Itseluottamus oli korkealla ja kaikki näytti menevän todella hyvin, joten alas piti tulla ja kovaa. Olin varma tavoitteeseeni pääsystä, mutta niinhän siinä kävi, että lanka on liian paksua. Jäin noin 350 metrin päähän tavoittesta. Mallitilkkua en ole vielä ehtinyt neulomaan, mutta näyttää pahasti siltä, että Eadon jää haaveeksi ja tiheyden perusteella on alettava etsiä jotain kivaa ylhäältä alas neulottavaa villatakkia, jossa ei ole palmikoita. Hukkaan ei tietenkään urakka mene, sillä metrit kyllä riittävät villatakki, mutta eivät siihen, joka oli tavoitteena.
Väline: Majacraft Rose 13,7:1 välityssuhteella
Lanka: Nelisäikeinen 1370 metriä / 855 grammaa (Ravelry)
Fiilis: lanka on ihana, mutta metrit harmittavat.
Kuitu on siis edelleen sitä ei-kotimaista suomenlampaan villaa. World of Woolin topsi oli kivaa kehrättävää. Vähän tietysti se lähes nelikymmenmetrinen topsi pelotti, mutta itsensä haastamisestahan tässä SPAKAL-projektissa olikin kyse. Säikeet olivat yllättävän samanlaisia, vaikka niiden välillä oli kuukausien tauko. Lopputuloksena lanka itsessään on ihanaa. Se on paljon pehmeämpää kuin odotin säikeiden perusteella, sillä säikeet olivat aika tiukkakierteiseiä. Nelisäikeisyys tasaa epätasaisuudet piiloon uskomattoman hyvin. huikeimpana esimerkkinä kaksi vyyhtiä, joista toinen on 146 grammaa painava ja siinä on 232 metriä ja toinen 147 grammainen ja 234 metrinen. Häkellyttävää.
Kertauskierrettä mallasin pitkään ja hartaasti ja olen mielestäni onnistunut siinä hienosti. Yllä näkyy pesemätön vyyhti, joka on melkoinen sykkyrä-makkararulla, mutta pesussa lanka asettui täysin tasapainoisiksi vyyhdeiksi. En joutunut edes fuskaamaan pingottamalla lankaa. Vyyhdit saivat kuivua muovisilla hengareilla aivan luonnostaan. Ne veti suoraksi ainoastaan vesi, painovoiman avustuksella. Minulla on herkästi liian vähän kierrettä, sillä rukkini, kuten muutkin lyhtyvetoiset, antaa anteeksi alikierrettä ja toisaalta, kun langat kastelee, häviää osa kertauskierteestä. Pari kehräämääni lankaa olen joutunut pyöräyttämään uudelleen rullalle kertauskierrettä lisäten, kun täysin tasapainoinen lanka menetti liikaa kierrettä pesussa.
Onneksi virheistään oppii ja tästä seuraavaksi kerimään ja neulomaan mallitilkkua ja sitä kautta uusiin seikkailuihin. Rullilla on jo pitkävedettynä suomenlammasta ja tänään aloitin sukkalangan kehräämisen bfl-mohair-sekoitetopsista.
Tekstit
5 kommenttia:
Vau. Tahtoo kanssa takillisen verran itse kehrättyä lankaa! Mulla on ollut ihan samansuuntaisia haasteita oman Roseni kanssa.. pitäisi jotenkin saada iskostettua takaraivoon, että pitää kerrata himpun verran ylikierrettä, että lopputulos olisi tasapainossa.
Onpa tasasta, näyttää ihan kaupan langalta :D
Kiitos kommenteisa! Minä ehdin jo ajatella, että kaikki lukijani ovat minut hylännnet, kun pidin vahingossa 1,5 kuukauden tauon.
Neulisti: Kannattaa kokeilla jossain vaiheessa villatakkilankojen kehräämistä. Se kehittää taitoja huomattavasti. Kierrettä pitää juu olla yllättävän paljon.
Emma: Kiitos. :)
Upeaa lankaa! Kunhan saan oman rukin, takkilangat on mullakin haaveissa.
Kiitos, Tui. :)
Lähetä kommentti