perjantai 31. lokakuuta 2008

Ensilumi


Iltapäivällä alkoi sataa lunta ensimmäisen kerran tänä syksynä. Näyttää siltä, että liukkaisen syyskenkien tilalle on kaivettava talvikengät ja etsittävä toppatakki jostain kaapin nurkasta. Lumisade sai minut hairahtumaan lankakauppaan. En jaksanut kävellä Villiinaan asti ja se kostautui. Lähempänä katsottiin minua taas pitkin nenänvartta ja melkein jätin himoitsemani alpakka jäi ostamatta. Pitää yrittää muistaa pysyä poissa siitä liikkeestä. Vaikka olenkin köyhä opiskelija, niin olen kyllä milestäni siistin ja normaalinnäköinen, enkä voi käsittää moista käytöstä maksavaa asiakasta kohtaan. Täytyy jatkossa jaksaa kävellä Villiinaan saamaan palvelua. Alpakasta tulee pipo ja tai kauluri. Toivon mukaan.

torstai 30. lokakuuta 2008

Lapastuotantolinjalta päivää

Pahoittelen päivityskatkoa. Minulla on ollut kiireinen viikko, enkä ole neulonut muuta kuin hyshys-neuletta, joka melkein valmistui, mutta sitten loppui lanka, enkä viitsisi ostaa kahta kerää muuteman metrin takia. Pitää varmaan vain olla rehellinen itselleen ja myöntää, että kun lapaseen mahtuu molemmat kädet, on ehkä purettava. Ne näyttävät vaan niin hienoilta, etten hennoisi purkaa, mutta käyttökelpoisuus ennen ulkonäköä. Eli purkuun. Perhoslapasille ei kuulu sen parempaa. Ensin liian isot ja sitten liian pienet. olen viikon neulonut melkein pelkkiä lapasia. Nyt otin puikoille sukat, mutta ei näistä taida tulla Boyfriend -sukkia. Purkuun.

sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Hys hys -neulontaa

Hys hys -neule on ollut koko olemassaolonsa ajan ollut pienessä vastatuulessa. Ensin en hoksannut, että voin välttää jälkikäteen ompelemisen luomalla toisella tavalla silmukat. Sitten kokeilin miltei kaikki eri puikkokoot, joita omistan, ennen kuin totesin, että kolmen millin puikot sopivat sittenkin langalleni. Illalla unohdin ajatella mitään muuta kuin kuvion jatkumista kuunnellesani keskittyneesti Elizabeth Gaskellin Cranfordia Librivoxista. En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa, kun totesin, että teen ilmeisesti peukalotonta lapasta. Taaaaaas piti purkaa. Jos nyt sitten alkaisi sitten sujua. Välillä pidän väristä ja välillä pelkään, ettei se ole saajallekaan sittenkään mieleinen. En osaa ajatella mikä sävy kyseisestä väristä voisi olla kaunis, kun en itse pidä kyseisestä väristä ollenkaan. Mutta hienot näistä on tulossa. Ainoa todellinen pelko on koko. Mitä jos tulee tehtyä liian pienet? Apuaa! Paniikki iskee. Onneksi en ole ottanut tästä oikeastaan ollenkaan stressiä. Olin varma, että stressaisin kauheasti, mutta ei tämä nyt tunnu kovin pahalta. Onneksi on tämä blogi henkireikänä. Vielä kun kykenisi olemaan hiljaa hys hys -neuleesta.

Gail a.k.a. Nightsong -huivin suhteen pääsin kartalle, kun luin Ravelrysta muiden ohjetta käyttäneiden kommentteja. Ohjeessa käsketään toistaa rivejä 3-33, vaikka oikeastaan pitää toistaa rivejä 21-38. Hämmentävää, mutta ihana huivista on tulossa. Kuvio on vain yksinkertaisesta ihanan kaunis. Maltankohan luopua tuosta ollenkaan?

lauantai 25. lokakuuta 2008


Kävin kirjastossa ja sieppasin mukaani kaksi neulekirjaa. Knitting Vintage Socks oli minulla lainassa joskus vuosi sitten ja olen siitä ainakin yhden ohjeen toteuttanutkin. Kirja on siinä mielessä hassu, että oikeastaan yhdenkään ohjeen kuva ei houkuttele neulomaan. Sukat eivät ole yhtään edukseen, kun niitä ei ole esitelty jalassa. Täytyy katsella Räveltämöstä kuvia ja skannailla ne ohjeet, joita ei tullut kopioitua aiemmin. Ocean Breezes ei ole minulle ennestään tuttu, eikä se vaikuttanut kovin vakuuttavalta, mutta jokunen ohje näytti ihan kivalta.

