalevy nimeltä Iridescent Puddle. Minikarstalevy on niin ihana, että jossain vaiheessa täytyy tilata normaali sadan gramman levy. Etsyssä olevissa kuvissa karstalevy näyttää hieman liian siniseltä, mutta vihreää ja jadea on toinen reuna ja toinen pinkkiä ja liilaa. Keskelle jää keltaista ja vihreää. Iridescent Puddle on varsin jännittävän värinen tapaus.

Kuitu: Nunoco minikarstalevy Iridescent Puddle
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 151 metriä / 27 grammaa (Ravelry)
WPI: 18
Fiilis: Sievä! Niin Sievä!

Kehräsin minikarstalevyn kahdella Bosworth-värttinälläni siten, että revin suikaleen karstalevyn reunasta ja vedin sen keskeltä kahtia ja kehräsin eri osat eri värttinöille. Jotta sain värit säilymään karstalevyn mukaisena, kertasin säikeet yhteen ja lopputulos on kaksisäikeinen pitsilanka. Värit ovat sen verran ärtsyt, etten uskaltanut niitä sekoittaa. Tätä väritystä on tarjolla myös topsina, jossa on pitkittäin kaikkia värejä, joten lopputulos olisi varmaan todella villi.

Iridescent puddlen jälkeen otin käsittelyyn minikarstalevyn, joka oli jämävilloista tehty Batt Droppings -karstalevy. Sen kanssa kehräsin yhteen Bayou-nimisen topsinäytteen, joka on samanvärinen sinivihreä, mutta siitä on Angelinaa, joka on karkeampaa kimalletta kuin Firestar, jota karstalevy näytti sisältävän. Karstalevyn sisältöähän en tiedä, mutta nuo nylon-kimalteet eroavat aika selvästi koossa. Angelinasta en pidä, sillä se on karkeaa ja paksumpaa, mutta Firestar menee ihan kivasti villan joukossa. Aiemmin inhosin kimalteita voimallisesti, mutta jostain syystä se on mennyt ohi.

Kuitu: Nunoco minikarstalevy Batt Droppping ja Bayou topsinäyte
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 260 metriä / 36 grammaa (Ravelry)
WPI: 18
Fiilis: Tulipa yllättävän kiva

Tämänkin kehräsin Boswortheilläni kaksisäikeiseksi. En yleensä välitä vihreästä, mutta tähän sinivihreään tykästyin. Se oli kiva kehrättävä. Jälkikäteen ajateltuna värien sekoittaminen olisi ollut viisaampaa, sillä langasta olisi tullut todennäköisesti vihertävä sininen, joka olisi miellyttänyt silmääni enemmän. Toisaalta kun kaikki pikkuvyyhdit ovat raidallisia, niistä tulee varmaan kiva raidallinen cowl. Olen katsellut Martina Behmin Tubularityä(Ravelry), vaikka se on hieman paksummalle langalle, mutta uskoisin, että sen saa tehtyä. Näen tulevaisuudessani kuitenkin useita pikkuvyyhtejä Nunocoa, joten lankaa varmaan on riittävästi jossain enemmän tai vähemmän hamassa tulevaisuudessa.

Jäljelle jääneet topsinäytteet Patchouli, Beryl ja Sandalwood käytin yhteen pikkuvyyhtiin. En tiedä, miten tulin ajatelleeksi, että violetti, ruskea ja vihreä muodostaisivat kivan raitalangan, kun teen topsinäytteistä kehräämistä varten rolagejä. Varsin radikaali ajatus, sillä en ole koskaan pitänyt vihreästä tai ruskeasta. Jotenkin päädyin sellaiseen ratkaisuun ja tein rolagit blending boardilla. Jaoin ne villarullat puoliksi keskeltä varovasti kahtia vetämällä ja keräsin turkkilaisilla värttinöilläni Jenkins Lark ja Aegean. En edelleenkään ole hyvä tekemään niitä villarullia ja säikeet ovat epätasaisia, mutta lanka tuli valmiiksi ja sain paljon tykkäyksiä kuvilleni Instassa.

