Ishbel Beret

Projekti: Ishbel Beret (Ravelry)
Ohje: Ishbel Beret by Ysolda Teague (Whimsical Little Knits)
Koko: 56 cm
Lanka: Violetti teetee Alpakka
Menekkki: 70 grammaa
Puikot: KnitPro 2,75 mm 100 cm pyöröpuikot ja
Addi Lace 3 mm 100 cm -pitsipyöröpuikot
Fiilis: Ehkä vähän höttöinen, mutta kiva myssy.

Olen katsellut Ishbel Beretin ohjetta useamman kerran sillä silmällä ja kun sopiva lankakin sattui käteeni, iski taas pakonomainen tarve aloittaa uusi projekti. Pidän Ishbel-huivista ja olen kaksi huivia neulonut sillä ohjeella ja käyttänyt pitsikuviota yhdessä peittoruudussa, enkä siltikään ole saanut kuviosta tarpeekseni.

En noudattanut ohjetta kovin orjallisesti. Myssyn alareunan muutin nirkolliseksi, sillä se sopi mielestäni tyylillisesti tähän. Lisäksi lisäilin ylimääräisiä rivejä hiukan, sillä halusin syvän ja laskeutuvan myssyn. Neuletiheyteni ei oikein täsmänny rivien osalta, mutta lisärivejä oli helppo keksiä. Tein alareunasta hiukan korkeamman, neuloin pitsikuviota hiukan enemmän ja lisäsin "kruunuosaan" myös lisärivejä. Pingottaminen pelotti jonkin verran. Neuloin alareunan aika tiukkaan, jotta se ei lörpsähtäisi liian löysäksi, sillä tiedän alpakan venähtävän jo pelkästä kastelusta. Asettelin myssyn uunivuoan päälle pingottumaan niin, ettei alareuna ollut minkäänlaisessa venytyksessä, mutta silti pingottaminen arvelutti. Myssy on kuitenkin pingottamattomana lähinnä pipo, joten pingottaminen oli pakollista.

Jostain syystä valmistuneiden töiden blogaaminen ei ole innostanut viime aikoina. Yritän korjata asiaa.

Minttumaarihuivi ja sukat

Välipäivien joululahjaneulepäivitys #5.

Itsenäisyyspäiväviikonloppuna päätin pitää vapaata elämän murehtimisesta ja keskityin neulomiseen ja viihteeseen. Juuri sopivasti perjantaina saapui uudet KnitPron pyöröpuikot, jotka piti pikimmiten koeajaa koeneuloa. Alpakkalanka ei ole niin pitsilankaa, etteikö sille hieman tylpemmätkin puikot sopisi, niin puikoille pääsi Minttumaari. Aivan ensimmäinen neulomani pitsihuivi oli Minttumaari ja se oli muotopuoli eikä koskaan päätynyt käyttöön. Kuvia on varmaan jossain blogini alkutaipaleella. Päätin sitten tehdä uuden, ettei jää vaivaamaan enää se, etten osannut Minttumaariakaan tehdä.

Projekti: Minttumaari (Ravelry)
Ohje: Minttumaari-huivi by Katja Kvintus (Ulla)
Koko: 140 cm x 70 cm
Lanka: Luonnonvalkoinen Teetee Alpakka
Menekkki: 120 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 3,5 mm 100 cm
Fiilis: Hieno!

Pitkä viikonloppu riittikin tämän huivin valmistumiseen. Neuloin ehkä hiukan liikaa, mutta tulipahan rentoiduttua kunnolla äänikirjojen parissa. Ja mitä jännittävämpi kohta kirjassa oli, sitä kovempaa vauhtia tulee neulottua. Puikot toimivat oikein mallikkaasti alpakan kanssa, vaikka ostinkin ne lähinnä pipojen ja myssyjen neulomista ajatellen. Tein huivin reunakuvioon vähän lisää kerroksia, jotta sain langan kulumaan miltei loppuun. Montaakaan grammaa ei jäänyt jäljelle. Kerien punnittelu kannatti. Pingotuksen ihme ilahdutti taas. Huivista tuli kooltaan noin puolitoistakertainen ja kuvio puhkesi kukkaan pingotettuna. Lopputulos on ihana, vaikka puikoilta huivi tuli tällaisena:

Viimeinen esiteltävä joululahja unohtui kuvata valmiina. Halusin tikuttaa viimeiseksi sukat ja hain mallia pitkään ja vaihdoinkin mallia muutaman kerran. En ollut ihan varma tuleeko tästä mitään, mutta sain kauniit sukat aikaiseksi. Tämä oli ensimmäinen projekti, jossa käytin kerrosmerkkejäni hakaneulojen sijaan. En ollut jotenkin ymmärtänyt missä tarkoituksessa kerrosmerkkejä käytetään, mutta näitä tehdessä merkkasin kerroksen vaihtumiskohdan oikealla kerrosmerkillä, eikä hakaneuloihin ole enää paluuta. Kerrosmerkkini ovat niin kauniita.

Projekti: Cross-rib socks (Ravelry)
Ohje: Diagonal Cross-Rib Socks by Ann Budd (Favorite Socks)
Koko: noin 38
Lanka: Valkoinen Zwerger Garn Opal Uni Solid 4 ply
Menekkki: 76 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Kauniit!