Mukana on myös uusin projektini Gail-huivi Teeteen Kamenasta. Kuvio on uskomattoman kaunis. En tiedä tuleeko se luonnonvaaleassa langassa kovin hyvin esille, mutta se on äärettömän kaunis. Ohje sinänsä on kovin hämmentävä. En kyllä voi suositella sitä pitsihuivialoittelijoille. Jouduin käyttämään mielikuvitusta alkuunpääsyssä, ja kun ensimmäinen kaavio loppui, olin aivan hukassa. Olo oli kuin Sim City 4:ta pelatessa. Tutoriaalit pääsin hyvin läpi, mutta kun olisi pitänyt pelata itsenäisesti, putosin kärryiltä. Mielikuvituksen käytöllä pääsin joten kuten kartalle tai siis kaaviolle, mutta eteneminen hirvittää. Epäilen, että joudun purkamaan, mutta ei se mitään. Kamena käyttäytyy purettaessa niin kiltisti, ettei se haittaa.

perjantai 24. lokakuuta 2008

Plääh

Neulerintamalla hiljaista. Elämä häiritsee neulontaa. Että pitääkin olla luentokurssi, jolla ei voi neuloa, vaan on pakko kirjoittaa muistiinpanoja, kun handout on niin vajaa. :(
Knotions talvinumerosta on ilmestynyt preview. En millään malta odottaa ensi kuun alkuun nettilehden ilmestymistä. Elämänlangalta näyttää olevan aivan ihanat lapaset, joita on pakko päästä ainakin koeilemaan, mutta kaikkein kiinnostavimmalta näyttävät nuo polvisukat. Olen haikaillut pitsisiä polvisukkia Step Classicista. Toivottavasti projekti onnistuu, ainakin tässä vaiheessa näyttää lupaavalta. Toivottavasti ohje on kärjestä aloittaen, sillä sellaista juuri kaipaan. Ainakin noita kahta ohjetta on päästävä kokeilemaan. Syksyn Knittyn yllätyslisäohjeet on julkaistu, mutta mitään maailmaa järisyttävää niissä ei ole. Aika kummia ohjeita jälleen kerran. Varsinkin nuo Frankensocks on aika kummalliset.

keskiviikko 22. lokakuuta 2008

Lankashoppailua


Inspiroiduin vielä eilen iltasella vaihtoneuleesta ja -langoista. Sinkosin heti aamulla tentin jälkeen kaupunkiin ostamaan lankaa. Vaihtolankoja en tietenkään näytä, mutta mukaan tarttui vihdoin sitä odotettua Step Classicia tumman liilana. Aika sininen on tuo väri, mutta teen varmaankin pitsiset polvisukat. Lanka riittää varmasti tällaiset persjalkaisen pikkujalan polvisukkiin. Vaihtoneule on jo puikoilla. Piti vähän purkailla, mutta nyt pitäisi puikkokoon täsmätä. Sitä ennen tein uudet pehmikkeet kuulokkeisiin, kun edelliset olivat turhan paksut. Näillä jos pärjäisi jouluun niin olisi hyvä. Lankana on Austermannin Stepin loppumetrejä isän syntymäpäivälahjasukista.

tiistai 21. lokakuuta 2008

Voi rähmä

Taas on huono päivä. Mistään ei tule mitään. Siis aivan ihanteellinen vaihtoparin arvonnalle. (Älä Kirsi panikoi! Kunhan vain valitan. Asia järjestyy kyllä.) Koko karmeus siis kruunataan sillä, että pitää tehdä lapaset, joista juuri jouduin toteamaan, etten osaa niitä tehdä ja tietenkin vielä väristä, jota en siedä. Jipii. Huomenna on tentti, enkä ole vielä aloittanutkaan. Päätä särkee taaaaaas. Kämppis on sotkenut yhteiset tilat taas aivan karmeaan kuntoon. Kestittäisi kaverinsa muualla. Aivan tajuttoman hienoa. No, omaa tyhmyyttähän tämä kaikki on. Tenttiin on luettava, lupaukset on pidettävä ja lääkäriaika tilattava. Kai sitä sitten selviää. Jos vaikka suklaa auttaisi tai lohtulanka. Sitten niihin varsinaisiin neuleasioihin.

Baijerilaisten kakkos versio meni purkuun. Lanka ja kuvio eivät vain keskustelleet keskenään kuin ehkä siedettävästi. Hjertegarnin sock 4 trädetille on keksittävä jotain muuta käyttöä. Samoin kuin Zitron Trekking Pro Natura, josta kokeilin Baijerilaisten kolmatta versiota. Haaveena oli baijerilaiset polvisukat. Tuo lanka on aivan kamalaa närua. Plääh! Maksoin itseni siitä kipeäksi.

Vaikka edelliset lapaset ovat edelleen hieman kummalliset, tai lähinnä sen takia, piti ottaa puikoille uudet. Malli on jälleen Haaviston kirjasta. Tällä kertaa numero 95. Se ihana perhoskuvio, johon ihastuin ensinäkemältä. Lankana on jälleen Novitan Floricaa sinisena ja vaaleanpunaisena. Lapasta pitää taas varmaan lyhentää. Teen yksinkertaisen kuvion toiselle puolelle ja lisään peukalokiilan ja toivon erittäin kovasti, että nyt onnistuu, sillä yhden parin aioin tehdä siskolle ja vaihtoon pitäisi siis pykätä lapaset myös. En ymmärrä sitä, että ihmiset valittavat kantapään vaikeutta. Peukalo on paljon hankalampi.

