Lisää kehruupölinää

Jatkoin pitkävetoharjoituksia Villa Laurilan karstanauhalla. Pehmeä suomenlammas tuntui kivalta näppisissä ja karstalangan tekeminen onnistui alun vaikeuksien jälkeen hyvin. Vähän on vielä liikaa epätasaisuutta minun makuuni, mutta onneksi on näitä harjoitusvilloja, joiden ei tarvitse olla kehrättynä täydellisiä. En ole vieläkään päässyt yli kalliiden, värjättyjen villatopsien kohdalta siitä pilallemenemisajatuksesta.  Toisaalta eihän tämä mitään taidelankaa ole. Kaikkein paksuimamt kohdat venyttelin säikeistä pois, mutta muuten annoin vaan mennä, sillä haluan oppia kehräämään pitkävedolla rennosti vasemmalla kädellä. Se näyttää niin uskomattomalta. Pidin vielä reilu vuosi sitten moista korkeampana mystiikkana.

Kuitu: Villa Laurilan beige suomenlammas karstanauha
Väline: Majacraft Rose 6,1:1 välityssuhteella
Lanka: Kolmisäikeinen 120 metriä / 100 grammaa (Ravelry)
Fiilis: Vähän on epätasainen, mutta kyllä tämä tästä.

Olen hiljalleen kypsytellyt peittoideaa näistä käsinkehräämistäni luonnonvärisistä villoista. Haaveena on jolkinlainen tiiliseinän tyylinen kuvio. Idea on selkiytynyt, mutta toteutuksesta en ole yhtään varma vielä. Täytyy ehkä neuloa muutama mallitilkku. Olen ajatellut helmineuletta tai kaksinkertaista helmineuletta. Sileä on tylsä ja ainaoikein muodostaisi liian selviä raitoja. Haluaisin elävän neulepinnan. Tätä siis haudutan hiljalleen mietintämyssyssä. Jotain tällaistahan pitää tehdä, etten joudu jokaiselle vyyhdille keksimään omaa käyttötarkoitusta, mikä olisi pidemmän päälle kovin työlästä. Ajatelkaa nyt, miten ihana sellainen palapeitto käsinkehrätyistä langoista kaikissa lampaiden luonnollisissa väreissä.

Mallitilkuista puheen ollen. Neuloin kehräämästäni villatakkilangasta mallitilkun nelimillisillä puikoilla ja tulos on huikean tasainen. Tämä SPAKAL-projekti ällistyttää minua kerta toisensa jälkeen. Tiheys näyttäisi olevan 20 silmukkaa kymmenellä sentillä, mutta tilkku pitää pestä, ettei tule yllätyksiä. Pidän kovasti neulepinnasta, enkä millään malttaisi lopettaa sen silittelyä. Olisin testannut 3,75 mm puikoillakin, mutta sellaisia en jostain syystä omista. Oulussa ei tällä hetkellä ole yhtään lankakauppaa, jota haluaisin kannattaa, joten taitaa jäädä se asia toistaiseksi korjaamatta. Harkitsen pesun jälkeen ovatko pienemmät puikot oikeasti tarpeen.