Sukat ovat ensimmäiset, jotka olen Opalin sukkalangasta tehnyt ja olin lankaan tyytyväinen, kuten aiemminkin saksalaiseen laatuun. Lanka olisi ehkä voinut olla hiukan pehmeämpää, mutta uskon sen toimivan oikein hyvin. Sukkien kuvio on peilikuvana toisessa sukassa, jossa joustinneuleen poikki kulkevat diagonaalit ovat toiseen suuntaan. Malli on kirjasta Favorite Socks, jossa on useita suosikkiohjeitani. Monta on vielä neulomatta tästä kirjasta, mutta olen harkinnut Embossed leaves ja Waving lace -sukkaohjeiden uudelleen neulomista, sillä pidin niistä niin kovasti. Tämä malli oli Diagonal Cross-Rib socks, joka on ihan perussukka pintaneuleella, ranskalaisella kantapäällä ja nauhakavennuskärjellä. Kuvitelkaa kuva lopputuloksesta...


...Tähän.


Joululahjoja olivat myös aiemmin syksyllä esittelemäni Jacques Cousteau -pipo ja Ringwood-sukat.

Huivituttaa

Sain aikaiseksi jonkinlaiset kuvat Jääkukasta, josta tuli ihan kivankokoinen pikkuhuivi, vaikka käytinkin vain hiukan kolmatta kerää sen neulomiseen. Valmistumisesta on pari viikkoa aikaa, mutta valkoista huivia on hankala kuvata, kun miltei kaikki tarjolla olevat taustat ovat valkoisia. Eikä kuvaamiseen ole taas ollut mitään intoakaan.



Yritin tähdätä käyttämään puolet viidestä kerästäni valkoista Teeteen Alpakkaa, mutta liian varovaisena tulin aloittaneeksi reunakaavion jo seitsemän pitsikaavion toiston jälkeen. Jälkiviisaana voin todeta, että olisin hyvin voinut tehdä kahdeksan kertaa toisen kaavion ja siirtyä vasta sitten reunakaavioon. Ehkä olen oppimassa siihen, ettei alpakka-huiviin tarvitse varata niin kauhean montaa kerää lankaa ja huivin saa neuloa aika tiheään. Alpakka venähtää jo kastuessaan niin kivasti ja pingottaessa lisää. Jääkukka oli ennen pingotusta 160 senttiä kertaa 80 senttiä ja sen jälkeen 200 senttiä kertaa 85 senttiä, kun oikein venytin pitkää sivua äärimmilleen. Lopputulos on aika kiva.




Projekti: Jääkukka (Ravelry link)
Ohje: Jääkukka (Ulla 2/09)
Koko: 200 cm x 85 cm
Lanka: valkoinen Teetee Alpakka
Menekkki: 104 grammaa
Puikot: Addi Lace 4 mm 100 cm pitsipyöröpuikot
Fiilis: Ihan kiva pikkuhuivi. Kaunis kuvio, jota olisi voinut tehdä enemmänkin.

Jääkukka on ollut harteilla iltaisin sisällä ja ihmettelen miten kahteen kertaan neulotusta langasta voi edelleen irrota niin turkasen paljon karvaa. (Tämä valkoinen alpakka oli aiemmin Kevätpäiväntasaushuivi.) Siksi minua varmaan jaksaakin hämmästyttää miten vähän karvaa Dropsin Alpacasta lähtee. Ainakaan vielä tummanliilasta ei Ishbeliä neuloessa lähtenyt karvaa nimeksikään Teeteen Alpakkaan verrattuna. Ishbel on nyt ensimmäisessä pitsikaaviossa, kun viimein sain aikaiseksi tulostaa ohjeen. Pitsikaavioita, kun on niin ikävä tavata ylhäältä alas pää kenossa. Yleensä välttelen tulosteita, mutta nyt se oli jälleen tarpeen. Aeolian puolestaan on viimein Agave-kaaviossa, mutten jostain syystä saa kuviota kohdistumaan oikein. Pitänee laskeskella onko transition-kaavio tullut neulottua oikein...

Cherry Tree Hill - Ishbel vai ei?

Sain Koukuttajalta Ishbel-huivin ohjeen ja aloitinkin huivin miltei heti innoissani. (Kiitos Koukuttaja!!!) Otin melkein ensimmäisen kerän pitsilankaa, joka sattui käteen. Tummansinistä Wetterhofin Veeraa on yli puoli vyyhtiä jäljellä ja varmaan riittääkin johonkiin pikkuhuiviin. Sitten totesin, että ohje kyllä ansaitsee ihkulangan. Päätin uhrata Cherry Tree Hill Supersock Solids -vyyhtini, mutta halusin myös neuloa sen hyvillä puikoilla ja tarkoitukseen sopivimmat puikkoni ovat tietysti kiinni Jääkukkahuivissa. Jääkukkaa sain sitten vähän kiireellä tikuttaa ja se valmistuikin aika nopeasti ja odottaa nyt pingotusta. Ishbel on puikoilla ja vauhdissa, mutta nyt aloin epäröimään, että onko siitä tulossa sittenkään hyvä. Jos vaihtaisin lankaa vielä kerran.