Kuitu: Nunoco topsinäyteet Patchouli, Sandalwood ja Beryl
Väline: Jenkins Lark -turkkilainen värttinä 23 grammaa
             Jenkins Aegean -turkkilainen värttinä 27 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 220 metriä / 30 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Värttinöillä kehräämisessä on vielä opettelemista. Järkytyin kerratessani, sillä olen rukkikehruussa jo tottunut siihen, ettei tule möykkyjä ja ohuita kohtia. Heitin tämän pikkuvyyhdin kerran seinään harmitustani purkaakseni. Kehitettävää riittää vielä sekä värttinä, että blending board-osastolla.

Kirsikka ja Aprikoosi Bosworth

Kevään massiivinen värttinäinnostus johti unelman toteuttamiseen. Tilasin keväällä ensimmäiset värttinät Bosworth'lta. Valinta oli erittäin vaikea, mutta päädyin kirsikkapuiseen Midiin ja aprikoosipuiseen Miniin, jotka molemmat painavat 24 grammaa. Olen edelleenkin ihastuksissani käsinsorvattuista kaunottaristani. Koko vuosi 2015 meni ihan värttinöiksi, enkä paljon muuta tehnytkään kuin lukenut kirjoja ja kehrännyt.

Kuitu: Nunoco Batt Droppings -karstalevy
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 272 metriä / 52 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Tulipa ohutta, mutta kaunista.

Tour de Fleece alkoi pian Bosworth-värttinöiden saapumisen jälkeen, joten luonnollisesti osallistuin Tourille värttinöineni. Kehräsin Nunocon Batt Droppings -karstalevyn, joka on siis heidän jämäkuiduistaan myllyttämiä yllätyskarstalevyjä. Nunocon kehruuvillat ovat ihania ja olen niitä kehräillyt viime aikoina. Langasta tuli ihanaa, mutta aivan tolkuttoman ohutta. Kehrään värttinöillä todella ohutta ja yritän opetella kehräämään järkevän paksuisia säikeitä.

Kuitu: Nunoco Batt Droppings -karstalevy
Väline: Bosworth Midi-värttinä 24 grammaa
            Bosworth Mini-värttinä 24 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 277 metriä / 52 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Valtavan kaunis, mutta todella ohut lanka.

Tourin jälkeen kehräsin toisen Nunocolta tilaamani Batt Droppings -karstalevyn. Tämä on pinkeillä silkkinoileilla ryyditettyä tummanviolettia merinoa ja tästä tuli aivan yhtä turkasen ohutta. Värttinäkehrääminen vaatii vielä opettelua, sillä neulon aika vähän todella ohuita pitsilankoja ja käsinkehrättyä olisi kiva neuloa. Tourin jälkeen oli kiva nautiskella kehräämisestä ilman paineita ja kesäpäivistä terassilla teekupin kanssa ja päivitellä Instaan kuvia sievistä värttinöistä.

Turkkilaisilla kehrättyjä

Rakastan turkkilaisia värttinöitä ja niillä kehräämistä. Seuraavana muutama niillä kehrätty lanka viime kesältä.

Kuitu: Nunoco Secret Smorgling ja vähän jämävillatopsia
Väline: Jenkins Lark 23 grammaa
Lanka: Ketjukerrattu 165 metriä / 58 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Aika ihana, vaikka itse sanonkin