Lopuksi kuva Icaruksesta. Pääsin viimein aloittamaan Icarukseni Novitan Kid Mohairista. Olen tainnut olla muutemalta luennolta pois kipujeni takia. Tämä lanka oli jossain vaiheessa suosikkilankani. En ole neulonut tätä aikoihin ja en voi enää käsittää mitä olen mahtanut ajatella. Tämähän on ihan kamalaa lankaa. Nöyhtää ja höttöä irotaa kauheasti ja purkaminen on vähintäänkin epämiellyttävää. Laitoin aamulla ihkauudet mustat farkut jalkaan ja sylini oli luennon lopuksi täynnä ikävää nöyhtää. Kiva kiva. Huivi edistyi yhden luennon aikana kauheaa vauhtia. Pelkään, että siitä tulee liian iso. Viimeksi tein äidille liian pienen huivin. Miksei mikään ikinä onnistu? Millähän tämän päivän pelastaisi?

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

Valmiit lapaset


Ensimmäiset haavistolapaset valmistuivat kaikkien peukalo-ongelmien jälkeen. Lopputulos ei ole kovin kummoinen, mutta ainakin ne joustavat ja ovat lämpimät. Ihan hyvin ensimmäiseksi käyttökelpoiseksi lapaspariksi. Lapasiin ei mahdu kämmekkäitä alle, mutta ehkäpä seuraaviin mahtuu. Paukaloiden tyviin tuli isot raiät ja jouduin tekemään epätoivoisia korjailuja sisäpuolelle. Toivotaan, että seuraavat onnistuvat paremmin.

lauantai 18. lokakuuta 2008

Meemeilyä


Kävin Villiinassa hakemassa sukkalankaa joulua varten. En ostanut itselleni nimipäivälahjaa, vaikka mieli teki. Olen tuhlaillut tarpeeksi muutenkin.

Meemi:

Viisi asiaa pakastimessani
1. ruisleipää
2. broilersuikaleita mandariinimarinadissa
3. jääpaloja
4. pakastevihanneksia
5. yrttivoipatonkeja

Viisi asiaa vaatekomerossani
1. kukkaruukkuja
2. pyykkipulveria
3. uudet farkut
4. sumutinpullo
5. uunivuoka

Viisi asiaa käsilaukussani (opiskelija kulkee olkalaukun kanssa)
1. kukkarot
2. mp3-soitin
3. bussikortti
4. kalenteri
5. myslipatukka

Mulla mitään autoa ole. ;/


Blogillani on ollut parin viime viikon aikana lukijoita enemmän kuin koskaan. Kiitos siitä! *tarjoaa virtuaalista nimipäiväpullaa*

perjantai 17. lokakuuta 2008

Pieni päivän pelastus


Pitkä ja tuskainen päivä pelastui yllättäen, kun keittiön pöydällä oli vaaleanpunaiset kirjekuoret. Ihmettelin kovasti, että kuka kumma minua lähestyy vaaleanpunaisten kirjekuorten välityksellä, enkä voinut olla avaamatta heti. Sitten muistin, että huomenna minulla on nimipäivä ja sain siskolta ja muulta perheeltä nimipäiväkortit. Molemmat ovat siskon tekemiä. Hän on velho tekemään kortteja. Hän laittoi näemmä mukaan vielä pari neulekorttia. Pyysin häntä tekemään muutemia joulua varten. Ajattelin laittaa sellaiset pienet handknit by: Satu -kortit sukulaisille meneviin neuleisiin, ettei varmasti jää epäselväksi. Nämä lienevät harjoituskappaleita. :)

Nyt sängynpohjalle tuskailemaan loppupäiväksi. Miksi ihmisen on kidutettava itseään liialla tunnollisuudella?

torstai 16. lokakuuta 2008

Valitusta


Rikoin keväällä ihanat Kossin the Plug -kuulokkeet, jotka sivumennen sanoen ovat maailman parhaat nappikuulokkeet, enkä ole saanut aikaiseksi tilata uusia, joten olen käyttänyt ämpärini alkuperäisiä kuulokkeita, joista rikoin nyt sitten pehmusteet. Näin ohjeen neulottuihin pehmusteisiin ja pitihän sitä heti kokeilla jämälangoilla. Ensin kokeilin Regiaa ja sitten Sisua, mutta ne eivät mahtuneet kuulokkeiden päälle, joten päädyin seuraavaksi kokeilemaan Novitan Marimbaa. Tuli aika kivat, mutta ehkä turhan paksut. Luultavasti joudun palaamaan Regiaan ja luomaan enemmän silmukoita, mutta kokeilen näitä muuteman päivän. Tai sitten tilaan ne Kossit, enkä kitkuta näillä surkimuksilla.