Kiitos Podcast-vinkeistä ja tietysti kaikista muistakin kommenteista! <3

Taas uusi huivi puikoille

Eilen iski hinku aloittaa taas pitsihuivi. En tiedä mihin näitä lykkään, mutta niitä on pakko vaan saada tehdä lisää, kun ne on niin ihania. Nallea egyptiläislapasiin etsiessä sattui käteeni purettua Teeteen Alpakkaa, joka oli vajaa vuosi sitten Kevätpäiväntasaushuivi. Sille ei olisi ollut mitään käyttöä ja olisin varmaan saanut sen pelätyn kommentin: Yleensä jätetään päiväpeitteet kotiin, vai miten se nyt menikään. Hui hai. Minua ei harmita, että purin, vaikka taivastelijoita riittää. Mitä käyttöä on yli kolme metriä leveällä huivilla? Tuskin olisin saanut sitä edes pingotettua. Olisi pitänyt olla ohut lanka tuolle mallille.



Tällä kertaa Ohjeeksi valikoitui Jääkukka, johon en ole aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun näin Ravelryssa aivan ihanan Jääkukan, päätin, että tuokin malli on pakko toteuttaa. Yritän tällä kertaa tähdätä alle kolmen kerän käyttöön ja neuloa tiukempaa, sillä alpakkahan venähtää aika kivasti kasteltaessa ja vielä pingottamalla kokoa tulee lisää.

Egyptiläislapaset ovat hyvällä mallilla ja niiden myötä pitäisi tulla Ravelympicseista vielä kaksi mitalia. Hat Heel -sukat eivät jaksaneet innostaa ja purin kantapään pois. Ohjeessa on aika paljon tyhmää venkoilua. Ei jaksa huvittaa. Menisi nyt tämä flunssa jo ohi.

Mustaa ja fuksiaa

Sunnuntai-iltana minuun iski kirjoneulelapasvimma. Kaivoin pahvilaatikot katonrajasta ja etsin äitini antamia nallen jämiä. Tiesin, että mustaa nallea löytyy ja fuksianpunaisia käyttämättömiä lasten lapasia, joita olen purkanut. Toinen mummini teki meille lapasia, mutta niitä ei juurikaan käytetty vaan ne jäivät kaappiin. Joku talvi sitten ihastuin kiehkuralapasiin ja kotona etsittiin epätoivoisesti mieleistä väriä. Vaikkei edesmenneiden neuleita tietenkään saisi purkaa, niin yksissä tuumin purin äitini kanssa pieniä lapasia. Kiehkuralapanen sattui käteen pussista, mutta hautasin sen takaisin pussin pohjalle. Lapanen on kauhean suuri ja viimeisin yritys aika löysäkin. Varmaan purkaan sen kohtapuoleen, kun tarvitsen lankaa toiseen lapaseen.



Ensimmäinen lapanen valmistui tänään flunssasta ja muutenkin kurjasta olosta huolimatta tänään ja on ihan käyttökelpoinen, vaikkei erityisen nätti lapanen olekaan. Pitkä ja kapea ja liian kireään neulottu sekä parilla virheellä varustettuna se ei ole ihan niin mieleinen kuin odotin. Koko on sopiva kämmekkään kanssa käytettäväksi. Tätä neuloessa tuli hyvin vahda déja-vu-olo. Muistin hyvin tarkkaan mitä äänikirjaa olen pari talvea sitten kuunnellut, kun neuloin lapasta samalla ohjeella ruskeasta ja oranssista Maijasta. Se lapanen ei onnistunut ihan näin hyvin. Sain siihen molemmat käteni sisään. xD Niistä lapasista tuli ihan onnistuneet Perhos-ohjeella, jota suosittelen lämpimästi. Sitten toisen lapasen kimppuun, että saan sävy sävyyn setin valmiiksi. Mustan villakangastakin kanssa nämä sopivat varmasti hyvin yhteen.



Ohje: Kalanruotomyssy
Lanka: kaksinkertainen Fotrama Alpaca 2/4 fuksianpunainen 80 grammaa
Puikot: Addi Lace 4,0 mm 100 cm pitsipyöröpuikot



Etsin miltei koko viikonlopun sopivaa ohjetta kaksinkertaiselle alpakalle ja koetilkkujen ja tiehyslaskelmien pohjalta päädyin Kalanruotoihin eli Pescovegetarian pipoon. Edellisen myssyn onnistuttua niin hyvin pitsipyöröillä, päätin käyttää magic loopia tässäkin ja totesin, että se taitaa olla onnistuneiden pipojen salaisuus. Pipoa on keskeneräisenä hyvin helppo huoletta sovittaa, kun puikolla on metrin verran pituutta. Pipo oli mukava neuloa ja kuvion oppi hyvin ulkoa. Tein resorin hieman pidemmäksi ja neuloin 2 ylimääräistä kerrosta kavennuksiin, sillä 18 silmukan kanssa lopettaminen ei tuntunut houkuttelevalta. Neuloin siis kerroksen oikeaa ja kerroksen 3 oikein yhteen vielä ennen lopetusta ja olen lopputulokseen hyvin tyytyväinen. Fotramasta tykkään, sillä siinä on pehmeää ja siinä ei ole irtokarvaa kovin paljon eikä se pölynnyt niin kovasti kuin esimerkiksi Hjertegarnin Alpaca Silk tai Teeteen Alpakka. Olen välillä miettinyt, että näytän varmaan jonkin lemmikin omistajalta, kun olen jatkuvasti alpakan karvoissa.

