lauantai 22. lokakuuta 2011

Välietappeja

Joskus neulominen on äärettömän tylsää, eikä tunnu edistyvän lainkaan. Dahlia-villatakin kohdalla olen ratkaissut ongelman sillä, että laitan 20 kerroksen välein lukittavan silmukkamerkin, joista sitten huomaa, että neule edistyy. Vaikka muuten käytän ihania käsintehtyjä kerrosmerkkejä, niin kymmenet helisevät merkit eivät ole kivoja samassa neuleessa. Niihin palaa käpy, mutta kaikelle on paikkansa ja tylsät, kevyet muovimerkit ovat lunastaneet paikkansa käsityötarvikkeitteni joukossa. Dahlia edistyy merkeistä päätellen hyvin, mutta lisäsin alaselkään lisää pituutta ja jouduin ostamaan eilen kaksi kerää lisää lankaa, jotta saan eteen tarpeeksi pituutta. En jaksa enää purkaa alaselkää, sillä olen jo ommellut sen kiinni pitsipaneliin. Toivottavasti pituutta ei nyt tule liikaa joka suuntaan, sillä lopputulokseksi en halua peittoa, jossa on hihat.


Kiitos kaikista myötätuntoisista kommenteista! Pitäkää peukkuja, ettei epämiellyttävä tunne korvissani kehity korvatulehdukseksi. Mä olen jo ihan täynnä tätä sairastamista.

3 kommenttia:

Simpura kirjoitti...

Olen samaa mieltä noista silmukkamerkeistä. Muoviset käy paremmin tuohon tarkoitukseen, tosin itse en ole vielä ehtinyt hankkia noita muovisia. Mulla on vaan noita ihanien ystävien lähettämiä "kiliseviä" merkkejä :)

Raiku kirjoitti...

Mua palelee tällä hetkellä niin paljon, että peitto jossa on hihat kuulostaa yllättävän houkuttelevalle. :)

Mutta niin, ihan samaa mieltä silmukkamerkeistä. Tykkään kauniista ja käsin väkerretyistä, mutta nuo muoviset toimii ja ajavat kyllä asiansa sitten eri tarkoituksissa.

Toivottavasti tosiaan paranet pian!

Neulisti kirjoitti...

Hauska idea kyllä. Monesti sileää neuloessa tosiaan tuntuu, ettei edisty yhtään.