Pitkittyneen migreenikierteen jälkeen sain itseni tänään vihdoin luennolle. Melkein koko viikko meni hukkaat. Yääh! Pääsin siis neulomaan Icarusta, mutta se taitaa sittenkin mennä purkuun langan takia. Lankana on siis Zitron Trekking Pro Natura. Se on kerällä mukavan pehmeää ja kerää on mukava hipelöidä, mutta neuloessa se tuntuu narulta. Pehmeydestä ei ole tietoakaan, vaan tunne on ... no ... narumainen. Neule ei tunnu pehmeältä enkä todellakaan vetäisisi kaulaani tätä huivinkuvatusta, sillä se ei jotenkin tunnu edes lämpimältä, mutta toisaalta se ei kutittaisi. Pettymys tämä nyt kuitenkin on. Icarus ohjeena sen sijaan vaikutti hyvältä taidan kaivaa esiin Novitan Kid Mohairia, josko se sopisi Icarukseen. En jaksa huomiseksi keksiä uutta projektia. Ihmettelen, miten Trekking kestää sukkana ilman tekokuitua, mutta sitä näkyy käytettävän yleisesti sukkalankana. Mitähän tälle nyt sitten keksisi?

Vähän samalla tavalla olen pettynyt baijerilaisiin. Jotenkin tuntuu, että neulon väkisin eteenpäin, vaikka koko ajan on tunne, että purkuun menee. Lanka ja ohje eivät nyt oikein kohtaa. Pidän molemmista, mutta ne eivät pidä toisistaan. Hjertegarnin Sock 4 trädet tahtoisi varmaankin olla pitsisukka ennemmin ja Baijerilaisiin sopisi paremmin joku pehmeämpi ja vaaleampi lanka. Pidän kovasti edellisistä baijerilaisistani, jotka ovat Sandnesin Lanettia. Ne ovat vain kertakaikkisen ihanat unisukat, mutta jo miltei puhkikuluneet. Yhteinen taipaleemme päättyy jo vuoden jälkeen. Höh. Olisipa Lanett sukkalankaa.

tiistai 14. lokakuuta 2008

Kirjoneulelapanen, joka joustaa!


Uskomatonta. Edellinen kirjoneuleprojektini oli lähinnä surkuhupaisa kiehkura-lapaset. Lapanen on pitkä ja kapea, eikä jousta lainkaan. En ole koskaan osannut tehdä kirjoneuletta, mutta nyt näyttää hyvältä. Sain eilen illalla inspiraation ja ottaa viime kuussa ostamani Novitan Florica -kerät ja arpomaan niistä pareja kirjoneulelapasia. En osannut kaupassa päättää ja tein paniikkiratkaisun ja ostin kuutta eri väriä. Otin kolmosen puikot ja härkää sarvista. Viidennellä yrittämällä sain joustinneuleen mieleisekseni ja parin purkamisen jälkeen kuviokin alkoi toimia ja se joustaa! Kerrankin puikkokoko, lanka ja malli kohtasivat oikealla tavallla. Lapanen näyttää kuvassa kauhean tummalta, muttei ole luonnossa niin tumma. Värit ovat lähinnä yönsininen ja kanerva. Toivottavasti tulee käyttökelpoiset lapaset, sillä niille on tarvetta.

maanantai 13. lokakuuta 2008

Kolmas kerta toden sanoo



Nyt kun migreeni alkaa hellittää, niin jaksaa vähän blogatakin. Miltei vuorokausi meni taas sängyn pohjalla säryn vuoksi. Kiva kiva. Shettis tuli lopulta pingotettua kolme kertaa, ennen kuin kavennukset lakkasivat vetämästä huivia nyppylöille alapuolelta. Lopullinen koko on 190 cm x 80 cm eli aika iso. Täytyy jälleen kerran kehua lankaa. Teeteen Kamena on aivan ihana huivilanka. Pingotuksen jälkeen huivi laskeutuu aivan ihanasti ja huivi on mahtava. En millään meinaa malttaa laskea huivia käsistäni. Jossain vaiheessa täytyy tehdä itsellekin käyttöhuivi Kamenasta. Värikartassa on varmaan joku ihana punaliilan tai luumun sävy.



sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Jotta elämä ei olisi liian helppoa

Olo on kuin olisi seinään juossut. Kun menee hienosti ja lujaa, ei osaa valmistautua tulevaan vastoinkäymiseen. Isä joutuin aamuyöllä sairaalaan ja syntymäpäiväjuhlat jäivät pitämättä. Minä joudun täältä toiselta puolelta Suomea etähuolehtimaan perheestä. Päätä särkee ja mikään ei huvita. Kirjoita tässä mielentilassa nyt sitten opiskelujuttuja. No hengenhätää ei onneksi ole. Voisivathan asiat olla toki huonomminkin. Ainakin isä jaksaa rissata ja olla hankala siellä sairaalassa. Hohhoijaa.

