Kynsikäslapaset vol. 4

Olen joskus ennenkin maininnut, että siskoni pitää erityisesti kynsikäslapasista ja silloin tällöin täytyy joku pari tehdä, sillä eihän kaupasta löydy mitään kivan värisiä. Onneksi olen jo sen verran harjoitellut, että osaan tehdä tällaiset ilman minkäänlaisia ohjeita ja tätä paria ei tarvinnut edes kertaakaan purkaa. Harvianisen etevää näin monimutkaisessa neuleessa. Valitsin vain neulekuvion ja silmukka määrän ja ei kun menoksi. Silmukoita loin 65, sillä kuvio vetää kasaan sen verran. Tavoitteena oli tällä kertaa hieman suuremmat, sillä aiemmin oman kätöseni mukaan tehdyt ovat ollet hieman liian napakoita, mutta nyt tuli sopivan kokoinen.

Projekti: Flip-top fingerless gloves (Ravelry)
Ohje: Omasta päästä
Koko: Naisen
Lanka: Violetti Araucania Ranco Solid
Menekkki: 75 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,5 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Tulipahan tehtyä.

Ainoat, mikä hieman harmittaa on liian suuren lapashuput, mutten millään jaksanut neuloa niitä uudelleen, sillä niistä ei varsinaisesti mitään haittaa ole. Peukalotkin voisivat olla hiukan lyhyemmät, mutta seuraaviin kynsikäslapasiin sitten parin vuoden päästä. Muuten olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Kuvio on yksi osanen Marilinda-sukista ja muistaakseni tällä kuviolla on kämmekkäitä ja muita Ullassa tai jossain. Pidensin vähän kuviorivien väliä, jolloin sain palmikkomaisemman ulkomuodon. Muuten kynsikäslapaset ovat sileää neuletta. (Anteeksi suttuiset kuvat.) Peukaloissa tein lisäykset taas kuvion viereen, jolloin vältyn rumilta lisäysrannuilta kiilan reunoissa. Inhoan kiilattomia käsineitä ja useimpia peukalokiilojakin. Muistaakseni olen aivan omasta päästäni kehittänyt tämän siistimmän peukalokiilan ja pidän siitä kovasti.

Lanka on melkein yksiväristä Araucanian Rancoa, joka muodoti hauskoja raitoja näillä silmukkamäärillä. Pidän väristä kovasti. Toisaalta on jännä, että lanka ei muodostanut spiraaleja sormiin vaan paksumpia raitoja. Toivottavasti Ranco kestää paremmin käsissä kuin sukkina. Yhdet Ranco-sukat ovat kaapisssa, kun en tiedä uskallanko niitä antaa pois, kun en tiedä miten niitä mahdollinen saaja hoitaisi.

Puffiti puffis

Oho hupsis tuli vahingossa blogitauko. Neuleinto on ollut kateissa melkein yhtä pahasti kuin blogaamisinto. Syytän siitä kesää. Jotain olen toki saanut neulottuakin. Puffipussissa on 40 sinisävyistä Hexipuffia pyllynalusia varten. Niiden ennen aiemmin neulomieni 21 liila-violetin puffin lisäksi. Olen virallisesti koukussa. Puffin viemää ja niin pois päin. Lankoina on sinisiä sukkalangan jämiä. Ihan kaikki eivät ole omia. Jämät ovat vähentyneet siis kolmen sadan gramman sukkalankakerän verran. Sen luulisi olevan paljon, mutta se on loppujen lopuksi onnettoman vähän. Saan näistä yhden pyllynalusen ja vähän jää jäljelle. Onneksi en ole tekemässä peittoa. Tarvitsisin satoja puffeja.

Ihan kaikki näistä eivät mene pyllynaluseen. Epäilen, että pinkki-liila-turkoosit Lai-la-lai Yarnz Merino Sock -puffit jäävät koristeiksi. Ne ovat niin järjettömän ihania. Miten raaskisinkaan istua lempipuffieni päälle? Langoissa on paljolti Austenmannin Stepiä, Araucanian Rancoa ja Novitan Tico Ticoa, mutta myös paljon muita. Reilin kerän tai puolentoista verran on ainakin vielä jämiä jäljellä, mutta sitten täytyy alkaa neulomaan lisää sukkia jämien tuottamiseksi.

Kesäkuussa ostin lankaa 650 grammaa ja kulutin 500 grammaa ja 1900 metriä. Lankatase on pahasti plussalla, mutta onneksi heinäkuun lankaostokset ovat jäämässä vähäisiksi. Yritän paikata blogitaukoa aktivoitumalla taas. Kolme valmista projektia pitäisi esitellä. Huomiseen...