PS. Uusi Ulla on ilmestynyt.

Oudot olympiasukat

Ravelympics on edistynyt hitaanlaisesti flunssasta johtuen. Skew-sukat olisivat olleet valmiina monta päivää sitten, jos olisin vain ollut terveenä. Mutta valmistuivat kuitenkin ja ehdin vielä hyvin tekemään toiset suurinpiirtein yhtä kummalliset sukat.



Skew-sukkien seuraksi neuleolympialaisiin valikoitui Hat Heel -sukat, jotka ovat kyllä kummallisuudessa suht samaa luokkaa. Mistä ihminen saa päähänsä aloittaa sukan kantapäästä? Siinä on sukkanatseille sulattamista. Niistä, kun sukka on tehty väärin, jos se ei ole perussukka hollantilaisella kantapäällä ja 2o,2n -joustimella. Paitsi, että eiväthän ne kantapäätä hollantilaiseksi kutsu, vaan kantapääksi, kun sehän on ainoa oikea tapa tehdä kantapää.

Olen kokeillut Hat Heeliä aiemmin, mutta se on jostain syystä jäänyt. Liekö lankavalinnan syytä. Nyt on lankana sama Anttilan tarjous-Regia (Schachenmayr nomotta Regia Stretch Color), josta on nyt päästävä eroon. Kaiken lopun 70 grammaa tuhraan tähän ja sitten olen nämä neulonut. Jatkossa en osta mitään sukkalankaa enempään kuin kaksiin sukkiin riittävän määrän. Olen jo lopen kyllästynyt väriin, vaikka olen kolmet tästä neulomani sukat saanut annettua pois.



Ohje: Skew by Lana Holden
Lanka: Schachenmayr nomotta Regia Stretch Color punakirjava 60 grammaa
Koko: 36
Puikot: KnitPicks Harmony 2,25 mm sukkapuikot



Skew on kyllä niin kumma ohje, etten tiedä mitä sukkanatsit sanoisivat näistä sukista. Tämä on ehkä ihan liikaa sellaisille. Ohje on hiukan monimutkainen, mutta ohje on jo pelkästään neulomisprosessin vuoksi toteuttamisen arvoinen. Tein useampia virheitä. Se on myönnettävä, mutten mitään sellaista, mikä olisi ollut purkamisen arvoista. Paitsi ehkä lyhennettyjen kerrosten kanssa sähläyksen olisi voinut purkaa, mutta tajusin sen vasta, kun toinenkin sukka oli miltei valmis, enkä jaksanut molempia varsia neuloa uudestaan. Sukat istuvat hienosti ja tuntuvat mukavilta jaloissa. Lanka ja ohje kohtasivat kauniisti ja lopputulos on jännä ja käyttökelponen. Olen tyytyväinen. Seuraavaksi pesen sukat, sillä ne ottivat osansa syliin ja pöydälle vahingossa kaatamastani kuumasta teestä. Selvisin onneksi aivan lievillä palovammoilla ja muuta omaisuutta, sukkien ja maton ohella, ei sotkeentunut. Elämä on vaarallista.



Perjantai oli postipäivä. Sain taas SYTejä. Posti toi kahdeksan My Little Pony -ponia kokoelmaani sekä kerän valkoista Opal-sukkalankaa. Onneksi on ihania ihmisiä, jotka lähettävät tämmöisiä pieniä piristyksiä etanapostissa. Posti toi myös ostamani vyyhdin Cherry Tree Hillsin Supersock Solid -ihkulankaa. Ihanan pehmeä merino päätyi Wollmeise-vyyhtien seuraksi ihkulankapinoon. Laminaria tuli pingotettua ja sain sen kaupunkireissulleni kaulaan ja kävin etsiskelemässä sopivaa pipolankaa sen seuraksi. Oikeaa fuksian sävyä on vaikea löytää, mutta Fotraman alpakassa on hieman tummempi fuksia, joka sopii mielestäni hyvin. Ja stash vaan paisuu. x_x

Bitterrroot

Ohje: Bitterroot (by Rosemary (Romi) Hill)
Lanka: Teeteen Alpakka punainen 180 grammaa
Koko: 240 cm x 110 cm
Puikot: Addi Lace 4,0 mm 100 cm pitsipyöröpuikot



Bitterroot on odottanu kuvaamista jo toista viikkoa. En ole flunssalta ja opiskelukiireiltäni ehtinyt kuvaamaan ja kuvausassistenttikin on ollut kiireinen. Viritin lopulta huivin seinälle ja tämä saa nyt kelvata kuvaksi. Huivi on suuri, mutta varmasti lämmin. Ja uskon, että myös saajalleen mieleinen. Kuvio oli ihan mukava ja näyttää kaulassa paremmalta kuin levällään. Lanka loppui kesken ja jouduin ostamaan neljännen kerän, sillä olisin muuten joutunut purkamaan miltei koko huivin ja jättämään kuviota pois ensimmäisestä kaaviosta ja se olisi ollut liian rankkaa. Parempi näin. Jatkossa yritän selvitä alpakkahuiveista kolmella kerällä, jotta huiveistani ei tulisi niin kauhean suuria. Tämä on ensimmäinen "Romi-huiveista", jonka olen tehnyt. Olen Waves of Grainia katsellu ilmestymisestä lähtien ja muitakin hänen luomuksiaan ihaillut. Kuten Muiria. Karsastan vain suorakaiteenmuotoisia huiveja, sillä ne ovat tylsempiä neuloa.

