Näytetään tekstit, joissa on tunniste aura. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aura. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Lanitium ex Machina Merinot

Syksyllä kehräsin Lanitium ex Machinan merinovilloja rukeillani. LeM:llä on uudet nettisivut ja siellä on kehruuvillaa pitkän tauon jälkeen. Mitään violettia tai vaaleanpunaista ei varmaan ole tarjolla, sillä olen ollut kärppänä paikalla päivitysten jälkeen, mutta saatte toki sellaisista haaveilla. :)


Vanhoista varastoistani kaivelin kesäksi kokoontaittuvalle matkarukilleni Majacraftin Little Gemille työn alle merinokaritsavillaa värissä Nebula. Jaoin letin kahtia ja kehräsin melko ohutta (lue: tosi ohutta) säiettä Lilyllä. Kylmän kesän kaikki parhaat terassikehruuhetket hyödynsin merenrannalla tarkkaan. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut viisasta kehrätä fraktaali eli jakaa toinen puoli letistä useaan osaan, jolloin topsin väritys olisi ollut toisessa säikeessä ja toinen olisi ollut eritavalla jaottelun vuoksi kirjavampi. Nyt langassa on selkeästi raitoja, mutta sehän voi olla ihan kivakin efekti.

Kuitu: Lanitium ex Machina merinolampaan karitsavillatopsi värissä Nebula
Väline: Majacraft Little Gem välityssuhteella 8,6:1
Kertaus: Majacraft Aura välitussuhteella 10:1
Lanka: Kaksisäikeinen 695 metriä / 140 grammaa (Ravelry)
WPI: 22
Fiilis: Tosi kiva, ohut huivilanka.

Lopputulos yllätti. En olisi ikinä uskonut, että 140 grammaa olisi mitenkään riittänyt liki 700 metriseen vyyhtiin ilman, että lanka on ompelulankaa tai pianovaijeria. Tämä on sopivan ohutta, lähempänä sukkalankavahvuutta kuin ompelulankaa. Se ei tunnu yhtään liki 700 metrin vyyhdiltä, mutta tarkistin laskelmani metrien osalta pariin kertaan ja pakko se oli uskoa. Pehmeyskin säilyä napakasta kierteestä huolimatta. Jos päättäisin tehdä juuri tällaista lankaa, niin en varmasti onnistuisi, mutta rennosti lomatunnelmissa kehräillessä tulee parasta laatua.


Tuskastuin ohuisiin lankoihin, joita ei tule juuri neulottua, joten päätin yrittää paksumpaa. Valitsin seuraavaksi hieman uudempaa varastoa Lanitium ex Machinan merino-firestar-topsin komeassa jäänsinisessä värissä. Firestar on ohutta kimaltavaa nylonia. Se on melko pehmeää, eikä juuri tunnu kehrätessä toisin kuin Angelina tai jotkut muut kimaltavat nylonit, joita kehruuvilloissa blinginä käytetään.

Kuitu: Lanitium ex Machina Merino-Firestar-topsi
Väline: Majacraft Aura välityssuhteella 7:1
Kertaus: Majacraft Aura välitussuhteella 5,4:1
Lanka: Ketjukerrattu 266 metriä / 110 grammaa (Ravelry)
WPI: 12
Fiilis: Jos rullia on monta, muista käyttää niitä!

Lopputulos on kivannäköinen, mutta harmittavasti epämuotoinen lanka. Tämä olisi ehdottomasti pitänyt kehrätä kolmessa osassa eri rullille. Ketjukertaaminen korostaa sitä, miten kehrääjä unohti jossain vaiheessa minkä paksuiseen tähtäsi ja toinen puoli langasta on selvästi paksumpaa kuin toinen. Aito kolmisäikeinen lanka olisi ollut käytettävämpi neulomisessa, mutta se on aivan liian myöhäistä valmiin langan kohdalla. Kerrattua lankaa ei voi purkaa. Tai siis varmasti joku jossain on niin tehnyt, mutta siinä ei tässä tapauksessa ole mitään järkeä. Ehkä tämä pipolankana menee, mutta tiheys muuttuu varmasti matkalla. Paksumman langan kehräämisen harjoitteleminen jatkuu,

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Maitokuidusta lankaa

Sain muutama vuosi sitten kokeiltavakseni maitokuitua, mutten sitten uskaltanut aloittaa, kun se vaikutti jotenkin vaikealta. Viime keväänä päätin ottaa härkää sarvista ja aloin kehräämään. Olin lukenut kirjaa silkin kehräämisestä ja osasin kaukaa viisaasti kiertää pahimmat sudenkuopat, sillä maitokuitu muistuttaa vähän silkkiä kehruukuituna. Maitokuitu on maitoproteiinia eli kaseiinia ja on viskoosin tyyppinen muuntokuitu. Se on ohutta, suoraa, liukasta ja erittäin pehmeää.



Kehruukokemuksena oli erikoinen. Revin topsista tupsuja ja kehräsin niitä taitteelta eli taitoin topsitupsun vasemman etusormeni yli ja kehräsin sormeni päältä. En ole aiemmin kokeillut taitteelta kehräämisetä, sillä se kuulosti vaikealta. Vaikeaa se ei ollut, mutta erilaista ja rytmiin pääseminen kaikilla uusilla tekniikoilla vie aikaa. Suosittelen kokeilemaan liukkaille kuiduille ja muutenkin. Tämä jos mikä oli liukasta kuitua.


Kuitu: valkoinen maitokuitutopsi
Väline: Majacraft Rose välityssuhteella 8,7:1
Lanka: Kaksisäikeinen 473 metriä / 70 grammaa (Ravelry)
WPI: 20
Fiilis: Ompa laskeutuva, suorastaan veltto vyyhti.

