Välietappeja

Joskus neulominen on äärettömän tylsää, eikä tunnu edistyvän lainkaan. Dahlia-villatakin kohdalla olen ratkaissut ongelman sillä, että laitan 20 kerroksen välein lukittavan silmukkamerkin, joista sitten huomaa, että neule edistyy. Vaikka muuten käytän ihania käsintehtyjä kerrosmerkkejä, niin kymmenet helisevät merkit eivät ole kivoja samassa neuleessa. Niihin palaa käpy, mutta kaikelle on paikkansa ja tylsät, kevyet muovimerkit ovat lunastaneet paikkansa käsityötarvikkeitteni joukossa. Dahlia edistyy merkeistä päätellen hyvin, mutta lisäsin alaselkään lisää pituutta ja jouduin ostamaan eilen kaksi kerää lisää lankaa, jotta saan eteen tarpeeksi pituutta. En jaksa enää purkaa alaselkää, sillä olen jo ommellut sen kiinni pitsipaneliin. Toivottavasti pituutta ei nyt tule liikaa joka suuntaan, sillä lopputulokseksi en halua peittoa, jossa on hihat.

Kiitos kaikista myötätuntoisista kommenteista! Pitäkää peukkuja, ettei epämiellyttävä tunne korvissani kehity korvatulehdukseksi. Mä olen jo ihan täynnä tätä sairastamista.