Harvinaisen kummallinen sukka

Ravelympics-suunnitelmat menivät uusiksi, kun huivin reunus ei jaksanutkaan hyvittaa yhtään. Mieli teki vain neuloa muista projekteja ja eilen, ensimmäisenä kisapäivänä, neuloin lähinnä Aeoliania, joka edistyi yhdellä Yucca Chart toistolla. Sitten päätin aloittaa uuden kisaneuleen. Knittyyn ilmeistyi pari ylläriohjetta vain muutama päivä sitten ja Skew-sukat veivät huomion heti. Harvinaisen kummallisennäköiset eli pakko tehdä nuo. Kaivoin Anttilan tarjous-Regiat esiin ja loin silmukat. Sukka meinasi tyssätä heti alkuunsa, kun ymmärsin väärin lisäykset, mutta Nuntin hyvillä neuvoilla sain LLincin tehtyä oikein ja neule alkoi luistaa.



Ohjeessa sanotaan, että pitää vain luottaa siihen, että kummallisen muotoisesta lirpakkeesta tulee sukka ja ei auta kuin uskoa siihen. Teen parhaillaan kantapäätä ja toivon, että illalla saan jalkaani sukalta vaikuttavan neuleen. Katsotaan miten käy. Yhtä sukkaparia ei tee koko kahta viikkoa, joten toiseksi olympianeuleeksi voisin ottaa Hat Heel -sukat lopusta Regiasta. Sitten olisi kahdet aika erikoiset sukat.



Laminarian päättelin perjantai-iltana juuri sopivasti ennen nukkumaan menoa. Se odottaa pingotusta ja kipeästi se sitä kaipaakin. Kokoa on tällä hetkellä noin metri kertaa 60 senttiä ja huivi näytttää monta senttiä paksulta, kun kuviot vetävät niin kovasti kasaan. Bitterroot on pingotettu, mutta odottanut miltei viikon kuvaamista. Elämä haittaa neulomista kovasti.

Hyvää ystävänpäivää ja laskiaista kaikille!

Punaisia projekteja

Reilu viikko sitten valmistunut Ruska-huivi aiheutti suurta ihastusta työyhteisössä ja oli kahvipöytäkeskustelun aiheena muutaman päivän. Lupauduin tekemään sitten tekemään tilauksesta vielä yhden huivin. Punainen, lämmin huivi vei ajatukseni Teeteen Alpakkaan ja sipsutin kotimatkalla lankakauppaan hakemaan huivilangat. Saman tien piti tietysti luoda silmukoita ja kokeiluun pääsi ensimmäisenä Bitterroot-huivi uusimmasta Knittystä. Luulen, että tästä tulee ihan nätti. Käyttöön pääsi myös Tikrumamilta saamani ihana silmukkamerkki. Toinen samanlainen vaaleanpunainen enkeli on keskisilmukan merkkinä Aeolian Shawlissa, joka edistyy hitaasti, mutta kuitenkin. Sillä tosin ei ole mitään kiirettä.



Toinen lupaamani neule pääsi myös eilen puikoille. Aloitin syksyllä siskoltani saamasta Araucanian Ranco Solidista Cookie A.:n Sock Innovation -kirjasta Sunshine -sukkia. Olen hieman kahden vaiheilla, että tuleeko tästä liian iso vai ei. Hieman modasin ohjetta, jotta se sopisi vähän paksummalle langalle. Jätin nurjista raidoista toisen silmukan pois ja sain varren kapenemaan kymmenellä silmukalla. Saa nähdä riittääkö. Katsotaan meneekö purkuun, mutta kun tämä hehkuva väri sopisi niin hyvin Sunshinen kanssa yhteen.

Pitsimyssynä olemisen vaikeus

Miten neulomisessa on "pääasiat" niin vaikeita? Olen vain yhden onnistuneen pipon saanut aikaiseksi koko "neulehistoriani" aikana ja olen sentään neulonut kuudenvanhasta lähtien enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Pipoja, myssyjä, baskereita tai mitään muitakaan hyödyllisiä ja ah niin tarpeellisia päänlämmittimiä ei tunnu syntyvän millään. Aina ne menevät pieleen. Viime syksynä en tainnut uskaltautua edes kokeilemaan, mutta nyt, kun pipoista oli Räveltämön puolella puhetta, niin sain aikaiseksi kaivaa esiin monta kertaa puretun, kovan onnen Sandnesin Alpakan, jota rääkkäsin edellisenä talvena muistaakseni useammallakin ohjeella onnistumatta. Ihastuin helmikuussa 2008 Suuren käsityölehden pisimyssymalliin ja otin ihan kopion kirjaston lehdestä yliopistolla. Mutta se jäi toteuttamatta, kun ajattelin, ettei semmoinen sovi minulle.



