Lankalaihdutus vesittyi repsahduksen myötä. Olen luvannut toisen palmikkopipon ystävättärelleni ja olin lankakauppaan matkalla tarkoituksenani ostaa vain pipolangat eikä muuta. Matkalla pyörähkin Hulluilla päivillä ja hullutus tarttui niin, että vaihdoin kuukkaronpohjakolikot kerään Novitan Tico Ticoa. En ollut aiemmin edes tajunnut, että Tico Ticon sininen väri on kevääksi vaihtunut vaaleampaan. Kun tartuin kerään, hämmästyin, että se oli selkeästi pehmeämpi kuin aiemmat Tico Tico -kerät, joita olen hypistellyt. Kävin Anttilassa hypistelemässä eri värejä ja totesin, että kevään uudet Tico Tico -värit ovat hiukan pehmeämpiä kuin aiemmat värit. Kumma juttu.
Kun pääsin lankakauppaan pietin pitkään eri mahdollisuusia ja päädyin itselleni kokonaan uuteen tuttavuuteen Dropsin Limaan. Siniharmaa väri näyttää jossain valaistuksissa vähän liikaa vauvasiniseltä, mutta toivon, että väri miellyttää pipon saajaa. Päätin tehdä samantyyppisen kuin
aiemmasta pipomallista, mutta eri palmikoilla. Tuo aiempi palmikkopipomalli on ollut tarkoitus kirjoittaa ohjeeksi jo pitkään, mutten löytänyt mitään järkevää keinoa tehdä kaavioita ennen kuin tällä viikolla. Ohje on miltei valmis ja pian pitäisi alkaa testineulotuttaa.
Puikkotyynyyni kirjoittelin ohjeen myös, mutta en ole vielä intoutunut aloittamaan testineulontaa. Ensimmäinen testineulontani oli sen verran hurja kokemus, ettei ole ollut rohkeutta. Sivupalkissa on sähköpostiosoitteni, johon saa ilmoittautua testineulojaksi puikkotyynylle tai palmikkopipolle. Kaavion pipoon rakensin Jacquien
Knitting Chart Makerillä ja olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Lisäksi
Lumoavasta langasta tarttui mukaan kerä valkeaa Dropsin Fabelia Noron raidoituskokeiluun.
Lankalaihdutusta vesitti myös yllävämmätkin lisäyksen lankavarastoon. Yllä oleva
Nauravan lampaan Juulibugi -vyyhdin sain nöttösten mukana Tuilta. Ihastuin pieneen sukkalankavyyhtiin, enkä taida raaskia sitä laittaa jämälankatyynynpäälliseeni. Pyysin Räveltämön puolella lisää nöttösiä, jotta saan aikaan suuremman tyynynpäällisen. Enkä olisi osannut arvata, että saisin käsinvärjätyn sukkalankavyyhdin. 65 gramman vyyhdistä saa kyllä sukat aikaan. Värikin on hurmaava monisävyinen sinivioletti, jossa on ruskeita ja tummanharmaita.
Lisäksi lankavarastooni tekee paluun Vuorelman Veto yli kahden vuoden takaa. En käyttänyt reilussa kahdessa vuodessa
Chevalier-lapasiani kertaakaan. Lapasista jäänyt jämäpallo sattui jämälankoja kaivellessani käteen ja innostuin purkamaan lapaset. Se olikin helpommin sanottu kuin tehty, sillä olen ilmeisesti aivan loistava päättelemään langanpäitä. Olen puolet viikosta ottanut aina välillä lapasen käteeni ja nykinyt lankoja ja yrittänyt selvittää, mihin lanka oikein menee. Toisen lapasen olen saanut purettua, mutta toinen on edelleen purkamatta, kun langanpää on kieputettu jotenkin kummasti neuleen sisään niin,ettei sitä tahdo saada sieltä enää pois.
Neulomista olen harrastanut vähemmän viime aikoina, kun sain jostain jonkilaisen vatsapöpön ja se vei voimat. Lisäsin sivupalkkiin myös Knitmeter-namiskan, josta näkee kuinka paljon olen tänävuonna neulonut. Sen seuraksi tulee myöhemmin kuukauden metrit näyttävä nappula.
1 kommentti:
Olenpa muuten pistänyt ticoticossa ihan saman asian merkille: nyt keväällä ostamani yksiväriset kerät (musta ja valkoinen) ovat paljon pehmeämpiä kuin aimmin käyttämäni ticoticot. Hyvä niin!
Lähetä kommentti