Viisikulmioita

Pyörittelin käsissäni pientä Novitan Tico Tico jämäkerää ja jotenkin tuli "vahingossa" tehtyä siitä niin iso pyörylä kuin vain noin 7 gramman nöttösestä tulee. Pyörylästä ei tullut pyöreää vaan lisäysten takia lähinnä viisikulmio. Tarkoituksettomasta lappusesta, jollaisia olen ajatuksissani tehnyt ennenkin, tuli inspiraatio tehdä lisää sinisistä sukkalangan jämistä viisikulmioita. Yhtäkkiä mielessäni siinteli tyynynpäällinen sinisistä viisikulmioista. Väleihin valkoista sukkalankaa. Sen täytyy olla nätti. Sitten joskus.

Olen tehnyt nippukaupalla miesten sukkia kirjavista sinisistä langoista. Sitä tietysti innosti se, että perhepiirissä on villasukkia arvostavia miehiä. Sukat ovat päätyneet käyttöön eikä kaappeihin liian hienoina. Kaivoin jämälankapussista lisää sinisiä lankoja, joista syntyi neljä viisikulmiota lisää. Koko määräytyi kätevästi ensimmäisen palasen mukaan niin, että yhden pituus on 10 senttiä. Langoissa on Austermannin Stepiä ja Araucanian Ranco Solidia sekä valkoista Zwerger Garnin Opalia, jolla virkkasin reunat palasiin. Ensimmäiset viisi palasta painavat vajaat 40 grammaa. Sinisävyisiä nöttösiä on vielä jäljellä. Samoin valkoisia. Katsotaan mitä tästä tulee. Valmista ei ehkä tule ihan vielä. En usko, että ihan niin paljon nöttösiä on jäljellä vielä, mutta ei tällä kai mitään kiirettä ole. Pitänee neuloa parit miesten sukat lisää varastossa olevista sukkalangoista, että saan lisää nöttösiä. Onneksi perhepiirin miehet ovat suunnilleen samankokoisia.

Pari valmista projektia on edelleen pingottamatta ja kuvaamatta. Pitäisi ryhdistäytyä.

Milot

Jälleen valmistui yhdet keksisukat. Milot jäivät jotenkin vähälle huomiolle kirjaa selatessa, vaikka ne ovat todella kauniit. Aluksi näytti kauhistuttavalta ohje seurata kolmea eri kaaviota yhtaikaa ja vaihtaa kahden kaavion paikkaa välillä, mutta, kun pääsin jyvälle, mitä kuviossa tapahtuu seuraavaksi, en vilkaissut kaavioita enää kertaakaan. Sukan varren palmikkokuvio on ihana yksityiskohta ja muu kuvio on selkeälinjainen ja tyylikäs. Kokonaisuus on ihastuttava. Mikä siinä sitten onkin, että juuri valmistuva tai viimeisimpänä valmistunut projekti on yleensä sillä hetkellä suurin suosikki?



Araucanian Ranco Solid on mukavaa neulottavaa. Väri on kaunis hieman kirjava miltei yksivärinen sininen. Vyyhdissä ei muuten ollut mitään valitettavaa, mutta keskellä oli kaksi solmua, joiden väliin jäi ikävä reilun metrin pätkä. Otin sen pätkän pois toisen sukan varresta. Ihme, etten huomannut solmuja vyyhtiä keriessäni. Olin huolissani aluksi langan riittävyydestä, mutta lankaa jäi hieman liikaa jäljelle. Olisin halunnut tehdä kuvion loppuun asti kärjessä, mutta sukasta olisi tullut turhan suuri, ehkä lähemmäs kokoa 44. Katkaisin kuvion toiseksi parhaassa mahdollisessa kohdassa ja olen lopputulokseen aivan tyytyväinen. Sukista tuli aika isot, mutta tämän kokoisille sukille varmasti löytyy jostain käyttäjä. Epäilen, että Sock Innovation -kirjassa sukat ovat melko suurissa jaloissa, jotta kuvioita mahtuisi mahdollisimman paljon. Hankalaa, kun itsellä on pienet jalat ja pieni on mielestäni kaunista.



Ohje: Milo (Cookie A.: Sock Innovation)
Koko: Noin 39
Lanka: Araucania Ranco Solid
Menekkki: 82 grammaa
Puikot: KnitPicks Harmony 2,5 mm sukkapuikot
Fiilis: Tosi hienot. Todellakin toteuttamisen arvoiset.

