Rikoin keväällä ihanat Kossin the Plug -kuulokkeet, jotka sivumennen sanoen ovat maailman parhaat nappikuulokkeet, enkä ole saanut aikaiseksi tilata uusia, joten olen käyttänyt ämpärini alkuperäisiä kuulokkeita, joista rikoin nyt sitten pehmusteet. Näin ohjeen neulottuihin pehmusteisiin ja pitihän sitä heti kokeilla jämälangoilla. Ensin kokeilin Regiaa ja sitten Sisua, mutta ne eivät mahtuneet kuulokkeiden päälle, joten päädyin seuraavaksi kokeilemaan Novitan Marimbaa. Tuli aika kivat, mutta ehkä turhan paksut. Luultavasti joudun palaamaan Regiaan ja luomaan enemmän silmukoita, mutta kokeilen näitä muuteman päivän. Tai sitten tilaan ne Kossit, enkä kitkuta näillä surkimuksilla.
Pitkittyneen migreenikierteen jälkeen sain itseni tänään vihdoin luennolle. Melkein koko viikko meni hukkaat. Yääh! Pääsin siis neulomaan Icarusta, mutta se taitaa sittenkin mennä purkuun langan takia. Lankana on siis Zitron Trekking Pro Natura. Se on kerällä mukavan pehmeää ja kerää on mukava hipelöidä, mutta neuloessa se tuntuu narulta. Pehmeydestä ei ole tietoakaan, vaan tunne on ... no ... narumainen. Neule ei tunnu pehmeältä enkä todellakaan vetäisisi kaulaani tätä huivinkuvatusta, sillä se ei jotenkin tunnu edes lämpimältä, mutta toisaalta se ei kutittaisi. Pettymys tämä nyt kuitenkin on. Icarus ohjeena sen sijaan vaikutti hyvältä taidan kaivaa esiin Novitan Kid Mohairia, josko se sopisi Icarukseen. En jaksa huomiseksi keksiä uutta projektia. Ihmettelen, miten Trekking kestää sukkana ilman tekokuitua, mutta sitä näkyy käytettävän yleisesti sukkalankana. Mitähän tälle nyt sitten keksisi?
Vähän samalla tavalla olen pettynyt baijerilaisiin. Jotenkin tuntuu, että neulon väkisin eteenpäin, vaikka koko ajan on tunne, että purkuun menee. Lanka ja ohje eivät nyt oikein kohtaa. Pidän molemmista, mutta ne eivät pidä toisistaan. Hjertegarnin Sock 4 trädet tahtoisi varmaankin olla pitsisukka ennemmin ja Baijerilaisiin sopisi paremmin joku pehmeämpi ja vaaleampi lanka. Pidän kovasti edellisistä baijerilaisistani, jotka ovat Sandnesin Lanettia. Ne ovat vain kertakaikkisen ihanat unisukat, mutta jo miltei puhkikuluneet. Yhteinen taipaleemme päättyy jo vuoden jälkeen. Höh. Olisipa Lanett sukkalankaa.
Tekstit
