Pitsipuikot

Jaksoin sitten laittaa Vuorelmalle kuitenkin eilen mailia, että olisin kuitenkin ne pitsipuikot halunnut ja tänään tuli heti ne pitsi-Addit ja palautuskuori väärille puikoille. Pitänee huomenna postittaa takaisin päin. Heti täytyi tietysti kokeilla millaiset ne pitsipuikot ovat ja ihastuin. Tavalliset Addit eivät aiheuttaneet mitään kummoista reaktiota. Hyviä ja laadukkaita puikkoja nekin ovat, mutta nämä pitsipuikot ovat ihan omiaan. Hieman liukas Teeteen Elegant tuntui paljon mukavammalta neuloa heti, kun vaihdoin pitsipuikkoihin. Taidan jossain vaiheessa tilata vielä 3,5 ja 4,5 milliset pitsipyöröt, kunhan vain raaskin. Näillä on paaaljon parempi neuloa pitsihuiveja. <3

Aeolian on edistynyt kivasti, vaikka olen rajoittanut sen neulomista, jotta joululahjahuivit edistyisivät. Aeolian on pidemmän aikavälin projekti helmien ja käyttötarkoituksen puutteen vuoksi. Katsellaan tosiaan lopputulosta sitten joskus. Ehkä keväällä. xD

Print O' The Waven suhteen alkoi näkyä valoa tunnelin päässä. Reunus ei tuntunut edistyvän lainkaan, mutta nyt olen miltei puolivälissä, mutta nyt kerä näyttää huvenneen hälyyttävästi. Itku tulee, jos lanka loppuu. Sen kun piti riittää ihan hyvin. Victorian Trellis sen sijaan odottelee reunuksen neulonnan aloitusta edelleen. Hirvittää jo valmiiksi. Itseni pituisessa huivissa, kun reunaa riittää vielä enemmän kuin Printissä. x_x

No höh

Olin vakaasti päättänyt, että aloitan Aeolian Shawlini vasta, kun joku pitsihuivi on valmistunut, mutten sitten kuitenkaan malttanut odottaa. Aeolian hyppäsi puikoille kuin itsestään, kun pieneksi pettymyksekseni postin tuomasta kirjeestä ei tullutkaan pitsi-Addeja, vaan tavalliset Addit. Olisin halunnut kokeilla mimmoiset ne pitsi-Addit on, mutta ei sitten. Ja neuloin sitten yhdeltä istumalta set-up chartin ja kaksi toistoa yucca chartia. Helmien asettelu tuntuu pikkuisen hankalalta, mutta siihen kyllä harjaantuu. Siellä ne sitten kiiltelevät helmiäisinä ja huivin alku näyttää ihanalta. Vielä, kun joku neuloisi noihin muihin pitsihuiveihin reunat.

Helmiostoksilla

Aeolian Shawl on poltellut mieltäni keväästä asti. Se on ollut välillä jonossani, mutta olen sen kerta toisensa jälkeen poistanut helmien ja nyppyjen takia. Melko tasan vuosi sitten ostamani Teeteen Elegant sopisi varmaan tähän hyvin. Se on ollut kerran puikoilla, mutta minulla oli varmaan liian suuret puikot, eikä siitä tullut mitään. Enkä jostain syystä lämpene Swallowtail -huivin ohjeelle. Toinen vyyhti on edelleen kerimättä. Kun merinosilkki alkoi tuntua jo ihan helpolta neulottavalta, uskalsin alkukuusta taas ajatella Elegantin neulomista. Aeolianiin saattaisi se just ja just riittää, mutta ne helmet. Konsultoin helmieläimiä ja -esineitä harrastavaa pikkusiskoani ja tänään sain aikaiseksi lähteä Kärkkäiselle helmiostoksille. Halusin helmiäisenvärisiä helmiä ja minua hieman harmitti ostaa sisältä punaliloja helmiäisenvärisiä, kun vaaleampia en löytänyt, mutta kokeeksi lankaan pujottamani helmet näyttävät itseasiassa hyvältä. Helmi on sisältä aikalailla langan värinen, mutta helmiäispinta saa sen näyttämään hyvältä langassa. Laskeskelimme, että kaksi pussia helmiä riittää reilusti ja lopuille on sitten jotain muuta käyttöä . Ohuempi virkkuukoukku piti myös ostaa, sillä millinen koukkuni ei taida mahtua ainakaan langan kanssa helmestä läpi. O,6 millinen koukku tuntui toimivan hyvin helmien ja ohuen langan kanssa. Helmipusseissa ei lue mitään kokoa, mutta koko sattuu hyvin langalleni. Nyt tekisi mieli jo luoda silmukoita, mutta täytynee yrittää hillitä, ettei käy niin, että huomaan kärsiväni startiitista. Merinosilkkinen Vicorian Trellis -huivi pitäisi saada ensin valmiiksi, niin saisin elegantin Addeille. Vielä kun ne nypyt eivät veisi hermoja sitten joskus, kun niitä joudun neulomaan.

