Hiljaista jälleen

Neulerintamalla on tapahtunut tällä viikolla yhtä vähän kuin blogissani. Opiskelujen parissa on ollut kiireissa ja sillä saralla on tapahtunut jos vaikka mitä. Elämä tuntuu yhtäkkiä hymyilevän. Mutta takaisin neulerintamalle. Olen aloitellut Austrian socks ohjeella sukkia Vuorelman Vedosta, mutta en oikein tiedä. Täytyy katsella mitä siitä tulee. Minttumaaria-huivi on edennyt jo "sulkien loppupuolelle, mutta näyttää edelleen lautaselliselta marjapuuroa. Kaksi kerää on jo mennyt ja kolmatta aloiteltu. Toivottavasti loput kolme kerää riittävät Sagittaria-huiviin, joka on suunnitteilla seuraavaksi huiviksi. Embossed leaves -sukkia en ole ehtinyt neulomaan, mutta ne valmistuvat varmaan piakkoin.

Lisää shoppailua ja valitusta

Sorruin taas shoppailemaan. Yritän varmaan helpottaa koti-ikävää shoppailemalla. Ei kovin hyvä juttu köyhälle opiskelijalle. Olen katsellut Austrian Socks -ohjetta sillä silmällä, että se voisi onnistua Vuorelman Vedosta aika kivasti. Vaikka olenkin tuhlannut kaiken minkä kotikotona lomailemalla sääs, päätin käydä ostamassa vyyhden Vetoa. Onneksi Veto ei maksa kovin paljon. Nalle olisi varmaan käynyt myös, mutta siinä on nykyään niin kehno värikartta, että se on lähinnä surkuhupaisaa. Käväisin samalla kirjastosta hakemassa pari äänikirjaa. En oikein ehdi lukemaan kirjoja, mutta neuloessa voi hyvin kuunnella.  



Embossed leaves -sukista tuli suosikkini. En muista milloin olisin ollut niin ihastuksissani tekemistäni sukista kuin nyt olen näistä. Onneksi väri ei tosiaan istu itselleni. Sukat menee siskolle, joka on varmasti yhtä ihastuksissaan. Hän onneksi ymmärtää neuleiden päälle, vaikkei itse neulokaan kuin hyvin harvoin. Ei kuulemma ole aikaa. Siskoni harrastaa helmitöitä ja muita askartelujuttuja, joihin minulla ei riittäisi pinna. Neulominen on niin paljon helpompaa.