Toiset koukutut lapaset

Lapasten koukkuaminen oli niin mukavaa, että tein toisetkin. Tällä kertaa valitsin langaksi Teeteen Pallaksen, josta on yritetty neuloa minulle kirjoneulelapasia ilman mainittavaa menestystä. En jostain syystä pidä lapasten neulomisesta ja niitä valmistuu valitettavan harvoin. Lapasten koukkuaminen on jotenkin kivempaa kuin neulominen. Olen siis edelleen koukussa koukkuamiseen. Itseasiassa sorruin tilaamaan Titityystä KnitPron kaksipäiset virkkuukoukut, sillä epäilin, että koukkupäistä yhdistetty koukku ei tee hyvää hartioilleni. Terveys, mikä ihana syy tyhlata kunnon välineisiin. :) Titityystä on kotiutunut viimeaikoina muutakin, mm. SweetGeorgiaa ja aivan ihana puikkomitta. Hupsista.

Projekti: Koukutut lapaset kiilapeukalolla II (Ravelry)
Ohje: Koukutut lapaset kiilapeukalolla by Minna Metsänen (Novita lapaslehti 2014)
Koko: 40 silmukkaa
Lanka: Teetee Pallas   
Värit: 001 punainen ja 008 violetti
Menekki: 50 g molempia värejä
Puikot: KnitPro Symfonie 4,5 mm koukkuamiskoukkupää
            KnitPro Symfonie 4 mm koukkuamiskoukkupää

Muokkasin hieman ohjetta. Ohje on muistaakseni Novitan Seiskaveikkalangalle, joten Pallas oli liian ohutta ja toisaalta halusi hiukan suuremmat lapaset, joten aloitin 40 silmukalla ja muokkasin ohjetta omille luvuilleni sopivaksi. Juuri ennen kuin aloitin peukalokiilan, tein kaksi kerrosta eräänlaista nurjaa silmukkaa koukkaamalla silmukat takapuolelta etupuolen sijaan. Sen opin Craftsy-kurssilla syksyllä. Sen jälkeen vaihdoin lankojen koukkuamisjärjestystä, jotta ranne näyttäisi erilaiselta kuin muu lapanen. Lopputulos on mieleinen ja sopii täydellisesti yhteen sekä violettien että kirkkaanpunaisten asusteideni kanssa.

Puikko- ja koukkuostoksia

Joku saattoi vähän sortua, hupsis. Tarvitsin erääseen projektiin 5,5 milliset puikot ja juuri sitä kokoahan minulla ei ole ollenkaan. Yhdet sopivan koon tipsit olisivat varmaan riittäneet, mutta Lankakamarissa oli juuri sopivasti tarjouksessa KnitPro Dreamz Deluxe, jossa oli muitakin kokoja, joita minulla ei ole ollut. Olen viime aikoina neulonut poikkeuksellisen paksuja lankoja, joten paksumpiakin puikkoja saattaa olla tarpeen omistaa. Vastustin pitkään vaihtopääsysteemejä vähän niin kuin humpuukina, mutta niin se mieli muuttuu. Nämä ovat villatakkien ja semmoisten neulomisessa erittäin käteviä, kun puikkokokoa voi muuttaa tuosta noin vaan päät vaihtamalla. Joskus joustinneule toimii paremmin eri puikkokoolla kuin sileä tai kuvia ja tasona ja pyörönä neulotun osan eroa voi pienentää vaihtamalla puikkokokoa.

Toinen hairahdus on koukkuamiskoukkuosastoa. Sain alennuskoodin LoveKnitting-nimiseen verkkokauppaan ja sorruin tilaamaan nipun koukkuja. KnitPron muoviset Spectrat olivat niin edullisia, etten voinut vastustaa. Pienempiä kokoja minulla on puisina Symfonie -sarjan koukkuina. Virkkuukoukkujen säilytys kävi ongelmalliseksi, joten katselin Etsystä kivan säilytyspussin koukuilleni. Aivan pienet virkkuukoukut säilytän kardemummaputkilossa, joka on niille mielestäni aivan lyömätön, mutta muut koukut eivät mahtuneet puikkopussiin ja bambukahvalliset ChiaoGoot kolisivat ikävästi puikkopussini pohjalla, joten nekin oli kiva saada ojennukseen. Aika kitschin näköinenhän se on, mutta kai virkkuukoukkujensa kanssa voi vähän hullutella. Kitsch ja muut mauttomuudet ei ole yleensä mieleeni, mutta tämä puhuttelee minua jotenkin kovasti.

