Purkulankoja

Sain aikaiseksi purkaa puolitoista epäonnistunutta Wavya. Molemmat saattavat olla seiskaveikkaa tai vastaavaa. En ole ihan varma. Purettuja lankoja on minusta jotenkin vaikea tunnistaa. Langan pitäisi ehkä olla vähän paksumpaa tähän malliin, jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Töölönlahtisukista ei ole tulossa ihan sellaisia kuin ajattalin ja Clessidrat eivät pysy yhtään ylhäällä. Pitääköhän taas purkaa. Olen kyllä sillä tuulella, että voisin purkailla enemmänkin epäonnistuneita tekeleitä, mutta jaksanko enää neuloa tätä lankaa uudestaan. 

Purkulangoista tuli mieleeni villapaita, jonka tein yläasteella. Se oli ihanaa lankaa. Jos oikein muistan niin langan nimi on Fendi. Se oli paksua vaaleanpunaista mohairia. Malli tosin epäonnistui pahasti. Paidasta tuli liian lyhyt ja leveä. Lisäksi kaulus kiristi ikävästi. Kotona se sitten hampaita kiristellen purettiin. Neuloin siitä toisella ohjeella paitaa, mutta lanka loppui kesken. Sitten purettiin taas ja kiristeltiin hampaita. Lanka taisi jo vähän kärsiä moisesta. Pari vuotta sitten äiti neuloi onnistuneen paidan. Harmi, ettei minulla ole sitä mukana. Pitänee joululomalla kaivaa se esille.

Käyn joka sunnuntai kirpputoreilla, kun ne ovat sopivan lähellä. Tänään oli vakiokirppikselleni tullut lappu, että lopettavat joulukuussa. Ilmeisesti koko rakennus puretaan. Harmittaa, sillä olen käynyt kyseisellä kirppiksellä siitä asti, kun muutin tänne asumaan yli kolme vuotta sitten. Lankaa en ole muistaakseni ostanut kertaakaan. Tänään mukaan tarttui kukkaruukku 50 sentillä. Lankoja olisi ollut, mutta värit olivat kertakaikkisen kamalia. Turkoosi ja beige eivät miellytä yhtään.

Olen kovin kärsimätön kirjatilaukseni suhteen. Tilasin kaksi sukkakirjaa viikko sitten ja haluaisin jo saada ne hyppysiini. Toivottavasti tulee alkuviikosta viestiä, että kirjat voi hakea.

Puikko-ongelmia ja ongelmalankoja

Päätin Tehdä puikoilla ja valmiit -listaukset blogiini ja päivittää niitä tarpeen mukaan. Pysyy itsekin paremmin jyvällä mitä kaikkea onkaan kesken, kun on ne listannut johonkin. Blogilista valittaa jostain haamupäivityksistä, kun blogaan niin ahkerasti. *naurua*

To Do-listaltani uupui yksi projekti kokonaan. Olin heti uusimman (kymmenennen) Ullan ilmestyttyä päättänyt tehdä ihanat Väinöiksi nimetyt palmikkosäärystimet. Väinö-säärystimet kokivat valitettavasti UFOutumisen jo neljännen rivin jälkeen. En löydä kolmosen sukkapuikkojani mistään. Minun tuurillani ne ovat kotikotona yli 600 kilometrin päässä. En viitsi ostaa uusia sillä puikkoja tässä perheessä kyllä riittää. Pyöröpuikkoni olen kokenut liian jäykiksi magic looppiin. Nelosen puikot olivat ihan liian suuret kanervanväriselle seiskaveikalle, jonka ostin Prisman alesta aiemmin syksyllä. Eli se siitä sitten. Ellen sitten teen niitä kuitenkin Jussilangasta, jota olisi virattomana lankalaatikossa. 

Mennessäni katsomaan Väinöjen ohjetta hoksasin Töölönlahtisukat. Siinähän on se etsimäni pitsisukkaohje. Luulin kolunneeni Ullan jo läpi moneen kertaan etsiessäni sopivaa ohjetta. Kävin turhaan kauheita määriä sukkaohjeita läpi, vaikka uusimmassa Ullassa oli hyvä ohje. Harmittaa. Aloittelin niitä sukkia Clessidroista yli jääneistä keristä aniliininpunaista Sandnesin Sisua, kun ne Väinöt karahtiat karille. Ohjeessa ihmettelen vain yhtä asiaa. Miksi ihmeessä pitää neuloa neljää silmukkaa yhteen? Se on aikamoista ähertämistä ainakin minun tiukalla käsialallani. Muuten tykkään ohjeesta.

Lopuksi voisin valittaa ongelmalangoista. Minulla on lankalaatikossani muutemia inhottavia hairahduksia, joille en keksi mitään käyttöä. En tajua miksi sorruin ostamaan viime keväänä aniliininväristä Malibua. Edes väri ei ole lempisävyäni. Lanka on sitäkin kauheampaa. Se menee heti paikalla solmuun jos irrallaan on yli viisi senttimetriä pitkä pätkä. joku kesäinen reikähuivi olisi ehkä paikallaan mutta langan inspiroivuus on kyllä pyöreä nolla. Lankaa on nejäsataa gramma jostain alekorista pelastettuna. Olisin edes sitä Havaijia voinut ostaa. Se olisi sentään melkein inhimmillinen lanka johonkin kesähuiviin. 

Toinen kauhistus on Tahiti. En pidä akryylilangoista yhtään, mutta jostain alekorista tuli "pelastettua" kolmesataa grammaa tätä kammotusta. Kaikki kerät eivät ole samaa erää ja sen kyllä huomaa. Mitään toppia tai vastaavaa ei näistä voi tehdä, sillä väriero on kyllä silmällä huomattava.

Lisäksi on erinnäisiä keriä Jussi-lankaa, joka on kyllä aika kammottavaa. Alunperin oli joku suunnitelma näille, mutta se on unohtunut matkan varrella. Ostosta on vuosia aikaa. Ei pitäisi sortua siihen ainaiseen pitää ostaa, kun halvalla saa.