Kahdeksas ruutu

Blogistani alkaa kohta tulla kovin tylsä, kun kaikki postaukset ovat näin samanlaisia. Täytyy kehittää jotain muutakin postattavaa kuin näitä ruutuja. Kahdeksas valmistui aamulla ja on nyt pingotuksessa. Kuvio on Vogue Knitting Stitchionarysta (Vol 1 Knit & Purl) sivulta 64 kuvio 97 Eyelet Pleats. Vähän tylsännäköinen, mutta onko olemassakaan 45 aivan ihanaa pitsikuviota? En jaksa nirsoilla kovin paljoa. Ja hyvältähän se tämäkin näyttää. Stitchionarya pitää selata ajatuksella, että löytää kivoja kuvioita, sillä kuvat eivät tee oikeutta useimmille kuvioille. Reilut kolmekymmentä ruutua puuttuu vielä, mutta olen luottavainen projektin etenemisen suhteen.

Waves of Grain on yli puolivälin ja valmistunee lähiviikkoina. Clandestine kyllästyttää, sillä se jos mikä on pientä siperrrystä, enkä osaa kuviota ulkoa edelleenkään. Sitkeydellä ajattelin saada sen toisenkin tehtyä, ennen kuin aloitan uusia sukkaprojekteja. Adamas edistyy hitaasti, sillä silmukoita alkaa olla riveillä paljon ja vähän päälle. Kaikukukka on ufoutumassa ja Aeolian odottaa Adamasista vapautuvia puikkoja uusinta-aloitusta varten. Muita ei taidakaan olla kesken. Onneksi on Ravelry. Muuten unohtaisin varmaan puolet projekteistani.

7. ruutu

Seitsemäs ruutu syntyi palmikkosukista ylijääneestä seiskaveikasta. Kuvio on Vogue Knitting Stitchionaryn ekasta voluumista Knit & purl sivun 77 kuvio 113 Mini Diamond. Kutsun tätä pikku-Fifiksi, vaikka Fifissä on isompi salmiakkikuvio. Lankaa meni 32 grammaa ja samasta jämästä tulee vielä toinenkin ruutu. Ruudusta tuli pitsisempi kuin mitä ajattelin. Neljän ja puolen millin Addeilla olen neulonut näitä ruutuja tähän asti, mutta tämän ruudun puolivälissä tuntui siltä, että vaihdan ohuempiin, ettei tarvitse kiristää niin kovasti. Nelimilliset pitsi-Addit ovat kiinni Kaikukukassa, joka on ufoutumassa, mutta sitten sattui silmän kynäpukissa pöydällä sojottavat nelimilliset pitkät Ponyn bambut. Olen saanut ne lahjaksi joku vuosi sitten enkä ole käyttänyt varmaan kertaakaan. Pitkät puikot olivat käytössä vielä epäkäytännöllisemmät kuin muistin, mutta kyllä näilläkin neuloo. Ruudusta ei huomaa, että vaihdoin puolivälissä puikot ohuempiin, mutta tuntuma on kivempi. Vielä, kun oppisi olemaan huitomatta ympäriinsä näillä bambukepeillä.



Sain aikaiseksi neuloa ensimmäisen Clanestine-sukan. Tämänhän aloitin jokus huhtikuussa, mutta vapun jälkeen en ole neulonut silmukkaakaan. Toistin kuviota pari kertaa lisää ja tein kärjen. Tämä ohje kaipaisi vähän paksumpaa lankaa. Kuvio nimittäin vetää kovasti kasaan ja meikäläisen komeille pohkeille saisi olla enemmän tilaa. Kuvio itsessään on hiukan rasittavaa sipertämistä. Nyt pitäisi pitää pää kylmänä, eikä sortua aloittamaan uusia sukkia Cascaaden Heritagesta vielä. Muuten jää varmaan toinen Clandestine tekemättä. Kai se sukkainto sieltä palailee, vaikkei heti uusia aloittaisikaan.