Dreamz-puikot ovat päässeet jo tosi toimiin, kun aloitin Lady Eleanor Entrelac Stole -huivin. En ole ennen konttineuletta neulonut, mutta pidän tästä kovasti. Takaperin neulomistakaan en ole pariin vuoteen tainnut harjoitella, että sikälikin hyvä projekti.

Pätkärääkätty pannulappupari

Virkkuuinto hukkui johonkin kesän aikana. Inspiraatiota oli paljon, mutta toteutus jäi aivan alkumetreillä. Toisaalta nyt on lankoja ja kunnollisia koukkuja, joten seuraavan kerran on, millä virkata, kun inspiraatio iskee. Aloitin keväällä Dropsin Muskat Softista pannulapun, mutta olin jotenkin unohtanut, miten oppimaani perinnemallia virkattiin. En ollut erityisen hyvä siinä alunperinkään. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja purin ja aloitin alusta ja hyvinhän se onnistui, vaikka ensimmäinen lappu olikin virkattu päin honkia. Perinnemallin jujuna on se, että lapusta tulee paksu ja se oli virheiden mukana jäänyt lapusta puuttumaan. Sääli sinänsä, sillä siinä ensimmäisessä lapussa värit menivät melkein täydellisesti. Ei sillä, että minä raitojen osumisesta ottaisin stressiä tai harmitusta.

Projekti: Muskat Soft Potholders (Ravelry)
Ohje: Vanha sipoolainen perinnemalli
Koko: 20 cm x 20 cm
Lanka: Pinkkikirjava Garnstudio Drops Muskat Soft
Menekkki: 100 grammaa
Puikot: Chiaogoo 2,5 mm bambukahvallinen virkkuukoukku
Fiilis: Vaikeuksien kautta voittoon!

Tämä on kai ensimmäinen projekti, jonka virkkasin bambukahvaisella Chiaogoon virkkuukoukulla, joita kesällä Jenkeistä tilasin. Olen koukkuihin tyytyväinen. Perinteisillä virkkuukoukuilla rikon käteni, jos enemmään innostun virkkaamaan. Ne eivät kertakaikkisesti sovi minulle. Nämä Chiaogoon koukut istuvat kivasti käteen. Ne ovat kevyitä ja bambu on sileä ja miellyttävä. Koukku on metallia ja sopivasti liukas. Kokonaisuutena oikein kiva virkkuukoukku, eikä hintakaan päätä huimaa.

Lopputulos on aika kiva. Tasan sata metriä per kerä on hieman liian vähän pannulappupariin. Sain juuri ja juuri nirkon tehtyä, kun vähän säästelin siinä ja toisesta kerästä jäi sen verran yli, että sain pääteltyä toisen lapun. Tein pienemmän nirkon langan säästämiseksi, mutta ripustuslenkkiin ei lankaa enää riittänyt. Parista jäi jäljelle alle puolen metrin pätkä lankaa. Siitä ei paljon virkkailla. En tiedä olisiko mummi ylpeä näistä, mutta yritys hyvä kymmenen. Ehkä se on tärkeintä, että sain pannulaput aikaan ja yritän taitoani ylläpitää.

PS. Kahvikanelilla on blogiarvonta.

Koukkutestailua

Sain ystävältä kokeiltavakseni ergonomisen Addi Swing -virkkuukoukun ja sille piti erikseen keksiä projekti. Otin esiin hamppunöttösen, jonka sain erästä puihin mennyttä projektia varten. En ollut koskaan kokeillut hamppuakaan, joten varsinainen testiprojekti oli siis kyseessä. Aloitin ilman mitään sen kummenpaa ohjetta keskeltä tiskirätin. En jaksanut tuhertaa mitään kuviota. Virkkasin vain kiinteitä silmukoita. Rumahan siitä tuli, mutta olkoon. Harvemmassahan ne kauniit tiskirätit tässä maailmassa ovat.