Neulerintamalla hiljaisempaa. Ensimmäinen baijerilainen on melkein kantapäässä. Neulon seitsemällä puikolla. Jalkapohjan silmukat ovat kahdella kahden millin puikolla ja kuviot jalkapöydällä ovat kolmella kahden ja puolen millin puikolla. Lisäksi pitää tietysti olla ne kaksi erikokoista puikkoa, jotta neulonta voi jatkua. Ihme venkoilua, mutta näin taitaa tulla sopivin sukka.

Shettis on kolmatta kertaa pingottumassa. Josko nyt sitten tulisi hyvännäköinen huivi tuloksena. Aloin haaveilla kangastauluista, jotka olisivat styroksisia sisältä. Tarpeeksi suuriin olisi hyvä neulata huivit pingottumaan ja samalla olisi varmaan kotoisempaa, ettei olisi niin paljaat valkeat seinät. Tämä on kuulemma aika ankeannäköinen asumus. Itse olen jo tottunut ja en hirveästi kärsi. Ei opiskelijakämpän ole tarkoitus olla koti, mutta sellaiset neuleenpingotustaulut olisivat aika makeat. Kunnolla kokoa niin, että isotkin huivit mahtuvat pingottumaan.

Ihmeluirake oli siis Moonlight Sonata Shawl Teeteen Alpakasta. Lanka on aivan taivaallista. Rakastuin tähän lankaan lopullisesti nyt kun sain sen puikoille, mutta ohje oli pettymys. En loppujen lopuksi pitänyt siitä sittenkään ollenkaan. Luirake meni purkuun ja katselen jonkin muun ohjeen ihanaisella Alpakalle. Heti, kun keksin jostain rahaa ostan pinkkiä tai punaista Alpakkaa ja teen itselleni luksushuivin. Puikoille päätyi Icarus Shawl, sillä tarvitsen kipeästi luentoneuletta huomiseksi. Ainakin ensimmäinen kaavio näyttää aika yksinkertaiselta. Lankana on viime kuussa torilta Käsityökauppa Ilosta ostamani Trekking Pro Natura. Lopuksi kukkakuva, ettei menisi liian ankeaksi viestiksi. Eilen aukesi ensimmäisen kuparilehteni ensimmäinen kukka. Vain kymmenisen viikkoa sitten laitoin pistokkaan multaan.

lauantai 11. lokakuuta 2008

Shoppailukrapula

Ensin hieman hömppää. Lainasin tämän täältä.

MEILTÄ LÖYTYY:

[x] akvaario (kotikotona, mutta minun se on.)
[x] arabian astioita
[] arkkupakastin
[] astianpesukone (in my dreams)
[] autotalli
[x] digiboxi (tietokoneen ei tv:n)
[x] digikamera
[] digitaalivaaka (voi kun olisikin)
[] dvd-soitin (tarpeeton tapaus minun mielestäni)
[x] epilaattori
[] farmariauto
[] henkilöauto
[x] hiirimatto (Pikku Myyn kuvilla varustettuna!)
[x] hiustenkuivain (perintökalu xD)
[] höyrysauna
[x] iittalan astioita
[] ilmakiharrin
[] ilmakitara
[] ilmankostutin
[] jenkkisänky
[x] kahvinkeitin (kämppiksellä näkyy olevan, mutta enhän minä kahvia juo)
[x] kahvipannu (toimittaa kastelukannun virkaa)
[] kannettava dvd
[x] kannettava tietokone (pian näitä on jo kaksin kappalein)
[] keittiövaaka
[] kenkäteline
[] kerrossänky
[] keskuspölynimuri
[] kirkasvalolaite (Only in my dreams)
[x] kopiokone - monitoimikone (monitoimiLAITE! Monitoimikone kuuluu keittiöön)
[] kotiparturi
[] kotiteatteri
[] kottikärryt yhteiskäytössä
[] kuisti
[x] kuivausrumpu
[x] kultaisia koruja
[] kuntolaitteita
[x] kylpytakki (eihän sitä voi elää ilman)
[x] laajakaista (eihän sitä voi elää ilman xD)
[] lankapuhelin
[] langaton hiiri (Langattomat hiiret ovat eläinrääkkäystä!)
[] leipäkone
[x] leivänpaahdin (kämppiksen tämäkin)
[] litteä tietokonenäyttö
[] luistimet
[] maasturi
[x] matkapuhelin
[x] mikroaaltouuni
[] moottorikelkka
[] moottoripyörä
[x] mp3-soitin (Tottakai ihmisellä pitää ämpäri olla xD)
[x] musiikkisoitin (esiteinivuosien mankka toimii vieläkin!)
[] navigaattori
[] oma ranta
[] omakotitalo (toiveunta)
[] ompelukone
[] pakettiauto
[] partakone
[] parisänky
[] parveke
[] pelikone (Konsolipelaamista ei tueta!)
[x] polkupyörä
[x] polttava cd-asema
[] porakone
[] poreallas
[x] pyykinpesukone (pyykkituvassa majailee tämäkin)
[x] pölynimuri (vaan kukahan tätä käyttäisi?)
[] pöytätietokone (veisi turhan paljon tilaa)
[x] rappuset (lienee pakolliset 9-kerroksisessa talossa)
[] rikkaimuri (vuoden turhake)
[] rullaluistimet
[] salarakas
[x] sauna (ööö.. kai tuolla joku sauna on. vissiin)
[] sauvasekoitin
[] silitysrauta
[x] skanneri - monitoimilaite (Taas? O_o)
[] suihkulähde (ehhe ehhe)
[] sukset
[] suoristusrauta hiuksille
[] sykemittari
[] sähköhammasharja
[] sähkövatkain
[] sälekaihtimet
[] takka
[] taulutelevisio
[] tauti
[] teepannu
[] tekohampaat
[] tietokonepöytä
[] traktori
[x] tulostin - monitoimikone (LAITE! MonitoimiLAITE! Mikä tässä on niin vaikeaa?)
[] uima-allas
[] ulkorakennus (ulkovarasto)
[] useampi televisio käytössä
[] vapaa-ajan asunto
[] vedenkeitin (hankintalistalla)
[] vene
[] verenpainemittari
[] vhs-videonauhuri (siirtynyt tarpeettomana television mukana muualle)
[x] videokamera (digikameralla saa videoitakin kuvattua)
[x] viinaa (olen absolutisti Edit: Eikun onhan mun kasvovedessä denaturoitua alkoholia. xD)
[] villamatto
[] vohvelirauta
[] voileipägrilli
[] vuodesohva
[] web-kamera (Mihin ihmeeseen kukaan tarvii tätä? En tajua.)
[] wokki-pannu (hankintalistalla)
[] yleiskone
[x] yläkerta (näitä on kai 4 tai 5)

