tiistai 1. syyskuuta 2009

200.

Tämä on jo kahdessadas postaus tähän blogiin. Uskomatonta. Olin alunperin varma, että blogi unohtuu ja "ufoutuu" niin kuin edellinen blogiviritelmäni. Syksyllä tulee jo kaksi vuotta täyteen tälle blogille. Pitänee sitten harkita blogiarvontaa. Jonkun käyttämättömäksi jääneen pitsihuvin voisi ehkä arpoa pois kuljeksimasta. Katsotaan sitä sitten. ;)



Julman yllytyksen uhrina päädyin juoksemaan kaupungille puikko-ostoksille työpäivän jälkeen. Hain aivan ihkaensimmäiset Addini, 4,5 mm 80 cm pyöröt Villiinasta. Kalliita olivat ja näiden on nyt sitten paras olla sen arvoiset, kun kaikki tuntuvat niitä kehuvan. Toivottavasti ei kuitenkaan käy niin, etten enää kelpuuta harmaita perintöpuikkojani käyttöön ollenkaan. Kaikkia kokoja ei ole kyllä varaa alkaa ostamaan Addeja.

Samalla reissulla päätin hetken mielijohteesta aloittaa jokasyksyisen olkalaukunmetsästyksen reitilleni sattuneesta laukkukaupasta. Ajattelin nenääni nyrpistellen katsella kasseja, sillä himoitsen Marimekon olkalaukkua, mutta sellaiseen ei ole varaa. Kaupassa oli kuitenkin aivan ihana Pigeonin keinonahkalaukku, johon ihastuin heti ensinäkemältä. Hinta oli kohtuullinen ja opiskelija-alennuksella aivan siedettävä. Pitihän se sitten sortua kassinostoon muita kauppoja katsomatta, kun kauppias lupasi, että tällainen ei vuodessa mene rikki niinkuin kankaiset. Edellisenikin on kankainen ja pohjasta rikki viime lukuvuoden jäljiltä. Nahkajäljitelmä on niin aidonnäköinen ja oloinen, että ihan huijaannuin, vaikka näin hinnankin.

Bussia en jaksanut odotella pysäkillä seisten, joten päätin tapojeni vastaisesti käydä Somikissa vain todetakseni, että kannan mieluummin rahani sellaiseen kauppaan, jossa palvellaan hyvin. Onneksi ne Addit olivat siellä kalliimmatkin vielä. Keh. Hypistelin sitten aikani kuluksi uutuuslankoja. Eipä olleet Teeteen uutuudet kovin houkuttelevia. Cacao oli kamalan kiharaista. Eihän semmoisesta voi kuviollista pitsihuivia tehdä. Aurea puolestaan oli kyllä muuten ihanaa, mutta värit kertakaikkisen kamalat. Tuskin ostan kumpaakaan ikinä.

Keittiön pöydällä odotti minua postipaketti. Ihanan väriset Hjertegarnit saapuivat Turusta edellisten samanmoisten seuraksi. Jo reilun vuoden varastossani marinoituneet sukkalangat saivat siis seuraa. Luulen, että ohut, pehmeä tiukkakierteinen lanka toimii huivissakin, vaikka muovia sisältääkin. Kokeilisinko näillä nyt uusia Addejani?

Hyvää alkanutta syyskuuta lukijoilleni!

5 kommenttia:

kaisa kirjoitti...

Jännä juttu, mut mä olen saanut just toisinpäin palvelua. Somikissa hyvää, mutta Villiinassa ala-arvoista. Toisaalta hyvä, silloin kummallekin on asiakkaansa. Vinkkinä, Vuorelman nettikaupassa puikot ovat halvemmat. Tietty sitten jää paikalliselta kauppiaalta rahat saamatta.

200 kertaa onnea!

Mari kirjoitti...

Minulla myös sama kokemus kuin Kaisalla, mieluummin asioin Somikissa kuin Villiinassa. Itselläni ei ole Addeja kuin jotkut tosi paksut, oisko 8 mm vai peräti 10 mm pyöröt, ja niistä voin sanoa, että toimivat huomattavasti paremmin kuin vastaavat muoviset.

Mammutti kirjoitti...

Minä olen Adi-koukussa! Neulon vain sellaisia neuleita, joihin sopivat Adit löytyy. Myös tyttärestäni tuli kertaheitolla Adi-addikti. Pikkuhiljaa niitä ostelen yhdet tai kahdet kerrallaan, joskus tulevaisuudessa sitten toivottavasti on puikkoa joka lähtöön...

Anu kirjoitti...

Mulla puolestaan on samanlaiset kokemukset Somikista kuin sulla. Hyvä, jos myyjät huomaakaan, kun liikkeeseen astelee. Jälkeen päin tullutta vanhempaa henkilöä tosin palvellaan suu messingillä.

Kiitos onnitteluista ja kommentista Nalle-lankapohdintaani. Kiva, että se ei kokonaan poistu, mutta olishan se ollut vielä kivempaa, jos olisivat säilyttäneet tavallisen Nallen ihan ennallaan.

Tui kirjoitti...

Mä oon tilannut addeja vuorelman nettikaupasta, siellä ne on kohtalaisen halpoja (jotain 6e) ja kun maksaa heti nettipankissa, ei tuu postikuluja ja toimitus on nopea. :)