Projekti: Crochet dishcloth (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: 22 cm x 22 cm
Lanka: Vihreä Lanaknits Allhemp6 
Menekkki: 54 grammaa
Koukku: Addi Swing 4 mm virkkuukoukku
Fiilis: Ruma kuin mikä

Inhosin alusta asti Addi Swingiä, sillä se on iso ja kömpelö. Siitä on pakko pitää yhdellä tavalla kiinni ja mitään vaihtoehtoa ei ole. Ergonomiaan kuuluisi minusta mahdollisuus vaihtaa asentoa, jotta kädet eivät väsy. Joillekin siitä tulee mieleen hammasharja, jota varsin nelimillinen vihreävalkoinen koukku muistuttaakin. Koukku lähtee kiertoon, sillä en tee tällä yhtään mitään. Sen sijaan olen ollut hyvin tyytyväinen ChiaoGoon bambuvarrellisiin virkkuukoukkuihin, joita tilasin alkukesästä Etsyn kautta. Ne ovat kevyitä, sopivan pieniä ja sopivat käteen useammalla tavalla. Bambua ei ole tarvetta puristaa niin kauheasti kuin perinteistä metallikoukkua, joten käet pääsevät vähemmällä. Suosittelen lämpimästi puuvartisia koukkuja. Hamppuun sen sijaan en ihastunut. Se on kovaa ja hankalaa käsitellä. Käyttöominaisiin täytyy vielä tutustua.

Uusia juttuja

Entiset neuleet edistyvät ihan yhtä huonosti kuin aiemminkin, mutta synttäreiden kunniaksi saa varmasti aloittaa uusia. Otin puikoille oikein Wollmeisea. Tästä tulee Cadense-sukat (Ravelry) itselleni tietenkin. Väri on ihana Dunkle Kirsche, joka on ehkä suurin suosikkini Wollmeise:n laajasta värivalikoimasta. Olen pidempään katsellut Cadense-mallia ja uskon, että sukista tulee hienot. Eikai näin mahtavan värisestä langasta voi rumia sukkia tullakaan?

Synttäreiden kunniaksi sain Ravelryssa pari ohjetta Beekeeper's Quiltin, jota olen kuolannut pitkään ja Stephen Westin Skidin (Ravelry). Aloittelin jo Hexipuffeja. Kokeilin eri lankoja ja puikkokokoja. Ohut sukkalanka ja 3,5 millin puikot kuulostivat liian hurjalta yhdistelmältä, joten aloitin lähempää sukkatiheyttä, mutta taidan joutua  lähelle 3 mm puikkoja, sillä yllättävän sieviä puffit ovat isoillakin puikoilla neulottuina. Ensikokeiluissa lankoina on Zauberball, Delight Fabel ja Merisock. Skid näyttää kivalta pipomallilta ja aion neuloa siitä Color Affectionilleni kaverin. Huiveja, joihin sointuvaa päähinettä ei ole, ei tule käytettyä. Silmukkamääriä pitää vähän laskeskella uusiksi, sillä en viitsi etsiä ja ostaa tarpeeksi paksua lankaa, jossa on oikeat värit.

Ihan ei syntymäpäiväksi ehtineet puikot Ameriikasta. Olin unohtanut poistaa Etsystä vanhan osoitteen ja se oli jostain eksynyt paketin päälle. Onneksi Itellassa olivat tarkkoja, eivätkä jakaneet kirjettäni entiseen solukämppääni. Kirje olisi varmasti päätynyt roskikseen tai johonkin hukkaan, eikä löytäisi tietään uuteen kotiini. Malttamattomana jouduin 9 päivää odottamaan. Sain viimeisen puuttuvan koon pitsipyörökokoelmaani. Ja kokeiluun ChiaoGoon bambuvarrellisia virkkuukoukkuja sekä Brittany's sukkapuikot. Brittanyn sukkapuikot ovat 5-tuumaiset eli hieman alle 13 senttiä pitkät, mutta varmasti sekin riittää pienemmän koon sukissa. En ole keksinyt mitään pätevää syytä ostaa kolmansia KnitPron 2,25 mm sukkapuikkoja, joten päätin kokeilla jotain muuta.

Jenkkien epämääräisistä kokomerkinnöistä johtuen tilasin vahingossa 2,25 mm koukun 2,5 mm sijaan, mutta onneksi Etsy-kaupassa nyt on millimetrikoot koukuissakin. En käsitä miten kukaan löytää oikeaa koukkua, kun materiaalista ja valmistajasta riippuen esimerkiksi 2 mm virkkuukoukku voi olla koko merkinnältään 0, 2, 4 tai B tai sitten ei. Koukut vaikuttavat oikein päteviltä ja nyt täytyy päivän verran kovasti virkata ja harkita tilaisinko parit koukut lisää, kun ale on vielä huomenna voimassa.