Sulo Vilénin vastaisku

Alkuvuosi on lankalaihdutuksen kannalta ollut liian helppoa. Lankaa olen kuluttanut ja lankavarastostani hävittänyt kesäkuun loppuun mennessä noin 3450 grammaa. Lankaa tuli ostettua tai saatua vain 1075 grammaa samassa ajassa. Vähennys on huikea, eikä tehnyt yhtään tiukkaa tai tuntunut pahalta. Se oli liian helppoa, joten jossain vaiheessa kuitenkin repsahtaa. Ja alennusmyynteihinhän se sitten karahti ja pahasti. Oho hupsista kuului vaan. Jokuhan ei ostanut sukkalankaa kuun alussa. Eikä eksynyt Lankakamarin alennuksia katsomaan, sillä hänen sähköpostiinsa ei tietenkään tule viestiä sellaisista. Hän ei tietenkään tilannut sieltä kahta vyyhtiä Punta Yarnsin Merisockia, kahta kerää Teeteen Primaveraa eikä hän halunnut kokeillut houkuttelevan väristä edullista Gründl Wollen Hot Socks Uni -sukkalankaa. Ehei.

Hän ei myöskään käynyt Prisman lankahyllyllä ostamassa Nalle Aloe Veran poistoväriä ja valkoista Tico Ticoa alennushintaan. Kammolankaa Novitan Jiveä hän ei nähnyt Halpa-Hallin alelaarissa, eikä ostanut sellaista äidilleen lattianpesinrättikokeiluihin. Lumoavan langan neuletapaamisessa hän ohitti alennuspuuvillat näkemättä herkullisen väristä Dropsin Muskatia eikä hän ole menossa ostamaan sille ostamatta jääneelle kerälle kaveriksi vaaleanpunaista kerää pannulappuja varten. Eikä häntä yhtään viehätä Drops Safranin uutuusväri verenpisara, sillä eihän sitä nyt ainakaan voi koukuta. Hänelle ei myöskään ole tulossa kahta vyyhtiä Wollmeisea eikä hän saanut SYTinä yhtä kerää tumman lilaa Sublimen Angora Merinoa, vaikkei se myssyyn sopinutkaan. Vai miten se juttu nyt meni.

Ostin kun halvalla sain tai jotain...

PS. Sukulaisille tiedoksi, että ennen kuin soitatte ja haukutte pystyyn, niin muistakaa, että olen aikuinen ihminen, enkä ole tekemisistäni teille tilivelvollinen. En ota haukkuja enkä taivasteluita vastaan.