Ohje: Pitsibaretti (Suuri käsityölehti 2/2008)
Lanka: kaksinkertainen SandnesGarn Alpakka punalila 84g
Puikot: Addi Lace 4,0 mm 100 cm pitsipyöröpuikot

Pipo-ongelmista sisuuntuneena kaivelin siis laatikon pohjalta alpakkapallot esiin ja arkistoistani kopion ohjeesta ja kuten muistelinkin, niin minulla oli juuri ohjeeseen sopiva määrä alpakkaa ja ei pelkästään samaa lankaa, vain myös samaa väriä kuin lehden kuvan myssyssä. Swallowtailista vapautuneet Addin pitsipuikot olivat sopivasti pöydällä. En vaihtanut paksumpiin puikkoihin joustimen jälkeen, vaan luotin siihen, että pystyn löystämään käsialaani pitsiin sopivaksi. Tuollainen siitä kahden illan välipalaneuleesta siis tuli. En tiedä onko se ihana vai ihan kamala. Ei valu silmille, vaikka sitä pelkäsinkin, mutta tuntuu kummalta, kun on pipoihin tottunut. Hankalaa.

Lahjaksi menneitä

Kuvapäivitys lopuista joululahjoista.


Ohje: Voyager Lace Stole
Lanka: Novita Luxus Alpakka luonnonvalkoinen vajaat 200 grammaa
Koko: 225 cm x 25 cm prässättynä
Puikot: Addi 4,5 mm 100 cm pyöröpuikot


Alpakkahuivista tuli aika iso ja hankala kuvata. En käyttänyt aivan kokonaan neljättä kerää, kun pituus alkoi olla aika mittava. Jämät on vielä punnitsematta. Elannin sivuilta ohje on mystisesti kadonnut, mutta Vogue knittingin sivuilla on sama ilmaisohje. Hassua.



Ohje: Little Child's Socks Nancy Bushin kirjasta Knitting Vintage Socks
Lanka: Mark&Kattens Fame luonnonvalkoinen 100g
Koko: Hieman 40 paremmalle puolelle tähtäsin
Puikot: Knitpicks Harmony 2,25 mm sukkapuikot



Ohje: Gentleman's Shooting Socks in Fluted Pattern Nancy Bushin kirjasta Knitting Vintage Socks
Lanka: Austermann Step Jeans-väri 100g
Koko: Jotain 43 hujakoilla
Puikot: Knitpicks Harmony 2,25 mm sukkapuikot

Molemmista Knitting Vintage Socks -kirjasta jouluksi tekemistäni sukista tuli hienot. Toivottavasti pääsevät käyttöön. Loppuvuodesta voisi esitellä uusia projekteja vielä.

Ihkulankaa ja joulun odotusta

Täällä on ollut hiljaista. Ensin piti selvittää tentit ja reippailla graduaineistoa kasaan, että voi hyvillä mielin lomailla. Sitten joulukiireet veivät mennessään ja blogaaminen unohtui, eikä pimeässä ole mitään intoa kuvata. Kotikotona odotti pussillinen ihkulankaa, kun viime viikolla saavuin joulua valmistelemaan. Ihanainen Fyberspates Scrumptious Lace -vyyhti värissä Plum ja neljä kerää jumalaista Rowan Kidsilk Hazea Splendour-värisenä. Langat olivat vielä ihanampi kuin odotin. Ravelryn kautta tuli siis hankittua itselleen hiplattavaa suht edullisesti.

Joululahjaneuleet ovat valmiita. Gentleman's Shooting Sockseista loppui lanka kärkikavennuksen kohdalla, kun en ymmärtänyt pihtailla varren pituudessa, mutta onneksi olen tehnyt samasta langasta veljelleni sukat ja kotoa löytyi sopiva jämäkerä. Voyager lace stole -kaulaliina valmistui ja pääsee vielä illalla hieman pingoittumaan. Huivin päättelyn kanssa meinasi tulla tenkkapoo, kun en muistanut miten nirkkoja tehtiin loppuun ja ohje oli hävinnyt netistä. Onneksi minulla oli se pdf-muodossa. Välillä olen miettinyt miksi pitää kasata ohjeita koneelleen, mutta ehkä se on viisainta, ettei käy hullusti.

Puikoilla on nyt niskasta aloitettava Fifi huivi valkeasta Dropsin Vivaldista. Pikkusisko ihastui keriin, jotka muistuttavat lähinnä pilvenpaloja ja ilmoittautui huivin omistajaksi. Harjoittelen ohuen mohairin neulomista Vivaldilla, ennen kuin alan himoitsemaan Kidsilk Hazea puikoilleni.

Hyvää joulun odotusta ja älkää ottako liikaa stressiä!