Milo-sukat

Seuraavana "keksisukkana" oli jonossani Milo. Milo ei kirjaa selatessa jäänyt mieleen, enkä ollut mitenkään erityisen innostunut ohjeesta. Pelkäsin, että Araucanian Ranco Solid on liian paksua, sillä varressa on aika paljon silmukoita. Muistaakseni lähemmäs 80, mutta kuvio vetää sen verran kasaan, että kovin paksuja nilkkoja tai pohkeita ei sukkaan mahdukaan. Näistä tulee aika komeat sukat, vaikka itse sanonkin. Lanka ja ohje kohtasivat hyvin kauniisti. Ongelmaksi muodostuu vaan taas kuvio. Toivoin, että lankaa olisi vähän vähänlaisesti ja loppuisi kesken, mutta siltä ei nyt vaikuta. Jos teen kuviot loppuun, sukan kooksi tulee varmaan yli 40. Toisaalta en ollut alunperinkään ajatellut mitään tiettyä kokoa tai henkilöä. Kuviot ovat tässä mallissa todella kauniit kuviot. Varsinkin keskelle varren takaosaan tulee hyvin kaunis palmikko. Katsotaan mihin kokoon päädyn ja missä kohti raaskin kuviot katkaista.

Sunshine-sukat

Ohje: Sunshine (Cookie A. : Sock Innovation) + omia modauksia.
Lanka: Araucania Ranco Solid oranssinpunainen 78 grammaa
Koko: noin 40
Puikot: KnitPicks Harmony 2,75 mm sukkapuikot

Sunshine sukat valmisuivat aamupäivällä ja ehdin ne saman tien kuvaamaan. Sukasta olisi tullut ohjeen mukaan liian suuri, joten sävelsin vähän omiani. Neuloin alkuun 2o, 1n -joustinta ohjeen kaavion sijaan ja lisäsin 10 silmukkaa vähemmän kuin set-up kaaviossa olisi kuulunut. En siis neulonut lisäyskohdassa silmukkaa kolmesti, vaan kahdesti. Jätin joka toisen nurjan silmukan pois, joten minulla oli 10 silmukkaa vähemmän varressa. Muuten pyrin seuraamaan ohjetta vähemmillä silmukoillani. Olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Sukista tuli aika komeat. Ensi viikolle ne matkaavat Espooseen erään neulojan jalkoja lämmittämään. Toivottavasti tuli oikean kokoiset. Ainakin numeron 41 jalkaan olivat vähän pienet. Nyt on puikot vapaana ja voisin kokeilla pinkkiä Wollmeisea neuloa.

Auringonpaistetta

Ensimmäinen Sunshine-sukka on valmis. Sukista on tulossa just sopivan isot ja aika makeet. Omassa pikkujalassani ei liian suuri sukka näytä miltään, mutta ei se haittaa. Väri on aika päheä, vaikka yleensä en oranssiin vivahtavista punaisista pidäkään. Ranco Solid on aika kivaa neuloa ja sukka edistyi ihan kivasti, vaikka kesken onkin aika monta projektia. Vielä, kun joku neuloisi toisen.


Siinä ne nyt on. Wollmeiseni päivänvalossa rivissä. Kamerani tosin toistaa vähän huonosti värejä. Kuva kaipaa tummuutta ja täyteläisyyttä. Järjestyksessä vasemmalta oikealle twiniä Digitessa, WD Dunkle Kirsche, WD Merlot, 100% WD Ruby Thursday ja kerällä puoli vyyhtiä twin vaaleaa Tutua, joka huutelee jo puikoille pääsyä. Pitää vaan ensin neuloa puikot vapaiksi.

Punaisia projekteja

Reilu viikko sitten valmistunut Ruska-huivi aiheutti suurta ihastusta työyhteisössä ja oli kahvipöytäkeskustelun aiheena muutaman päivän. Lupauduin tekemään sitten tekemään tilauksesta vielä yhden huivin. Punainen, lämmin huivi vei ajatukseni Teeteen Alpakkaan ja sipsutin kotimatkalla lankakauppaan hakemaan huivilangat. Saman tien piti tietysti luoda silmukoita ja kokeiluun pääsi ensimmäisenä Bitterroot-huivi uusimmasta Knittystä. Luulen, että tästä tulee ihan nätti. Käyttöön pääsi myös Tikrumamilta saamani ihana silmukkamerkki. Toinen samanlainen vaaleanpunainen enkeli on keskisilmukan merkkinä Aeolian Shawlissa, joka edistyy hitaasti, mutta kuitenkin. Sillä tosin ei ole mitään kiirettä.



Toinen lupaamani neule pääsi myös eilen puikoille. Aloitin syksyllä siskoltani saamasta Araucanian Ranco Solidista Cookie A.:n Sock Innovation -kirjasta Sunshine -sukkia. Olen hieman kahden vaiheilla, että tuleeko tästä liian iso vai ei. Hieman modasin ohjetta, jotta se sopisi vähän paksummalle langalle. Jätin nurjista raidoista toisen silmukan pois ja sain varren kapenemaan kymmenellä silmukalla. Saa nähdä riittääkö. Katsotaan meneekö purkuun, mutta kun tämä hehkuva väri sopisi niin hyvin Sunshinen kanssa yhteen.