Neulepodcastit

En ole tainnut blogissani puhua juurikaan podcasteista, vaikka aihe on ehdottomasti blogipostauksen arvoinen. Suosittelen lämpimästi tutustumaan, jos podcastit ovat vieras ajatus. Nämä ovat oivaa neuleaiheista viihdettä ja niin hyödyllisiä. Neuleinto pysyy yllä ja kuulee nopeasti neulemaailman uusista tuulista ja ilmiöistä. Minulle podcastit ovat melkein yhtä tärkeä osa neuleyhteisöä kuin Ravelry. En varmasti jaksaisi harrastaa neulomista ilman yhteisöllisyyttä ja sen luomaa inspiroivaa ilmapiiriä.

Jos joku ei tiedä, niin podcastit ovat ilmaisia puheohjelmia, joita voi kuunnella tietokoneilla, mp3-soittimilla tai älylaitteilla. Uusia jaksoja tulee yleensä säännöllisen epäsäännöllisesti viikottain, parin viikon välein tai kerran kuussa podcastistä riippuen. Joskus tietysti elämä haittaa harrastamista ja joku kerta jää väliin. Lisäksi on olemassa vidcasteja, jotka ovat täysin vastaavia, mutta videoformaatissa. Podcasteja on kaikenlaisista aiheita, mutta minä kuuntelen lähinnä neulepodcasteja ja niissä on huikeasti valinnan varaa, mutta toistaiseksi lähinnä englanniksi. Suomenkielisistä neulepodcasteista en ole kuullut, mutta ruotsin- ja saksankielisiä käsittääkseni on olemassa. Podcastien kuuntelu englanniksi tekee kielipäälle todella hyvää. Kannattaa rohkeasti kokeilla, vaikkei kielitaito olisikaan täydellinen, sillä mikäpä olisi parempi keino kehittää kielipäätään. Moni ajattelee, ettei kielitaito riitä, mutta sitä ei kokeilematta voi tietää. Pidän ehkä podcasteistä erityisen paljon siksi, etten juurikaan katso tv:tä, kuuntele radiota, välillä soittolistani kyllästyttävät, eikä aina löydy mieleisiä äänikirjoja. Radion kuuntelun olen lopettanut vuosia sitten, koska siellä tuntuu aina olevan puhevikaisimmat vatipäät lätisemässä tyhmiä. Anteeksi vaan kaikille radio-ihmisille. Tässä ei ole mitään henkilökohtaista.

Kuuntelen podcastejä eniten älypuhelimellani, mutta toisinaan myös tabletilla ja läppärillä. Lumiassani käytän iPodcast ja Casts -sovelluksia. Tabletillani minulla on Podcasts!-sovellus ja paria vidcastiä seuraan YouTubessa. Tietokoneella kätevimmäksi ratkaisuksi olen todennut Winamp-mediasoittimen, jonka uusimmissa versioissa on mahdollisuus seurata podcasteja RSS-syötteiden avulla. Monet laitteet tekevät tietysti jaksoissa kärryillä pysymisen hieman hankalaksi, sillä eri laitteet ja sovellukset eivät keskustele keskenään. Sen ongleman olen ratkaissut pitämällä jaksoista kirjaa Evernotessa, sillä se minulla on kaikissa laitteissa ja käytän sitä muutenkin. (Evernote pitää muistiinpanot järjestyksessä ja on aina mukana, kun saatavilla on internet-yhteys. Todella kätevä palvelu.) Tokikaan mitään erityisiä ohjelmia ei tarvitse. Useimpia podcasteja voi kuunnella suoraan nettisivuilta ja jaksoista pyysyy jyvällä helposti RSS-syötteen avulla. RSS-syötteen osoitetta voi olla joskus hankala löytää, mutta yleensä Google-haku auttaa. Monet kuulemma seuraavat podcasteja iTunesissa, mutta siitä en osaa mitään sanoa, koska en i-lahkoon kuulu.

Neulepodcasteja on moneen makuun, enkä osaa suositella muita, kun niitä joita itse kuuntelen, mutta lisää löytyy helposti Knitting Podcasts -blogista, jossa on ajantaisaiset listat podcasteista ja vidcasteistä, jotka säännöllisesti päivittyvät. Osa podcasteista on vain ja ainoastaan neuleaiheisia, mutta ne ovat aina tekijänsä näköisiä ja ohjelmaan saattaa kuulua, jotain muutakin tekijäänsä kiinnostavaa aihepiiriä neuleiden ohella, kuten vaikka luontohavaintoja, matkakertomuksia, scifiä, kehräämistä, kirjallisuutta tai psykologiaa. Jokaiselle varmasti löytyy mieleisiä podcastejä, sillä Knitting Podcasts -blogin listat ovat hurjan pitkiä.