Kävin kaupungilla. En halua tietää pankkitilini saldoa. Pussissa on Arabian lautasia.

Shettis menee uudistaan pingotukseen. Katsotaan jos huomiseksi saisin esittelykelpoisen kuvan.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Ihme luirake


Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka arvaa mitä tuosta pitäisi tulla.

Shetland triangle -huivi


Sain aikaiseksi poimia Shettiksen takaisin puikoille ja tänään luennoilla tikutin sen valmiiksi. Huivi on nyt pingottumassa kokoon 155 cm x 85 cm. Isommaksikin se olisi varmaan saanut pingotettua, mutta liika koko ei ole tarpeen kaulahuiville. Se meni hyvin kaulaan jo ennen pingotustakin, joten en venyttänyt hirveästi. Body kaaviota toistin yksitoista kertaa. Olen tyytyväinen huiviin. Ohje oli mukava ja malli hyvin helppo, suorastaan aivotonta neulomista. Jos olisin luottanut itseeni, olisin voinut pitää tätä luentoneuleena. Olen varma, että pingotuksen jälkeen huivi on entistäkin ihanampi. Kannatti toteuttaa. Hieman jäi lankaa jäljelle ja taas harmittaa, että minulla ei ole digitaalista vaakaa. Suostuisikohan äiti ostamaan sellaisen joululahjaksi.
Päätin uskaltaa ilmoittautua Kirsin Lämmin ajatus -vaihtoon. Jännittää hirmuisesti. Pitäisi yrittää keksiä jonkinlaista kuvapostauksentynkää jouluun ja lempiväriini liittyen. Kääk. Ensi viikolle pitäisi kehittää luentoneuleprojekti ja puikoille voisi ottaa muutakin. Mitähän seuraavaksi...

torstai 9. lokakuuta 2008

Spirogyra


Spirogyrat valmistuivat iltapäivän viimeisen luennot viime minuuteilla. Täpärälle meni, mutta olin jo niin lähellä, että oli pakko tehdä loppuun. Omien käsien kuvaaminen on lievästi ilmaistuna vaikeaa ja kämmekkäät näyttävät aivan kamalilta ilman kättä niiden sisällä. Tuskailin pitkään kuvaamisen kanssa. Kuva on taas mitä sattuu, mutta siihen lukijani lienevät jo tottuneet. Mistä voi mistä löytyisi hovikuvaaja blogilleni? Hhmmpph. Muuten kämmekkäät ovat hyvät, mutta ranteen kohdalta ne ovat löysät. Se hiukan nyppii, mutta ihan käyttökelpoiset näistä tuli ja pysyvät hyvin kädessä. Nämä pääsevät heti huomenna käyttöön. Ranne olisi varmaan ihan hyvä, jos olisin noudattanut ohjetta ja vaihtanut puikkokokoa pienempään, mutta pelkäsin, että kahden millin puikoilla tulee peltiä. Olisipa nyt niitä välikoon puikkoja! Marimbasta ei jäänyt paljon mitään jäljelle, mutta tiukkaa ei tehnyt eli hyvin riitti, vaikka ohjeen mukaan olisi tarvinnut enemmän metrejä. Onneksi ei loppunut kesken.
Mitähän sitä keksisi huomiseksi luentoneuleeksi vai pitääkö kaivaa se kamala Wavy-kaulaliina vielä kamalammasta Jussi-langasta. Sekä lanka, että projekti ovat marinoituneet jo "jonkin" aikaa ja inspiraatio on kaikonnut niin kauas, ettei tule vähän aikaan vastaan. Toisaalta voisin nostaa Shettiksen silmukat puikolle ja neuloa sen reunakaavion niin saisin sen pois puikoilta. Täytyy miettiä...