Osallistuin Tour de Fleecelle myös turkkilaisella värttinälläni. Kehräsin Nunocon Secret Smorgling setin kuituja Jenkins Larkilla. Valitsin setistä Plush -merinosetin ja vähän jämävillaa sopivassa värissä ja tein Majacraft blending boardilla rolageja, mutta palaan siihen ja villa sekoitteluun toisen kerran. Ajattelin kirjoittaa siitä toisen kerran. Raportoin ahkerasti Instagramissa ja Ravelryssa, mutta blogaaminen jäi läppärin kiukuttelun vuoksi juuri niihin aikoihin. Instagramissa olen muutenkin ollut kehruukuvissa melko aktiivinen. Villa on siis pääasiassa merinoa kymmenessä värissä ja topsinäytteet Bakhoor ja Oxblood -väreistä ja vähän jämävillapussivillaa. Tour meni hyvin, mutta peukaloni ei pitänyt tavasta, jolla annoin turkkilaiselle vauhtia ja tuli Tourin lopuksi kipeäksi. Pidin sen jälkeen taukoa turkkilaisista monta viikkoa ja opettelin antamaan vauhtia varovasti, jotten joudu lopettamaan kehräämistä. Onneksi osasin ottaa silloin ongelman tosissani, sillä sen jälkeen ei ole ollut enää mitään ongelmaa. Larkini tummui kesällä, mutta uskon sen johtuvan puulajista (Osage Orange) ja nykyään värttinä on jo aivan tasavärinen tumma punertava. Värttinöitä täytyy varjella suoralta auringonpaisteelta. Ne saattavat taipua paahteessa pilalle, joten varjelin tunnollisesti koko kesän paisteelta, joten luulen, että kyse oli puulajin luonnollisesta muutoksesta, johon valo vaikuttaa.

Kuitu: World of Wool jämävillapussista sinistä villaa
Väline: Jenkins Lark 23 grammaa
            Majacraft Turkish Spindle Set 20 grammaa
Lanka: Kolmisäikeinen 164 metriä / 64 grammaa (Ravelry)
WPI: 16
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Harjoittelin jossain vaiheessa turkkilaisilla värttinöillä kehräämistä sinisellä jämävillalla World of Woolin jämävillapussista. Turkkilaisella värttinällä kehrätystä säikeestä tulee sellainen kilpikonnan kilven muotoinen pallo, jota englanniksi turtleksi kutsutaan ja nämä siniset turtlet pyörivät viikkokaupalla pöydällä kertaamista odottamassa. Turtlen muotoon vaikuttaa paljon se, miten säikeen kiertää värttinän ympärille ja tapoja on varmaan yhtä monia kuin kehrääjiä. Minä kierrän säikeen siististi ja kauniisti värttinälle huvikseni ja minun turtleni muistuttavat selkeästi kilpikonnankilpeä. Värttinän muoto vaikuttaa sekin paljon ja Jenkinsin värttinöille on helpompi kiertää nätisti kuin Majacraftin litteälle ja kulmikkaalle värttinälle. Vähän luulen, että jossain vaiheessa Majacraft Turkish Spindle Set menee myyntiin, sillä se ei tunnu Jenkins-värttinöiden rinnalla miltään, vaikka hyvä värttinä onkin.

Kuitu: New Hue Handspuns BamHuey värissä Olive Branch
Väline: Jenkins Aegean Mountain Mahogany 27 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen 46 metriä / 7 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Déjà-vu

Tämä saattaa näyttää tutulta, sillä kehräsin aiemmin kesällä täsmälleen samanlaisen villanäyteminivyyhdin, sillä ensimmäisen Jenkins värttinäni Larkin mukana tuli samaa bambumerinoa. Tour de Fleecellä minulla kävi tuuri ja voitin Team Jenkins -joukkueen palkintona värttinän. Se on isompi värttinämalli nimeltä Aegean ja puu on vuorimahonkia ja kara on samaa mustapähkinää niin kuin muissakin Jenkisin värttinöissäni. Painoa on hiukan enemmän eli 27 grammaa. BamHuey on aivan ihanan pehmeää ja todella miellyttävää kehrätä. Tullirajojen ja postikulujen vuoksi en raaski tilata villaa Amerikan mantereelta. Tullivaivan jaksan nähdä värttinöiden vuoksi, kun muuta vaihtoehtoa ei ole, mutta villoissa en viitsi enkä raaski.

Olin koko loppukesän aivan onnesta soikeanani, sillä tämä on aivan ihana värttinä. Toisaalta kaikkihan ne ovat. ;)