Vaihtopaketti ja kuulumisia

Ravelryn jouluvaihtopaketti saapui ja tuli avatuksi, kun ensin kokeilin, että ei mahdu lentolaukkuun, eikä pääse pakettina kotikotiin jouluksi. Ja kun sisältö ei ollut lahjapaperissa, niin tuli sitten sisältö nähdyksi. Jännitin kovasti paketti viime vuotisen pettymyksen takia kauhunsekaisin tuntein. Onneksi tuli onnistunut paketti. Sain viisi (5!) kerää Dropsin alpakkaa. Keltainen ei ole yhtään minun värini, mutta varmasti löydän jostain uhrin, joka keltaisen päälle ymmärtää. Tumma lila on aivan ihana ja sen varmaan käytän itselleni johonkin asusteeseen. Pitsiä varmaan tulee molemmista väreistä.
Lisäksi oli suklaata ja teetä. Ja Cookie A:n sukkaohje Twisted Flower Sock! Rrrrrakastan Cookie A:n sukkaohjeita ja otan nyt tämän avulla varmaan varaslähdön Cookie A -maniaan, joka iskee varmasti, kun saan jouluaattona käteeni Sock Innovation -kirjan.
Kiitos Paketista!

Neulerintamalla on ollut vähän hiljaista. Koko syksy on oikeastaan mennyt sairastamiseen ja jälkitauti-korvatulehduksen takia saamani antibiootti veti voimat aivan loppuun ja sekoitti päänkin vielä. Tokenin viikko sitten viimein ja nyt on jäljellä enää vain oikean unirytmin hakeminen. Pyykkivuoren purkaminen ja kämpän siivoaminen olivat aikamoinen urakka ja tämän viikon olen paahtanut graduaineistoa kasaan, sillä graduni ehti seisahtua kahdeksi kuukaudeksi kokonaan.

Little Child's Socks valkoisesta Marks&Kattensin Famesta ovat valmiit, mutta päättelemättä. Kuvatuksia tulee sitten, kun minä, kamera ja luonnonvalo olemme yhtaikaa tavattavissa. Voyager Lace -huivi Novitan Luxus Alpacasta on jo ylipuolen välin ja kuvio on syöpynyt muistiin. Kukahan neuloisi loput n+1 kuvionkertausta?

Niiden lisäksi olen neulonut pitsiliiviä Novitan Rose Mohairista resoreita vaille valmiiksi. Projekti on alkanut muistaakseni keväällä ja ajattelin, että sen voisi puristaa jouluksi käyttöön. Sitten voisin ostaa elämäni ensimmäiset paitapuserot. Neuloisikohan äiti lopuista Rose Mohaireista pari liiviä lisää? Kun sain liivin kasaan, tajusin, että olisi ehkä kuitenkin pitänyt etsiä jokin ohje, eikä käyttää vain omaa päätään. Kädentiet ovat liian pitkät. Pitäisi resorit neuloa, jos liivi vaikka paranisi sillä keinolla. Katsotaan miten käy. Purkaminen ei oikein enää tässä vaiheessa ole vaihtoehto. Muut neuleet ovat hautautuneet posliinipaljuihini odottamaan vuoroaan.

Alpakkakaulaliina

Voyager Lace Stole hyppäsi puikoille heti, kun jaksoin vähän luoda silmukoita. Tietenkään ei voi innostua jatkamaan mitään keskeneräistä hommaa. Pää on täynnä räkää ja molemmin puolin tehtävä pitsi ei ehkä ollut paras valinta, mutta sujuu kuitenkin. Kuviosta ei tullut kauhean nättiä ja reunan nypyt ovat kovin epätasaiset ja kuvio vetää kasaan, mutta toivon, että kastelu ja lievä pingotus pelastaa tämänkin. Lanka on Novitan Luxus Alpacaa, joka on kyllä aika ihanaa neuloa. Värejä vaan saisi olla enemmän.

Huivitehtaalta päivää

Intoni Sommerwind-huivia kohtaan laimeni. Kokeilin Hjertegarniakin, mutta se ei tuntunutkaan yhtä pehmeältä pitsinä kuin kerällä. Addeilla näitä siis. En onneksi innostunut ihan kauheasti Addeista. Hyvä puikot ne ovat, muttei tullut sellaista oloa, etten enää muilla suostu neulomaan. Sukkapuikoista käytän aina Knitpicks Harmonyitani, kun se on mahdollista. En muista käyttäneeni harmaita sukkapuikkoja KnitPicksien oston jälkeen.



Kokeilin Addejani Wetterhoffin Veeraan, mutta 4,5 milliä on liikaa niin ohuelle langalle. Pitsi tuntui vähän turhan paljon kalaverkkoa. Vaihdoin nelimillisiin puikkoihin ja valitsin ohjeeksi Eunnu Jangin Print O' The Wave -huivin(arkistolinkki). Olisin halunnut neuloa jonkun Victorian Lace Today -kirja ohjeista, mutta yhdestä vyyhdistä ei oikein riitä suosikkimalleihini siitä kirjasta. Alpine Knit Scarf with Double Rose Leaf Center Pattern and Diamond Border -huivi oli yksi mahdollisuus, mutten jaksanut keskittyä niin paljon, että molemmilla puolilla tehtävä pitsi olisi onnistunut. Joten tyydyin toiseen kauniiseen, joskaan ei niin vanhaan, malliin. En aio tehdä keskipaneelia kahdessa osassa, sillä en halua huiviin rumaa saumaa keskelle huivia, mutta muuten seurailen ohjetta.