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Aina ei voi onnistua


Olen pitkään halunnut tehdä Hélène-sukat. Ihastuin niihin heti ensinäkemällä. Ilmeisesti se johtuu krumeluureista. Olen aina ollut suuri krumeluurien ystävä ja kammoksunut minimalismia. Valkeat Helène hivelevät silmiä, mutta tämä minun räpellykseni on lähinnä surkuhupaisa, sillä se ei edes mahdu jalkaan. I-cord -reuna on liian tiukka, mikä varmaankin johtuu puikoista ja liian tiukasta käsialasta. Eli Hélènet siirtyvät takaisin hamaan tulevaisuuteen. Plääh! Ei minulla nyt ihan kauhean tiukka käsiala ole. Eräs ystäväni on sentään saanut metallipuikot käyriksi neulomalla. Puupuikot hän varmaan katkaisisi alta aikayksikön. Ehkäpä sitten, kun saan aikaiseksi ostaa sen KnitPicksin Harmony -sukkapuikkosetin, johon olen silmäni iskenyt ja jouluksi päättänyt itselleni hankkia, niin pääsen neulomaan nuo ihanaiset Hélènet. 3,25 mm varmaan riittää Vuorelman Vedolle. 3,5 mm:n sukkapuikkoja en omista, enkä nyt sinkoa mihinkään niitä ostamaan, kun ne olisivat minun tuurillani sitten taas liian suuret, jotta elämä ei olisi liian helppoa.

tiistai 7. lokakuuta 2008

Valmiit Barokit


Barokit valmistuivat vaikka niiden suhteen iski jonkin sorttinen neule-plääh. Sisu sopii hyvin tälle ohjeelle ja ihan turhaan jätin kierroksia pois, kun aika pienet sukat tein. Toinen sukka näyttää hassusti isommalta, mutta se varmaan johtuu enemmästä sovittelusta. Lopputulos ei ole ihan yhtä hieno kuin mitä odotin, mutten enää ala purkamaan. Mitähän siitten ottaisi puikoille, kun ei ole oikein sukkalankoja. Olisin ostanut lauantaina, mutta ei ollut mitään mieleistä väriä.

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Ei se valmistunutkaan vielä


Kuka tulisi nostelemaan Shettikseni silmukat puikoille? Ahneella on *piip* loppu. Olisihan se pitänut tietää, ettei lanka riitä kahteentoista Body chart -toistoon, mutta pitihän sitä silti yrittää. Lanka loppui reunuskaavion puolivälissä, joten se muutema metrin, jonka otin Luna Moth Shawliin ei ole langan loppumisen syy vaan yksinkertaisesti ahneus. Olisin halunnut isomman. Höh. Ja sitten piti purkaa, mutta kuka kaivaisin ne silmukat takaisin puikolle? Anyone?

lauantai 4. lokakuuta 2008

Lohtulankaa


En voinut sille mitään. Ne vain seurasivat minua kotiin. Lähdin farkkuostoksille kulutettuani puhki jo neljännet farkut tänä syksynä ja jäljellä oli enää kaameilla tekotimangeilla varustetut teinikammotukset. Ja sehän tiedetään miten siinä käy, kun menee kaupunkiin pahantuulisena, pääkipuisena ja pakko-ostosten eteen. Onneksi löysin parit tarjousfarkut, mutta silti piti saada lohtulankaa, vähän lisää. Kamenasta tulee varmaankin huivi serkulleni tai tädilleni ja Isoveli Colori löytyää varmaan jonkin tien päätäni lämmittämään. Isoveljen väri on aivan ihanan herkullinen punaisen ja lilan erisävyjen yhdistelmä, jota olen koko syksyn himoinnut, mutta odottanut tarjousta kiltisti ja nyt se sitten oli Anttilassa tarjouksessa. Villiinaan menin sukkalankaa ostamaan, mutta lankatilaus on lähdössä vasta maanantaina, niin oli ostettava huivilankaa. Toivottavasti pääsen huomenissa esittelemään valmista Shettistä niin pääsee jokin ihana huivi puikoille, ehkä kukkakori.

