Kappani mun

Sain viimein kuvattua Kapan, kun sade taukosi pariksi tunniksi. Kappa on ollut mielessäni heti siitä lähtien, kun näin ensimmäiset projektit Ravelryssa. Veera Välimäen Huivileikki-kirjasta se nousi keväällä suorastaan kuumeeksi. En tiedä näkyikö se blogeissa, mutta Ravelryssa tuntui keväällä siltä, että kaikki tekivät Kappaa ja minä en saanut päätettyä mitään lankaa. Halusin täydellisen Kapan, joten lankavalintaa piti harkita tarkkaan. Sain lopulta joskus kesällä päätettyä ja tilattua langat Titityystä ja valmista on ollut jo jonkun viikon. Pitkäpiimäiseltä se ei kyllä yhtään tuntunut. Voisin neuloa toisen heti perään.

Projekti: Kappa (Ravelry)
Ohje: Kappa by Veera Välimäki (Huivileikki)
Koko: noin 160 cm x 30 - 60 cm
Lanka: Louhittaren luola Ilmatar
Värit: Fuksia, Magenta, Ärjy, Krookus ja Roosa
Menekki: 250 grammaa
Puikot: ChiaoGoo Red Lace 3,5 mm 100 cm pitsipyöröpuikot

Louhittaren luolan Ilmatar on ihana lanka ja siinä on aivan mahtavia värejä, mutta niinhän Tuulialla aina on. Valitsin Kappaani Fuksian, Magentan, Ärjyn, Krookuksen ja Roosan. Minulla oli alunperin tarkoituksena tehdä tämä väreistä Fuksia, Ärjy, Krookus, Roosa ja Hopea, mutta päädyin tilaamaan Ilosta vyyhdin Magentaa ja jättää Hopea pois. Ilmatar on pitsilanka, muttei kuitenkaan ihan tolkuttoman ohutta. Puolet silkkiä tekee siitä ihanasti laskeutuvan. Olin hiukan huolissani, sillä pinta näytti epätasaiselta, sillä kaksisäikeinen ei ole parhaimmillaan sileässä neuleessa rakenteensa vuoksi. Kolmi- tai monisäikeinen täyttää silmukat, mutta kaksisäikeisellä ei ole tällaisia taipumuksia. Se pyrkii muodostamaan reikiä. Eucalan-kylpy ja tasokuivaus saunanlauteella teki ihmeitä ja lopputulos on erittäin tasainen. Lanka meni kaikki, sillä neuloin jokaisen vyyhdin loppuun ja vaihdoin väriä vasta sitten.

Laittaisin mielelläni nippukaupalla kuvia, mutta täytyy tyytyä Insta-kollaasiin. Ja ei, sitä ei ole tarkoitus käyttää kokovartalosukkana. Kovasti se on hilpeyttä aiheuttanut ja kulkee meillä nimellä kokovartalosukka, vaikka kovasti yritän korjata nimen Kapaksi. Käyttötarkoituksia on tarpeeksi monta. Pituus kaulurista kokovartalosukkaan ja toimii stoolana ja kaulaliinana. Aivan täydellinen neule, kun ei tiedä paleleeko vai ei ja tarvitseeko huivin vai villatakin. Yhtään paksummasta langasta en kyllä tekisi Kappaa. Liian painava ei varmasti toimisi ollenkaan näin kätevästi.

Kerrankin näytän kuvissa itseltäni, joten kehtasin laittaa sensuroimattomia näkyville. Toistakymmentä kiloa kevyempänä ja motivaatiofarkuissaan alkaa välillä näyttää itsestäkin siedettävältä. Motivaatiofarkut ovat kapealahkeiset nuorisomallia olevat Lee Cooperit, jotka eivät ole koskaan olleet oikean kokoiset. Kaksi vuotta sitten ne jäivät puoleen reiteen kiinni, eivätkä sen korkeammalle nousseet. Viime viikolla sain ne mahtumaan saapikkaan varren sisään ja olen ihan haltioissani saavutuksestani. En ole ennen mahtunut kunnolla edes saapikkaisiin.
Poseerata en osaa yhtään, mutta ehkä tästä vielä tulee jotain.

