Hys hys -neulontaa

Hys hys -neule on ollut koko olemassaolonsa ajan ollut pienessä vastatuulessa. Ensin en hoksannut, että voin välttää jälkikäteen ompelemisen luomalla toisella tavalla silmukat. Sitten kokeilin miltei kaikki eri puikkokoot, joita omistan, ennen kuin totesin, että kolmen millin puikot sopivat sittenkin langalleni. Illalla unohdin ajatella mitään muuta kuin kuvion jatkumista kuunnellesani keskittyneesti Elizabeth Gaskellin Cranfordia Librivoxista. En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa, kun totesin, että teen ilmeisesti peukalotonta lapasta. Taaaaaas piti purkaa. Jos nyt sitten alkaisi sitten sujua. Välillä pidän väristä ja välillä pelkään, ettei se ole saajallekaan sittenkään mieleinen. En osaa ajatella mikä sävy kyseisestä väristä voisi olla kaunis, kun en itse pidä kyseisestä väristä ollenkaan. Mutta hienot näistä on tulossa. Ainoa todellinen pelko on koko. Mitä jos tulee tehtyä liian pienet? Apuaa! Paniikki iskee. Onneksi en ole ottanut tästä oikeastaan ollenkaan stressiä. Olin varma, että stressaisin kauheasti, mutta ei tämä nyt tunnu kovin pahalta. Onneksi on tämä blogi henkireikänä. Vielä kun kykenisi olemaan hiljaa hys hys -neuleesta.

Gail a.k.a. Nightsong -huivin suhteen pääsin kartalle, kun luin Ravelrysta muiden ohjetta käyttäneiden kommentteja. Ohjeessa käsketään toistaa rivejä 3-33, vaikka oikeastaan pitää toistaa rivejä 21-38. Hämmentävää, mutta ihana huivista on tulossa. Kuvio on vain yksinkertaisesta ihanan kaunis. Maltankohan luopua tuosta ollenkaan?