Tunnustusta

Sain ihkaensimmäisen tunnustuksen. Kiitos Flikka! Tunnustukseen kuuluu, että kerron 5 minulle tärkeintä asiaa ja perustelen ne.

1. Perhe. En olisi päässyt elämässäni näin pitkälle ilman vanhempieni ja sisarusteni tukea.

2. Terveys ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää vaalia.

3. Ystävät. Ystävien avulla selviää elämän ylä- ja alamäistä.

4. Luonto on loputon inspiraation lähde. Siihen liittyy moni harrastukseni ja toivottavasti työtkin myös tulevaisuudessa.

5. Käsityöt. Erilaiset käsityöt ovat seuranneet mukana jostain 5 tai 6 -vuotiaasta asti. En osaa olla näpräämättä jotain.

Viisi tunnustustani jaan edelleen Paulalle, Taluttimelle, Anulle, Nejalle ja tietysti Miia-Rebekalle.

Kuka neuloo huiviani? Otin salaattikulhosta pari päivää maanneen Victorian Trellis -huivin ja ällistyin pituutta. Muistikuvassani oli noin puolimetriä huivia ja kulhosta nousi toista metriä. Kuudenkymmenen tuuman (152 cm) mittanauha ei riittänyt huivin mittaamiseen. Pitänee vähitellen laskea kuvionkertauksia, ettei tule aivan mahdottoman kokoista. En halua kuulla kommentteja päiväpeitteiden mukana kuljettamisesta.

Kiitos muuten säännöllisistä kommenteistanne. Alkaa tuntua siltä, että joku jopa lukee blogiani, enkä höpise itsekseni levottomia kuvitellen olemattomia lukijoita. xD

Norotusta

Voiko kahta Noro-raidallista sukkaa neuloa yhtaikaa kahdelta kerältä yhdellä puikolla? Pikkuisen mietin onko yrityksessäni mitään järkeä, mutta silti piti eilen luoda silmukoita ja kokeilla. Vastaus lienee, että voi, mutta puikon on oltava pidempi. Kirpparilta ostamani 80 senttinen pyörö ei oikein riittänyt kahdelle sukalle, joten toinen muutti sukkapuikoille, mutta ajatus metrisistä Addeista alkoi ilmeisesti kyteä, sillä tänään ennen aamiaisen nauttimista tilasin Vuorelmalta kahdet metriset puikot. Tilasin "sukkapuikoiksi" kaksimilliset tavalliset pyöröt ja huivipuikoiksi nelimilliset pitsi-Addit. Nyt pitää sitten jännittää koko viikonloppu löytääkö kirje perille ja miten nopeasti puikkosia poimitetaan. Mikäköhän mielenhäiriö minulla oikein oli? Yleensä kammoan ja jännitän netistä tilaamista päiväkausia ennen kuin uskaltaudun tekemään ostoksia. Aamuvirkkuna en mielestäni ollut edes unenpöpperössä. Ehkä metsässä vietetyt päivät ovat aiheuttaneet raittiinilmanmyrkytyksen. xD

Samantyyppisiä häiriintyneitä ajatuksia aiheutti metsäretkellä löytyneet okrakäävät. Kuulin, että siitä saisi värjäämiseen punaviolettia sävyä ja irroittelin käävät ja pistin taskuun, kun ne oli esitelty. Kurssilla näkemistämme kääväkkäistä ehkä mielenkiintoisin oli tämä värjäilykääpä, suppilovahveroiden ohella. xD Pitänee mennä takaisin sinne pusikkoon etsimään lisää. Olen haaveillut kehräämisestä ja värjäämisestä salaa jo pidemmän aikaa, mutta jos kotikotona käydessä kokeilisi kääpien tehoa johonkin valkoiseen villalankaan. Harmi, ettei ole mummeja tai mummien rukkeja käytettävissä kehruunopetteluun. Äiti ihmettelee, että mihin minulla, nuorella ihmisellä, oikein on kiire. Mutta minkäs sille voi, että on kaikki-mulle-tänne-nyt-heti-tyyppinen ihminen?