Omakin listani saattaa näyttää pitkältä, mutta jaksoja ei tule läheskään niin usein, että näitä olisi liikaa. Mieti miten pitkä lista tulisi tv-ohjelmista, joita olet viimeisen puolen vuoden aikana seurannut. Onneksi yksi loppuu, niin ei tarvitse katsoa tv:tä kuin kolmesti viikossa. Mutta ei telkkarista sen enempää. Suurimmat podcastsuosikkini ovat ehdottomasti Knitting Pipeline, Knitmore girls, Savvy Girls ja Knit Knit Cafe. Näistä kuuntelen aina uudet jaksot heti, kun ne ilmestyvät. Savvy Girlsiä lukuun ottamatta suosittelen näitä uskalla suositella näitä varauksetta. Savvy Girls on aivan loistava, mutta välillä enemmänkin matkailupodcast ja sisältää paljon hassuttelua ja neuleasiaa ehkä vähemmän. Lisäksi olen ajantasalla Brass needles, CogKnitive, Never Not Knitting, iMake, Hollywood Knitter, Spin Control sekä Stash and Burn. iMake on enemmän käsityöpodcasti ,mutta sisältää kyllä neulejuttuja säännöllisesti. Never Not Knitting on neulesuunnittelija Alana Dakosin podcast ja hänen kirjaprojektejaan on hauska seurata. Brass needles sisältää usein myös scifi- ja steampunk-juttuja, mutta ne ovat lopussa ja ne voi kätevästi skipata jos aihepiiri ei satu kiinnostamaan. Loput ovat hyvin pitkälti neulepainotteisia podcasteja. Minulla on tapana kuunnella podcastien kaikki jaksot. Aloitan aina ensimmäisestä, mutta monet aloittavat siitä jaksosta, jonka kohdalla podcastin löytävät, eikä kukaan käske kuuntelemaan jopa satoja jaksoja alusta asti, jos sellainen ei kiinnosta.

Uusina seurattavina listoilleni olen nostanut seuraavat podcastit: Knit 1 Geek 2, Electric Sheep, Knit.fm, Subway Knits, Commuter Knitter, 2 Knitlit Chicks, Down Cellar Studio, The Yarniacs ja Just One More Row. Podcastejä syntyy ja kuolee sen verran vauhdikkaasti, että välillä pitää kokeilla uusia. Yleensä otan nipun kokeiluun ja sen näkee yleensä kuukauden aikana, mitkä jäätä listoille ja mitkä putoavat pois. Näistä olen muutaman jakson kustakin kuunnellut ja nämä vaikuttavat lupaavilta. Kaksi ensimmäistä tällä listalla olen aloittanut alusta, sillä olen päättänyt alkaa niitä seuraamaan. Erityisesti Electric Sheep on aivan mahtava. Knit.fm:n löysin itseasiassa tänään ja olen siitä kovin innoissani, sillä sitä pitävät Hannah Fettig (Knitbot) ja Quince & Co:n Pam Allen, jotka ovat suosittuja neulesuunnittelijoita. Ainakin pari ensimmäistä jaksoa vaikuttivat oikein lupaavilta.

Craftlit puolestaan on ihan oma lukunsa. Se on ehkä ennemminkin kirjallisuuspodcast, sillä suurimman osan jaksoista muodostavat äänikirjat, jota siinä podcastissä seurataan. Craftlit on eräänlainen äänikirja read-a-long. Vastikään jaksossa 331 alkoi uusi kirja, Elizabeth Gaskellin North & South, joka on yksi lempikirjoistani. Pidin kovasti myös edellisestä kirjasta The Age of innocence (Edith Wharton), joka alkoi muistaakseni kesällä jaksossa 305. Heather on kirjallisuuden opettaja ja hänellä on klassikoihin hyviä näkemyksiä ja ajatuksia. Tämä on aivan ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen, jos klassikot kiinnostavat.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja montaa podcastiä olen jäänyt kaipaamaan. Niistä muutamana voisin mainita SpinDoctor, Cast On, Sticks & String, The Knit Wits, It's a Purl, Man, Stitch It!! ja CraftLife. Osan jaksot ovat edelleen kuunneltavissa, mutta minulla ei ole tapana kuunnella podcasteja moneen kertaan. Sticks & Stringin kohdalla saatan tehdä poikkeuksen sillä pidän kovasti Davidin äänestä ja neulepodcastien miehet eivät ole olleet viime aikoina juurikaan äänessä. Minulla on jokin kiero viehtymys miesten pitämiin neulepodcasteihin. Mistä lie johtuu...

