Suruhuivi

Hautajaishuiville on tulossa käyttöä ensi viikolla, joten kiirettä pitää. Onneksi North Roë on onneksi helppo ja se on kivasti edistynyt luennoilla. Reunakaavio on jo menossa ja se on pian valmis. Taidan olla edelleen shokissa, kun keskittymiskyky ja opiskelumotivaatio on ihan hukassa. Hyvästi isä.. ;_;

Postin tuomaa

Sain ihanan arvontapaketin tänään. Paketissa oli kätevät kämmekkäät, ihanalta tuoksuvan Pentikin saippuan, kesäisen kortin, Fazerin Välimeri-henkisiä herkkuja ja itsetehdyn koristeen, joka pääsi heti olkalaukkuani koristamaan. Kiitos Koukuttaja!

PS. Kiitos kommenteista <3

Sukkaplääh

Ompa hurjasti edistynyt tuokin sukka tuossa. Viikkoja on kulunut ainakin kolme ja puoli ja neulottuja kierroksia on syntynyt nolla. Ja siinä seisoo ne kalliit Knit Picks Harmonyt, jotka oli ennen joulu pakko saada, mutta jotka eivät jaksa yhtään kiinnostaa nyt. En edelleenkään osaa sanoa ovatko hyvät vai ei. Äiti sanoi puikoista aika rumasti, mutta eipähän ole hänen rahoistaan pois, joten jätän se omaan arvoonsa. Sukalla ei ole enää kiire. Kummisetä on terve ja ehtii saada sukkansa ensi joulunakin. *kop kop* Jotain mielialan kohotusta tarvitsisin kipeästi. Aamuisin ei huvita nousta ylös sängystä ja iltaisin ei huvita mennä nukkumaan. Kaikki siinä välissä tuntuu turhalta. Tulisipa kesä pian.

Masentaa

Anteeksi taas näitä huonoja kuvia, mutta täällä puolivälissä Suomea, ei tähän aikaan vuodesta pokkarilla oteta mitään kovin hyviä kuvia. Värit ovat taas päin honkia. Yritetään kestää kevääseen.

Kaivoin kaapista tummanluumunväristä Teeteen Kamenaa ja päätin aloittaa North Roën siltä varalta, että joudun piakkoin hautajaisiin. Mustaa lankaa on niin ikävä neuloa ja bujettikin on vähän tiukalla, etten aikomuksista huolimatta lähtenyt mustaa huivilankaa ostamaan. Ei kai hautajaisissa ihan mustaa, mustalla, mustana tarvitse olla? Kunhan on hyvin tumma eikä yhtään punainen. Masentaa tämä elämän epäreiluus. Tuntuu, että useimmilla ikäisilläni on vielä isovanhemmatkin elossa. Minulla ovat jo sedät ja tädit harventuneet ja kohta ei ole enää kuin äiti ja pari tätiä elossa edellisestä sukupolvesta. On se niin väärin.

Lopuksi pieni nostalgia hehkutus. Löysin kirppiskierroksellani lautapelin, jota olen etsinyt vuosia. Pelasimme joka toinen joulu tätini luona Pekingin mysteerejä ja se kuuluu jouluperinteisiin, niin kummalliselta kuin se kuulostaakin. Kolmella eurolla tuli hyvä mieli ja kaikki osatkin ovat tallessa. Nyt kun olisi vielä joku pelikaveri.

Himoshoppailijan vikaa?

Lankaa ei pitänyt ostaa pätkääkään, kun entisetkin on neulomatta, mutta minkäs teet, kun halvalla saa. Pelastusarmeijan kirppikseltä sieppasin puolitoista kerää punaista Novitan Kid mohairia alle eurolla. Citymarketista pelastin kolme kerää syklaaminväristä Nallea kaksi euroa kappale, vaikka minun piti boikotoida Novitaa. Anttilassa en viikonloppuna onneksi sortunut punaiseen Novita Luxus Cloudiin, joka oli muuten tarjouksessa, vaikka mieli tekikin kovasti. Lisäksi mukaan tarttui Gollan läppärilaukku puoleen hintaan. Ihana punainen Picnic on vuoden 2008 malli ja aivan minun tyyliseni. Ostin kalliin kassin, vaikka tiesin ettei uusi 17 tuumainen ystäväni siihen mahdu, mutta kas kummaa. Kyllähän se sinne sujahti. Hyvä niin. Nyt sitten kärvistelen uudessa college-asussani (mutta kun sekin oli niin halpa!) shoppailukrapulaa ja inhoan itseäni. Höh ja plääh.

Paluu arkeen

Joulu meni aivan poskelleen ja uusi vuosi ei alkanut sen paremmissa merkeissä. Toivottavasti vuosi tästä paranee. Osa joululahjoiksi aiotuista neuleista on edelleen kesken tai pari jopa kokonaan tekemättä! Onneksi se ei muodostunut ongelmaksi, sillä sukuloinnit jäivät väliin isän sairauden takia. No tästä ei ole suunta kuin ylöspäin. Kai. Neuleplääh alkoi vaivata aatonaattona ja en ole sen jälkeen neulonut silmukkaakaan. Muutenkin on vähän hälläväliä-asenne kaikkeen. Paitsi yllättäen alkoi vaivata akvaariokuume. Kevättä kai ilmassa taas. Hohhoijaa.



Heartland-huivin aloitin kai junassa ja se melkein valmistui jouluksi, mutta sillä ei ole väliä, sillä täti jäi näkemättä, eikä lahjoja vaihdettu. Heartland on ihan mukava neuloa, muttei todellakaan mikään helpoimpia kuvioiltaan. Kaaviota on seurattava melko tiiviisti ja on jälkeenpäin hieman vaikea selvittää, mikä rivi oli kyseessä. En suosittele ensimmäiseksi tai toiseksi pitsihuiviksi. Lankana on Hjertegarnin Alpaca Silk, joka oli kaikesta ihanuudestaan huolimatta pettymys. Silkin takia lanka ei jousta ollenkaan ja tuntuu narulta. En tiedä tuleeko huivista pidettävä, mutta teen sen valmiiksi, kun olen jo reunakaaviossa.

Muitakin neuleita valmistui loman aikana, mutta aika niukasti. Kukkakori valmistui, mutta se jäi pingoittamatta ja kuvaamatta. Äiti ihastui keskeneräiseen Icarukseen ja neuloo sen kuulemma itse loppuun. Kuvia tulee jos tulee. Sukkaosastolla pitelee aika hiljaista. Otin mukaan lankoja, että neulon joulun jälkeenkin ja laskeskelin, että vain yksi kerä täytyy tuoda takaisin, mutta toisin kävi ja lentolaukku oli edelleen langoilla lastattu. Mokoman neuleplääh.