PS. Maailma on pieni.

perjantai 3. lokakuuta 2008

Baijerilaiset


Voi kun olisi niitä välikoon puikkoja. Taas olen tilanteessa, jossa 2 mm on liian vähän ja 2,5 mm liikaa. Märgggh. Tai sitten neulon kuvioita 2,5 millisillä ja pohjaa 2 millisillä. Jos jouluksi vaikka tilaisin Knitpicksin Harmony -sukkapuikkosetin. Joulu, mikä ihana tekosyy. Kerran vain kirpaisisi ja sitten olisi kunnon sukkapuikkoja ja ne kuuluisat välikootkin. Minulla on tiukka käsiala ja puikkojen koolla on merkitystä. En ymmärrä, miten jotkut voivat neuloa nalleakin 2 millisillä puikoilla, mutta niin ne vaan tikuttavat ja nättiä tulee. Minä vääntäisin puikot rusetille ja neuleesta tulisi peltiä, jos minä yrittäisin moista. Mutta tosiaan. Tästä nyt pitäisi tulla Baijerilaiset kärjestä aloittaen. Aloituksen lainasin Firestartereista ja sovellan Neulovan lantun ohjetta ja mitähän vielä. Täytyyhän sitä itseään kunnioittavalla neulojalla olla yhdet baijerilaiset käytössä. Vuosi sitten tekemäni baijerilaiset ovat Sandnesin Lanettia ja eihän sellainen kestä. Päkiä kuultaa jo läpi. Pian ne on kävelty puhki, vaikka olen yrittänyt niitä säästää unisukkina. Voi, kun Lanett olisi tekokuidulla vahvistettua. Se olisi aivan täydellinen lanka. Langoista puheen ollen. Sorruin hamstraamaan Bambua poistolaarin pohjalta euron kerä. Harmi, ettei ollut vaaleanpunaista, mutta kahdeksan kerää lähti silti matkaani.

torstai 2. lokakuuta 2008

Nilkka nyrjähti

Varoitus! Seuraava teksti sisältää valitusta!

Nyt, kun enin ketutus on laantunut, kehtaan jo blogata. Nilkan mokoma nyrjähti eilen jo ties kuinka monetta kertaa, mutta joka kerta se ärsyttää yhtä paljon. Miksi ihmisessä pitää olla löysä nilkka, joka nyrjähtää pahimmillaan neljä tai viisi kertaa vuodessa, ei pahasti, mutta kuitenkin. Pahimmillaan muuttuu siniseksi verenpurkaumista ja turpoaa ikävästi. Kävelemään pystyy kyllä. Onni onnetomuudessa on se, että kesä on jo ohi, enkä joutunut olemaan pois töistä. Se, jos mikä, olisi harmittanut suunnattomasti. Ah, miten ihanaa olisikaan olla taas töissä. No jos ensi kesänä pääsisin uudestaan.

Sitten niihin neuleasioihin. Yhtymälevät eli Spirogyra-kämmekkäät pääsivät luentoneuleeksi puikoille. Pari ekaa yritykstä meni mallitilkuiksi ja purkuun, mutta kun oikea puikkokoko löytyi, niin jo alkoi pelittää. "Jos se ei toiminut, se oli mallitilkku" vai mitä? ;) Näistä tulee just hyvät. Kaikki edelliset kämmekkäät alkavat olla likaisia ja vanuttuneita. Seuraavaksi taidan luoda silmukoita ja kokeilla baijerilaisia kärjestä aloittaen, kun tekee mieli jotain uutta projektia, jotta harmitus haihtuisi.

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

Luentoneulontaa


Paraphernaliat valmistuivat aamun luennolla ja sitten piti tunnin verran olla ilman neuletta. Voi, että se oli vaikeaa. Tuijotin kelloa ja sen hyvin hidasta liikettä. Puolet asioista meni ohi, kun ajatukset karkasivat taivaan tuuliin. Olen näemmä luentoneuleaddikti. Seuraavaksi luentoneuleeksi otan mukaani Spirogyrat. Pitäähän biologin neuloa yhtymäleväkämmekkäät. Spirogyra on siis yhtymäleväsuku. Laminariakin täytyy joskus neuloa kunnolla ja valmiiksi, sillä se on ruskoleväsuku. Hieman alkoi hihityttää luennolla, kun aiheena oli edellämainitut levät ja Knitty oli ilmestynyt vain hieman aiemmin. Lankana on Spirogyrissani vanha punainen Novitan Marimba, joka on edesmenneen isoäitini varastoista. Langalla alkaa vissiin olla jo lähes 20 vuotta ikää. Onhan se jo aikakin päästä puikoille. Paraphernalioihin olen ihan tyytyväinen. Lopputulos ei ole niin upea kuin mitä odotin, mutta eihän noissa mitään suuria vikoja ole. Toivon, etteivät ole liian pienet. Varret toki kiristävät omissa paksuissa säärissäni liikaa, mutta saajalla ei ole kyllä sitä ongelmaa. Mitähän seuraavaksi...