Vidcastien seuraaminen on minulle jotenkin hankalampaa, sillä se sitoo ruudun ääreen, mutta muutamia suosikkeja minulla on silläkin saralla. Vidcastit ovat nousseet ihan viime aikoina suureen suosioon englanninkielisessä neulemaailmassa ja välillä tuntuu, että podcastit jäävät vidcastien jalkoihin, mutta onneksi harva suosikeistani on muuttunut vidcastiksi. Seuraan aktiivisesti muutamaa vidcastiä: The Anatomy of Knitting, Yarngasm , Snappy Stitches ja Stitch Addiction, joista viimeinen on toistaiseksi ainoa vidcast, jota olen alkanut ihan vidcastinä seuraamaan. Snappy Stitches vidcastin Chrissyllä oli podcast nimeltä Manic Purl, joka oli muistaakseni toinen podcast, jota aloin seuraamaan joskus reilut neljä vuotta sitten, kun tutustuin podcasteihin ensimmäisen kerran. Suorastaan nostalgista muistella miten kuuntelin Chrissyn kuvausta olympiajuhlallisuuksista kotikaupungissaan Vancouverissa.

Haastan lopuksi muutkin neuleblogaajat kertomaan blogeissaan mitä neulepodcastejä tai -vidcastejä seuraatte ja miten.

Hajatelmia pitsibolerosta ja tomaattikantapäästä

Minulla oli kesäkuussa kauhea hinku neuloa pitsibolero mieluiten silkistä. En kuitenkaan raaskinut ostaa BC Garnin Jaipur Silk Finoa, kun ei mallikaan ollut tiedossa, vaikka mieli teki. Sitten tarjoutui mahdollisuus ostaa ihanaa Wollmeisen 100% merinoa värissä Dunkle Kirsche ja päätin vaihtaa silkin WM:en, mutta kun sain vyyhdin hyppysiini, en raaskinut aloittaa mitään omaa sovellusta, kun se kuitenkin menisi mönkään. Helteet ja tarve pitsibolerolle menivät, mutta malli sentään löytyi. Maanantaina eksyin Altocumuluksen blogiin ja rakastuin hänen neulomaansa Siljaan. Väri on kaikkea muuta kuin minua, mutta malli on todella kaunis. Olin jo vähällä tilata Adlibriksestä kirjan, mutta onneksi pikkusisko muistutti kirjaston palveluista ja varasin Pitsit puikoille sieltä. Kirja oli noudettavissa parissa päivässä ja nyt pitäisi miettiä sitä lankaa. Korkatako WM vai ostaako sitä silkkiä? Kerin jo kaksi WM:ää turhaan tässä kuussa ja ajatus kerimisestä hiukan hirvittää. Enkä ole varma riittää WM:ssä metrit. Toisaalta kolme vyyhtiä silkkiä kirpaisee jonkin verran lompakkoa. Nyt en kyllä tarvitse enää boleroakaan, kun tulee talvi. Plääh.

Ja sitten iski kauhea hinku kokeilla uutta kantapäätä. Olen kuullut Knit Knit Cafe Podcastissä Cat Bordhin Sweet Tomato Heel -kantapäästä. Cat Bordhi on keksinyt kaikenlaista veikeää ja Knit Knit Cafen Abbyn innostus tomaattikantapäästä tarttui minuunkin. Kuvittelin, ettei ohjeeseen pääse käsiksi ostamatta tyyristä e-kirjaa(Rav link), mutta Bordhi onkin julkaissut videon Youtubessa kantapään neulomisesta. Uaaah! Pakko ... kokeilla ... tuota ... nyt ... hetiiii! Arvatkaa vaan onko missään nurkassa nyt tähän hätään pätkärääkättyä sukkalankaa, kun iskee Visio ja Inspiraatio. No eipä tietenkään. Miksi en maanantaina ostanut sitä hirvittävän kaunista lilaviolettikirjavaa Fabelia, kun olin lankakaupassa? (Kahdeksannessa kuvassa on tuolla mainittu ihanuus.) No enhän minä tarvitse pätkärääkättyä, köhöm, pätkävärjättyä sukkalankaa mihinkään, ajattelin. Niimpä niin. Nyt on sitten Herra Migrén, työväsymystä, vesisade, sieniretki, neuletapaaminen ynnä muut esteet lankakauppaan syöksymisen tiellä. Muistin senkin, että mun piti kokeilla Neulontakerho-ohjelmassa Cat Bordhin esittelemää Coriolis-sukkaohjetta, joka sekin olisi kivannäköinen pätkärääkätyssä sukkalangassa. Plääh.