Color Affection -huivi

Veera Välimäen Color Affection -huivi ei ensinäkemältä aiheuttanut mitään kummempia ihastuksen tunteita, mutta sopivat värit tekevät ihmeitä. Näin Gosikin huivin näistä samoista väreistä ja minun oli pakko apinoida samat langat ja värit, sillä huivi kolahti kuin metrinen halko. Minulla ei ole kummoista värisilmää ja siksi olen hiukan arka yhdistelemään värejä. Tällaisessa projektissa värit ovat hyvin tärkeässä asemassa, sillä huonoa värivalintaa ei pelasta mikään. Tässä mallissa näyttää mielestäni parhaalta jonkinlaiset gradientit vaaleasta tummempaan.

Dropsin sukkajuhla oli vielä meneillään ja sain Delightin alennushintaan ja vaaleanpunainen Alpaca on samaa väriä kuin Zora-villatakkini, josta jäi sopivasti yli lankaa tähän projektiin. Delightia en ole aiemmin neulonut, sillä en ole ollut aiemmin oikein liukuvärjättyjen ja pätkärääkättyjen (anteeksi) pätkävärjättyjen lankojen perään, mutta ihan viime kuukausina olen taas löytänyt niiden ilot ja edut. Niillekin on paikkansa. Delight oli ihan kiva kokemus ja neulon sitä kyllä jatkossakin.

Projekti: Color Affection Shawl (Ravelry)
Ohje: Color Affection by Veera Välimäki
Koko: 240 cm x 50 cm
Lanka: Roosa ja violetti Drops Alpaca
Roosa/lila Drops Delight
Menekkki: 245 grammaa
          Roosa 95 g + violetti 90 g + Delight 60 g
Puikot: ChiaoGoo Red Lace 3,25 mm 100 cm pitsipyöröpuikot
Fiilis: Miten tätä käytetään?

Anteeksi kauheat photoshoppaukset. En vain kestänyt katsella kuvassa ainakin seitsemän metriä leveää takapuoltani. En osannut myöskään yhtään asetella huivia harteilleni tai ympärilleni mitenkään järkevästi. Sen muoto on sen verran outo, että joudun aikani opettelemaan sen käyttöä. Mutta sellaista se on. Daybreak-huivini muodolle piti myös aikansa lämmetä, vaikka se on kätevin huivimalli ikinä. Olen lämmennyt myös raidoille jostain syystä, vaikka yleensä inhoan raitoja ja ruutuja. Geometriset kuviot eivät kuulu tyyliini ollenkaan.

Color Affection oli yllättävän kiva neuloa. Minulla on viime aikoina ollut jokin ihme viehtymys yksinkertaisiin malleihin. Ainaoikein on sopivassa mielentilassa ihanteellista neulottavaa ja huivi edistyi kauheaa vauhtia aivan viimeisiin raitoihin asti ja sitten tuntui muutaman päivän, että huivi ei edisty ollenkaan, vaikka neulon sitä neulomasta päästyäni. Ohje oli hyvä, eikä aiheuttanut harmaita hiuksia. Korvasin lisäykset kierretyillä langankierroilla saadakseni reunaan enemmän joustoa, mutta yläreuna kiristää silti "hännät" korkkiruuvikiharoille. Ohjeen mukaisilla kavennuksilla olisin saanut aikaan täysin joustamattoman reunan ja huivi olisi varmaan ympyrän muotoinen silloin. Lyhennetyt kerrokset tein pitsivahvuuden mukaan eli 10 toistoa. Reunasilmukoita minulla on kolme kuten kaikissa muissakin huiveissani ohjeista huolimatta. Voisin kuvitella tekeväni toisenkin, mutta siihen vaaditaan kyllä valmiilta huivilta käytettävyyttä.

Seuraavaksi pitäisi neuloa tälle kaveriksi myssy, jotta tätä pääsisi todella käyttämään.