Tajusin Veeraa neuloessani, että olen käyttänyt ohuille huivilangoille liian paksuja puikkoja. Sekä Teeteen Elegant että Grignascon MerinoSilk ovat jääneet parin kokeilun jälkeen marinoitumaan lankapusseihin. Otin myös merinosilkin esiin ja kokeilin kolmen ja kolmen ja puolen millin puikoilla neuloa tilkkua. Päädyin Victorian Lace Todayn suosikkimalliini Large Rectangle in Leaf and Trellis Pattern with Trellis Border, jota jatkossa nimitän Victorian Trellis-huiviksi. Olen jo toista vuotta tuskaillut merinosilkin kanssa. Sen keriminen oli pitkä ja tuskallinen prosessi. Kerimisen kamaluuden jälkeen en ollut muistaakseni kovin innostunut sitä enää neulomaan, eikä se sitten onnistunutkaan. En ole edelleenkään ihan varma onko näin ohuita lankoja tarkoitus neuloa kaksinkertaisena, mutten keksinyt mitään järkevää tapaa saada lankaa kerityksi enää uudestaan niin, että sen voisi kaksinkertaisena neuloa. Neuloin yhden kerran Kaavion A, mutta sitten pudotin vahingossa reunasilmukoita, joita en enää saanut nostettua oikein ja näin jälkeenpäin hoksasin mokanneeni sen. Luulen kuitenkin, että tästä hämähäkinseitistä tulee vielä huivi, vaikka olen sitä pitkään epäillyt. Mutta toisaalta se taisi olla liian paljon (metrejä) liian pian. Minulla oli vyyhdin kerimisestä liian vähän kokemusta.



Minun ei pitäisi mennä mihinkään lanka myyvään kauppaan, edes vahingossa. Lähdin ostamaan syksyn maastoreissuja varten termospullon ja sitten tarttui mukaan ihan vahingossa Novitan Luxus Alpacaa. En olisi uskonut, että alle neljä euroa kerä saa täysalpakkaista lankaa. Luultavasti huivitehtaalla suihkitaan alpakkaa tulevaisuudessa. Olen katsellut Physalis-kaulahuivia(ravelry) sillä silmällä jo pidempään. Sopisikohan siihen vähän ohuempi lanka. Ajattelin jotain näyttävämpää väriä, mutta tuo saa nyt kelvata.

Kiitos paljon kommenteista! Saa laittaa lisää :)

OuNe

Kävin eilen ensimmäistä kertaa neuletapaamisessa. Oli kiva kokemus, vaikka kovasti jännitinkin. Taidan uskaltaa mennä toistekin. Neuloin Gail -huivia Teeteen Kamenasta ja se on jo niin pitkällä, että pääsin reunakuvioon.



Vapaapäivät tulevat kalliiksi. Poikkesin tapojeni vastaisesti Nappi-Kikassa ja kahdenkymmenen prosentin alennus sai minut hairahtumaan Schachenmayr nomotta Alpaka Fashion -alpakkalankaan. Ajattelen edelleen löytäväni vielä haaveilemani kirkkaanpunaisen villakangastakin ja siihen sopii tumma lila mielestäni hyvin. Ajattelin neuloa näistä kahdesta kerästä pipon/myssyn tai kaulurin. Samalla reissulla hain punakirjavaa Regia Stretch Coloria Anttilasta kerän lisää. Teen ystävälleni sukat ja saan samalla käytettyä Lichen Ribbed Socks -sukista jäljelle jääneen reilun parinkymmenen gramman kerän lopun käytettyä.

Se neuloo sittenkin

Ohje: Kellokukka
Lanka: Teetee Alpakka vaaleansininen 200g
Puikot: Pony 4,5mm 60 cm pyöröt

Minua on viime viikot vaivannut kevätväsymys ja melko totaalinen neuleplääh. Vain luennoilla on tullut neulottua. Sinikellokukka-huivi valmistui. Mitähän seuraavaksi tekisi? Sain tänään viimein lainattua Punokset puikoille -kirjan, mutten tiedä saanko aikaiseksi ottaa mitään punoksia puikoilleni. Kevään tullen ei oikein neulonta jaksa kiinnostaa. :(

Huivia huivia

Luentoneuleena minulla on tekeillä kellokukka-huivi vaaleansininestä Teeteen Alpakasta. Kuvio on kaunis ja väri sointuu hyvin kuvioon. Enää pitäisi neuloa reunakuviot, päätellä ja pingottaa ja sitten olisi jo ties kuinka mones pitsihuivi. Toivottavasti pikkusisko ihastuu tähän niin löytää tämäkin käyttäjänsä. Huivi buumi saisi vähitellen väistyä. Kokeilen pitsiliivin tekoa inhottavasta, mutta kauniin värisestä Rose Mohairista.

Pieleen meni

Kevätpäiväntasaushuivista tuli kauhean suuri ja lanka loppui kesken, vaikka jätin viidennen vihjeen neulomatta ja neljättäkin taisin vähän lyhentää. Kolmisenkymmentä senttiä jäi päättelemättä, vaikka otin käyttöön Heartland-huivista jääneen nötön Hjertegarnin Alpaca Silkiä. Se on luonnonvaaleanan aivan saman väristä kuin Teeteen Alpakka, mutta se ei auttanut mitään. Olisin tarvinut kaksinkertaisen määrän jämälankaa. Pitänee miettiä purkaanko koko huivin vai yritänkö kinuta jostain pätkän lankaa. Purkamalla pääsisin tietysti tekemään jonkin muun huivin.