torstai 20. tammikuuta 2011

Revontulihuivi


Projekti: Revontulihuivi (Ravelry)
Ohje: Revontuli -huivi by AnneM (Ulla)
Koko: 190 cm x 70 cm
Lanka: Sininen Aade Lõng Artistic 8/2 -vironvilla
Menekkki: 180 grammaa
Puikot: Addi Lace 4 mm 100 cm -pitsipyöröpuikot
Fiilis: Upea!


Revontuli valmistui vihdoin. Viimeiset kerrokset olivat todella pitkiä ja halusin jo kovasti tämän huivin pois puikoilta. Lanka oli kauniin väristä, etenkin vyyhdillä, mutta kovin karheaa. Enkä taida enää ostaa toista vyyhtiä. Värit ovat ihanat, mutta se ei korvaa neuletuntuman karheutta. Väri tulee mallissa upeasti esiin. Ymmärrän, miksi monet ovat ihastuneet Revontuliin ja neuloneet niitä useita. Epäilen tosin, että sellaiset ihmiset ovat projekti- eivätkä prosessineulojia. En erityisemmin pitänyt Revontulen neulomisesta, enkä siksi edes harkitse toisen neulomista. Monille ihmisille lopputulos on tärkein ja siksi korvaakin kaiken muun. Minulle lopputulos on vaan lopputulos ja unohtuu äkkiä. Neulomisprosessi puolestaan jää mieleen ja on minulle tärkeintä. Huivissa on useita virheitä. Sellaisia pieniä, joita ei huomaa, mutta sellainen neuloessa ärsyttää. Joko unohdin kaventa tai kavensin väärällä rivillä tai joku lisäys pääsi unohtumaan, kun kerran jos toisenkin oli reikärivikerroksella väärä määrä silmukoita. Hölmöä sikäli, että osaan neuloa virheettä paljon monimutkaisempiakin neuleita.

4 kommenttia:

Suopursu kirjoitti...

Kaunis huivi! Muutoin olen kanssasi samaa mieltä, minäkään en erityisen ihastunut vironvillaan, juurikin karheuden vuoksi. Huivi makaa käyttämättä kaapissa. Myös minulle neuleprosessi on tärkeintä. Haluan tehdä käsitöitä, joita on kivaa tehdä, siksi harvoin teen kahta kertaa samaa mallia.

Flikka kirjoitti...

Ihanat värit tuossa huivissa, sopii hyvin talveen. Käypä kurkkaamassa blogissani, siellä on sulle tunnustus. :)

Meflen kirjoitti...

Minulla on Revontuli aivan viime metreillä.. Lopputulos on todennäköisesti kaunis, mutta lanka on aivan liian karhea minullekin.

Jäin miettimään, olenko minä enemmän projekti- vai prosessineuloja. Vaikea sanoa. Sekä että? Tai riippuu tapauksesta? Jos lopputulos on huono, pilaa se kyllä taannehtivasti koko prosessinkin - jollain tavalla. Revontuleni kanssa taas asia on niin, että olen tosi paljon nauttinut neulomisesta. Se on ollut niin yksinkertaista ja mukavaa, että olen voinut lukea samalla. Tykkään tosi paljon mekaanisesta neulomisesta, vaikkakin kaipaan myös muunlaistakin neulottavaa.

Mutta joo, piti sanomani, että tosi nätit värit tuossa huivissasi. Onneksi niitä virheitä sieltä tuskin kukaan muu kuin sinä bongaa. :)

PikkuUnelmia kirjoitti...

Hieno lopputulos! Minä olen puolestani niitä ihmisiä, joka matkanvarrella sietää jos jonkin näköisiä vaikeuksia ja tylsyyksiä sun muita, kunhan vaan lopputulos on se mitä piti. Jos lopputulos mättää, niin sen valmistusprosessi ei kauaa säily mielessä... Eli mulla menee just päinvastoin ton homman kanssa!