Valitusta ja rutinaa

Neulominen on jäänyt viime päivinä vähiin sitkeän jännityspäänsäryn vuoksi. Sitä luulisi, että uuden hyvän tyynyn löytäminen kävisi noin vain, mutta kun ei. Aamuisin koko yläkroppa on jumissa ja kiristää, mitä tietysti särkee päätä aivan armottomasti. Yritä siinä nyt sitten neuloa, saati sitten tehdä jotain järkevää.



Kävin viimein ostamassa tarvitsemiani lankoja. Vironvillat saapuivat Lumoavaan lankaan jo aikaa sitten, mutta sairastaessa ja kärsiessä, en ole ehtinyt käymään. Olen harmitellut jo pidempään, etten ole päässyt Revontulta tekemään. Kaikki muut tuntuvat Revontulia tehneen. Harmaa Sannesin Mini Palett tulee jouluneuleeseen, joka pitänee itse suunnitella. Joku yksinkertainen pikkuhuivi pitäisi jouluksi tehdä.

Manic Purl -podcastiin tuli viimein uusi jaksi. Onhan tässä jo puoli vuotta odoteltu. Onneksi Chrissy on parantunut neulontakuntoon ja alkanut jälleen tekemään podcasteja. Tuin suosituksesta kokeilin kuunnella uutta podcastia, The Knitmore girlsiä. Olen kaivannut neulepodcasteja, kun Lime&Violet lopetti ja Manic Purl oli tauolla. Jos jollain on vinkkejä hyvistä podcasteista, niitä saa laittaa kommentteihin.

SYTYCKiä en ole jaksanut ajatella. Suunnitelma on aikalailla valmis, mutta sen toteutumisesta en ole aivan varma.

Sam ja Podcastit

Ensimmäinen Sam-sukka valmistui viimeinkin. Kun valitsin ohjetta ajattelin, että Sam on helppo välipalasukkaohje ja pääsen sitten Sock Innovation -kirjan monimutkaisempiin ohjeisiin. Taidan edelleen siis jatkaa takaperoista aakkosjärjestystä kirjan ohjeissa. Sam osoittautui kaikkea muuta kuin helpoksi ohjeeksi. Sukka uhkasi ufoutua kokonaan. Varsinkin Ravelympics vei ajatuksen muihin projekteihin ja Sam oli myös vähällä tulla puretuksi. En jostain syystä päässyt oikein jyvälle siitä miten kuvio jatkuu. Se näyttää helpolta ja loogiselta, mutta sitä ei kertakaikkiaan voi päätellä eteenpäin tai oppia ulkoa. Pelastuksekseni muotoutui lopulta Errata ja Photoshop. Latasin korjaussivut netistä (ja totesin, että minun kirjani on ilmeisesti toista tai useampaa painosta, sillä en niitä virheitä löytänyt kirjastani.) Samin sivu 93 on Erratassa ja kopioin siitä kaavion kuvankäsittelyyn ja lätkäisin viereen toisen kerran saman kaavion. Kaksi kaaviota muodostavat jo sen verran enemmän kuviota, että pystyin heti hahmottamaan kuvion paljon paremmin. Loppu neuloontuikin kuin itsestään ja toinen sukka pääsi jo puikoille.

Olen kuullut paljon puhuttavan neule-podcasteista, mutten ole innostunut asiasta ollenkaan. En pidä radiosta, enkä varsinkaan siitä, että joku höpisee sekavia musiikin väliin tai pahimmillaan sen päälle. Olen jo vuosia sitten lopettanut oikean radion kuuntelun ja siirtynyt nettiradioon ja sittemmin Spotifyn kuuntelijaksi. Eilen Ravelrykeskustelun innoittamana kokeilin keskusteluun linkitettyjä podcasteja ja löysinkin pari ihan kuunneltavaa. Lime & Violet vaikutti parin jakson perusteella ihan hyvältä viihteeltä tietyssä mielentilassa, kun jaksaa loputonta käkätystä ja hölmöjä juttuja. The Manic Purl puolestaan on vähän asiallisempi, mutta hauska podcast sekin. Totesin olevani hirvittävän nirso, sillä useimpia en jaksanut kuunnella montaakaan minuuttia. En kestä kuunnella taustamelua, enkä rasittavia aksentteja tai puhetapoja. Yhdessäkin toinen täti honotti nenäänsä kammottavalla tavalla. Manic Purl sai minut innostumaan ajatuksesta, että tekisin Multnomah-huivin minäkin. Ehkäpä käyttäisin messuilta ostamani Seehawer & Siebertin Pisa -villasilkkibambukerän.