Sitä palapeittoa edelleen

Nyt on ensimmäinen lankaerä tuhottu. Kaksi sadan gramman perintökerää vanhaa Novitan Seitsemän veljestä lankaa meni nätisti tasan kuuteen ruutuun. Tämän viimeisen ruudun kohdalla hiukan hirvitti, että loppuuko lanka kesken, sillä riittävyys meni aika tarkalle, mutta eipähän tarvinnut katkaista lankaa lopussa. Purkasin pari kertaa tämän ruudun, sillä ensin kokeilemani ohje ei meinannut toimia ja lanka uhkasi loppua pahasti kesken, joten piti keksiä jotain muuta. Otin esiin Ishbelin ohjeen(Ravelry) ja kokeilin toimisiko sen kuvio tällaisessa lappusessa. Ishbelin kuvion neulomisesta pidin muistaakseni omaa Ishbel-huiviani neuloessa. Ihan kiva ruutu tuli, enkä ole ainakaan vielä aikeissa purkaa.



Kaivoin esiin langat, joita aion käyttää peittoon . Muistelin värien olevan keskenään erilaisempia kuin miltä ne loppujen lopuksi ovat. Löysin Palmikkosukista jääneen pallon violettia seiskaveikkaa, josta vaa'an mukaan tulee sopivasti kaksi ruutua. Kerä näyttää kuvassa kauhean siniseltä, vaikka muut langat ovat melko lähellä todellista väriään, mutten jaksanut alkaa säätämään värien kanssa. Kuvassa on nipussa viisi ensimmäistä ruutua kanervanvärisestä seiskaveikasta. Muistelin, että muutama vuosi sitten ostamani kanervanvärinen kerä olisi hyvin samanvärinen, mutta kuten kuvan yläosasta näkee, se on paljon vaaleampi. Siitä tulee ainakin neljä ruutua. Punalilaa Jussi-lankaa ei pitänyt olla kuutta kerää, mutta semmoisen määrän nurkistani kaivoin. Lilaa Jussi-lankaa löysin vain tuon yhden kerän, vaikka olin varma, että sitä olisi ollut kaksi. Jussi-ruutuja tulee varmaan parikymmentä eli noin puolet. Luumunväristä Seiskaveikkaa on vähän toista kiloa, josta aion tehdä loput tarvittavat ruudut ja sillä aion yhdistää ruudut toisiinsa ja tehdä reunat. Langat näyttävät hyvin harmoniselta kasalta yhdessä, mikä liittynee jollain lailla lempiväriini. :)

Ruudut neljä ja viisi

Muutaman lisäyrityksen jälkeen neljäs, Flickering flames -ruutu alkoi lopulta onnistua. Kahdesti silmukat eivät täsmänneet, mutta ongelma korjaantui itsestään seuraaville kerroksille ja ruudusta tuli ihan oikeanmuotoinenkin. Lopputulos on ihan kaiken sen vaivan ja purkamisen arvoinen.



Viides ruutu on Turtle Tracks Washcloth -ohjeen(Ravelry) kuvion perusteella tehty. Jätin pois "turhia" nurjia väleistä, jotta sain reiluun 40 silmukkaan mahdutettua yhden kilpikonnan jäljen lisää. Lopputulos on oikein kiva. Sitten seuraavaa ruutua suunnittelemaan...



Lumoavaan lankaan on tullut lähetys Cascade yarnsin lankoja. Kipaisin saman tien hiplaamaan ihanuuksia uskotellen, että osaan olla ostamatta lankaa. Wool 220 vaikutti oikein pätevältä villalangalta johonkin paksumpaan projektiin. Sukkalanka Heritage valloitti upeilla väreillään. Lanka tuntuu ihanan pehmeältä ja hintakin oli ihan kohtuullinen. Mukaan tarttui violetti vyyhti, joka tuli kerittyä innosta kihisten. Mallia en ole vielä päättänyt. Sopivat puikot ovat kiinni Clandestine-sukassa, joka lähestyy kärkikavennusta, mutta into on karannut jonnekin joskus ennen vappua. En ole koko kesänä edes ajatellut sukkien neulomista. Sukka-mojo kateissa. Ehkä se nyt palaa. Ensimmäisenä ohjeena kävi mielessä Twisted Flower, mutta Heritage ei vaikuta juurikaan Steppiä paksummalta, joten ehkä etsin sille ohjeelle jotain hiukan paksumpaa lankaa. Pinkistä Stepistä olisi tullut ihanat Twisted flowerit, kääpiölle. Minulla on pienet jalat ja jos en saa sukkaa oman kantapääni yli, on sukan varsi aivan toivottomasti liian kapea. Ehkä kokeilen Nebulaa. Täytynee selailla jonoa ja funtsia vielä.

