Vähemmän uudet projektit

Minulla on ikävä tapa kärsiä säännöllisesti startiitista. Onneksi startiittia voi lievittää luomalla silmukoita vähemmän uusiin projekteihin. En laske uusia peittopaloja uusiksi projekteiksi, vaikka luonkin niille omat projektisivut Ravelryyn. On oikeastaan hyvin kätevää, että neulon ruudut pitkillä bambupuikoilla, sillä niin hankalia puikkoja ei tee mieli käyttää muissa projekteissa ja ne ovat aina vapaana peittoruutujen välissä. Sukkalankatyynynpäällinen lievittää sekin mukavasti startiittia. Saa hyvällä omalla tunnolla aloittaa uusia ruutuja. Ehkä mun pitäisi harrastaa palasista koottavia juttuja enemmänkin.

Ja se, että purkaa ufon ja vaihtaa ohjetta, ei ole uusi projekti? Eihän? Otin puikoille jälleen kerran punakirjavan Regian. Edellinen yritys oli Yarnissima Firestarter, mutta en pitänyt siitä, edelleenkään. Enkä enää aio yrittää kahta sukkaa yhtaikaa pitkällä pyöröllä. Se ei vaan kertakaikkisesti ole yhtä kätevää ja luontevaa kuin sukkapuikoilla neulominen. Pidän sukkapuikoista enemmän kuin muista puikoista, mutta pyöröillä on tietysti neulottava kaikki, mikä ei sukkiksilla onnistu. Halusin kokeilla Show-off Stranded Socks -ohjetta, johon törmäsin vähän aikaa sitten. Huomioni kiinnittyi täysin mielenkiintoiseen pintakuvioon, enkä huomannut ollenkaan erikoista kantapääratkaisua. Odotan jännittyneenä miltä tällainen kantapää on neuloa.

Projekti: Blanket piece #10 (Ravelry)
Malli: Pohlamarjakiri (Nancy Bush: Pitsihuivit neuloen)
Koko: 25 cm x 25 cm
Lanka: Kanervanvärinen Novita 7 Veljestä
Menekki: 30 grammaa
Puikot: Pony Bambu 4 mm 30 cm pitkät puikot
Fiilis: Vanhingossa tupsahti tällainen puikoilta.

Valitsin jälleen Nancy Bushin pitsihuivikirjasta kuvion uuteen ruutuun. Kirjan huiveista useimmat sisältävät aivan liikaa nyppyjä minun makuuni, joten ne jäävät todennäköisesti neulomatta, mutta kirja on kuvioiden vuoksi hyvin antoisa nypyistä huolimatta. Palapeittoprojektissani pääsen kokeilemaan sopivassa määrin erilaisia pitsikuvioita ja ehkä valitsen suosikkejani omaan pitsihuiviini, kun sellaisen kuvioiden pohjalta suunnittelen. Lankana on sama kanervanvärinen seiskaveikka kuin aiemmassakin ruudussa. Värikoodi on sama kuin ensimmäisissä ruuduissani, mutta ne kerät olivat vuosikertaveikkaa ja värisävy on onneksi hiukan eri. Tämä ruutu on kymmenes ja neljännes peittoruuduista on valmiina. Ehkä tämä ikuisuusprojekti valmistuu yllättävän pian. Uusia ruutuja valmistuu ihan vahingossa.