Miten multa taas meni ihan ohi, että maanantaina oli neuletapaaminen? Kiva huomata pari päivää myöhemmin, että on unohtanut. :(

Näytä mulle missä sulla on Noro-raidat...

Innostuin kaivamaan maaliskuussa ufoutuneet Noro-kerät esiin. Toinen sukka oli jo valmis, mutta päättelemättä ja toinen sukka oli jäänyt pohkeeseen jumittamaan. Muistaakseni kavensin liian aikaisin ja jouduin purkamaan pari raitaa pois, enkä sitten jaksanut poimia silmukoita takaisin puikolle. Langat olivat iloisesti solmuuntuneet yhteen ja puikot tökätty keriin pystyyn. Melko esteettinen näky Pentikin leipäkorissa(, joka sekin siis palvelee lankakorina taikina- ja salaattikulhojen, uunipatojen ja -vuokien ynnä muiden rinnalla lankojen, WIPpien ja UFOjen säilytyksessä xD). Pari iltaa selvittelin lankoja tikuttelin sukkaa ja nyt sain yhden UFOn pois listaltani. Jei!

Kallista lankaa meni 94 grammaa ja jäljelle jäi 54 + 64 grammaa eli lankaa on vielä reilusti jäljellä. Ajattelin alunperinkin, että saan tehtyä varmaan toiset sukat jäljelle jäävästä langasta, mutta pienijalkaiselle varmaan saisi tehtyä jäljellä olevasta langasta kahdet lyhytvartiset sukat. Onni on siis numeron 36 takakäpälät. :P Laskeskelin yhteen punnitsemiani lukuja ja sain jotenkin summaksi 212 grammaa. Punnitsin kaiken lisäksi vain pelkkää lankaa. En vyötteitä tai puikkoja mukaan. Jännä juttu. Yleensä lankakerät painavat vähemmän kuin vyötteessä luvataan, mutten valita.

Noro-raitoja teen loppulangoista varmasti, mutta varmaankin kapeampia raitoja. Kerien värit sopivat yllättävän hyvin yhteen, vaikka alun perin olin hieman epävarma siitä. Kerieni värit ovat S102 ja S40. Punaisemman kerän ostin torilta, kun Käsityökauppa Ilo oli siellä reilu vuosi sitten ja toisen ostin raitoja varten Maakarista. Kallista lystiä, mutta jostain syystä tykkään kovasti Noroistani. Vaikka lanka on epätasaista ja melkoisen värikästä. Kummassakaan kerässä ei tullut (ainakaan vielä) vastaan solmua, enkä saanut lankaa neulomalla poikki, vaikka aika napakkaan neuloinkin kaksi millisilläni. Ostan varmasti toistekin Noroja, jos siihen on varaa. Silk Gardenia tekisi mieli kokeilla johonkin. Olisikohan Silk Garden Noro-raitakaulaliina liian räikeä mustan takin kanssa...

Sukkaparit kannattaisi tehdä lyhyen ajansisään tai yhtaikaa. Oli raivostuttavaa huomata, että neulon tiukempaa kuin keväällä ja keltaisempi sukka onkin selvästi pienemmän oloinen kuin sinisempi, jonka tein maaliskuussa. Toisaalta ainahan ensin tekemäni sukka on isomman oloinen, sillä sovittelen ensin tehtyä huomattavasti enemmän koipeeni. Lisäksi ärsytti se, ettei minulla ole mitään muistiinpanoja silmukkamääristä tai muista yksityiskohdista. Piti vain laskea ja arvioida. Krääh.


Ohje: Perussukka omasta päästä. 4 kerrosta korkeat Nororaidat. Ranskalainen kantapää ja tavallinen kärki.
Lanka: Noro Kureyon Sock Yarn 92 grammaa kahdelta eri kerältä.
Koko: 36 ja paksut pohkeet.
Puikot: Pony 2 mm 20 cm metallisukkapuikot

Kiitos kommenteista Gail-huiviini.<3