Joskus onnistuu ja joskus ei vaan osaa

Kolmannesta palapeiton ruudusta tuli aivan ihana. Kuvio on Vignes eli Vineyards -tiskirättiohjeesta. En ole juuri koskaan neulonut pitsikuviota molemmin puolin, joten olin hyvin onnellinen, kun tämä ruutu viimein valmistui. En liiemmin innostunut nurjallakin neulottavasti pitsistä, mutta onneksi ruutu on vain 25 senttiä kanttiinsa. Silmukoita loin 47 ja kuviota toistin kolme ja puoli kertaa. Jouduin pari viimeistä riviä ottamaan toiselta kerältä. Lankaa meni hiukan vähemmän kuin kahteen edelliseen ruutuun. Kerrankin meni ihan kokonaan purkailematta nappiin.



Miten voi olla yhden ruudun neulominen? Ilmeisesti hyvin vaikeaa, ainakin tämän neljännen kohdalla. En mitenkään saa silmukkamääriä täsmäämään. Silmukat vaan lisääntyvät lisääntymistään, vaikka kuinka yritän tehdä ohjeen mukaan. Sitten yritän epätoivoisesti kaventaa toisesta reunasta ylimääräisiä poi ja kas kummaa epämuotoisesta tulee vieläkin epämuotoisempi. Olen jo kolmesti purkanut koko homman, enkä tajua missä menee vikaan. Pitänee taaaaaas aloittaa alusta.

Peittoruutu 2

Whihii! Jo toinen palanen peittoon. Tämä palapeittoprojekti voi valmistua vielä tällä vuosisadalla.



Toiseenkin palaseen valikoitui kuvioksi myös tiskirättiohjeen kuvio. Jostain syystä Vogue Knitting Stitchionaryn kuvioista ei sytyttänyt oikein mikään. Oikean koon saavuttamiseksi jouduin vähän laskemaan ja kokeilemaan silmukkamääriä. Sopiva ruutu tuli 40 silmukalla ja 5 kuvion toistolla. Lankaa meni sama 35 grammaa kuin edelliseen palaseen ja lankakin on samaa kerää. Kerästä ei tule kolmatta, mutta onneksi sain äitini varastosta toisenkin kerän tätä vuosikerta seiskaveikkaa. Helteiden poistuttua kuumottamasta sain neulottua juuri ja juuri tämän yhden ruudun. Ei ollut mitenkään erikoisen hauskaa neulottavaa, mutta näistä on pakko päästä eroon. Väri on lähimpänä totuutta ehkä keskimmäisessä kuvassa.



Laitoin ruudut heti toisenkin valmistuttua pingottumaan, jotta näkisin tuleeko näistä mitään. Varsinkin kuvassa alla oleva ensimmäinen ruutu vetää ikävästi kasaan. Pingottumassa ne näyttävät kivoilta, enkä joutunut juurikaan repimään päättämäni 25 cm kertaa 25 cm:n koon saavuttaakseni. Alku vaikuttaa hyvältä. Ehdin jo ajatella, ettei tämä onnistu. Vaikka värejä on tarkoitus käyttää vain neljä pelkään välillä, että peitosta tulee levoton, sillä aikomuksenani on tehdä jokainen ruutu eri kuviolla. En ikinä jaksaisi neuloa samanlaisia paloja 40 tai 45 kappaletta. Onneksi en tee yhtään pienempiä lappuja.