Lopputulos on ohutta kiiltävää ja hyvin laskeutuvaa lankaa. Laskeutuvuus on ihan ihmeellisellä tasolla. Vyyhti on suorastaan veltto. Lanka muistuttaa silkkiä, muttei ole läheskään niin kiiltävää kuin mulperisilkki. Maitolangan kanssa pitää olla varovainen, kun se on märkää. Silloin lanka on haurasta, eikä kestä kovakouraista käsittelyä. Märkänä se haisee hapantuneelle maidolle ja homehtuu herkästi, jos se ei kuivu nopeasti. Luulen, että maitolanka on myös biohajoavaa, kun se kerran on arkaa homeille.

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Mysteerikuitua ja Jacobia


Värttinät ovat pyörineet ahkerasti viime viikot ja pari pientä lankaa alkaa olla taas valmiina. Ihastuin kovasti Trindle-värttinöihin ja tilasin itseasiassa Trindlelleni kaverin. Trindlessä on vauhtia ja voimaa aivan eri tavalla kuin muissa yläpainoisissa värttinöissä, joita olen kokeillut. Omani painaa 18 grammaa, mutta tuntuu paljon painavammalta kehrätessä. Pari kertaa olen joutunut etsimään äkillisesti tangentin suuntaan singahtanutta helmeä, mutta kun välillä varmistaa, että helmet ovat kunnolla kiinni, niin uskon, ettei jatkossa tarvitse möyriä sohvien alla. Ensimmäinen Trindleni on Purpleheart-puinen kara ja lasihelmikehrä. Toiseksi tilasin kuviollisen Waterfall-mahonkisen karan ja granaattikehrän, mutta niistä laitan kuvia toisen kerran.


Tämä pikkuvyyhti on ensimmäinen Trindlellä kehräämäni lanka. En ole koskaan kehrännyt näin järjettömän ohutta. Säie oli miltei hengetöntä. Kuitu on World of Woolin pohjattomalta tuntuvasta jämävillapussista, joka ei vain ota loppuakseen. Villaa se ei ole vaan jotain selvästi merinoa ohuempaa pehmeämpää erittäin kiiltävää ja lentelevää. Epäilen, että se on bambua tai jotain muuta viskoosia, muuntokuitua kuitenkin. Jenkins turkkilaisen värttinän mukana tuli vihreää bambumerinoa ja siinä oleva bambu muistuttaa tuntumaltaan tätä mysteerikuitua.

Kuitu: World of Wool Botany Lap Waste -jämäkuitu
Väline: Trindle Purpleheart-kara ja Picasso-lasihelmet yhteensä 18g
Kertaus: Majacraft Little Gem 13,1:1
Lanka: ketjukerrattu 77 metriä / 18 grammaa (Ravelry)
WPI: 22
Fiilis: Uskomattoman ohutta!

Langasta tuli superohutta, vaikka ketjukertasin sen. En jaksanut alkaa väkertää ketjukertausta värttinällä, joten kertasin sen Little Gemillä. Vähän laiskotti. Värttinällä kehrääminen tuntuu vielä hankalalta ja sitä pitäisi harjoitella, vaikkei aina huvittaisikaan.


Auralla kehräsin harmaata Jacob-lammasta, enkä pitänyt kokemuksesta yhtään. Olen kuullut Jacobista paljon hyvää, mutta tämä World of Woolin Jacob ei ainakaan ole minun suosikkejani. Ehkä amerikkalaiset ovat jalostaneet omansa pehmeämmiksi ja miellyttävämmiksi kehrätä. Villa tuntui karkealta, karvaiselta ja pölisi ja sitä oli vaikea kehrätä tasaisesti. Säikeen kehrättyäni totesin, että kierrettä on liian vähän kuitenkin enkä uskonut, että säie kestäisi ketjukertaamista. Olin keskittynyt liikaa käsiini enkä niinkään rullalle tulevaan säikeeseen, joten siihen oli tullut liian vähän kierrettä. Ketjukertaaminen ei onnistu alikierteisestä säikeestä, vaan se katkeilee. Poljin säikeen uudestaan rullalle ja lisäsin kierrettä. Temppu onnistui yllättävän kivuttomasti ja eikä lopputuloksesta huomaa mitään.

Kuitu: World of Wool harmaa Jacob -topsi
Väline: Majacraft Aura välityssuhteella 4,1:1
Kertaus:  Majacraft Aura välityssuhteella 5,1:1
Lanka: ketjukerrattu 70 metriä / 100 grammaa (Ravelry)
WPI: 9 
Fiilis: Tulipahan tehtyä

Olemme Auran kanssa alkaneet tulla ihan hyvin toimeen keskenämme. Sipaisin varovasti vaseliinia karaan ja kolinat loppuivat. Kyllä se lopulta kannatti tilata, vaikka alku olikin takkuista, mutta opin enemmän kehräämisestä ja rukkien säätämisestä.

torstai 5. maaliskuuta 2015

Ihan kuin olisin nähnyt tämän ennenkin

Mihin se helmikuu karkasi? Kevät tulee niin kauheaa vauhtia, että hirvittää. Juurihan tämä pitkä ja pimeä talvi alkoi!?! Huomioni taisi olla liiaksi Falunin tapahtumissa, kun puoli kuuta meni yhdessä hujauksessa. Seuraavaksi tietenkin huomio siirtyy Kontiolahdelle, mutta nyt niitä kehruita.


Minun kai täytyy myöntää itselleni, että minulla on kehruublogi ennemmin kuin neuleblogi. Kehrään paljon enemmän kuin neulon. Neuleinto on ollut niin totaalisen kateissa, ettei se ole mikään ihme, ettei ole mitään blogaamista neulomisesta. Nyt olen tosin neulomassa isoa huivia ja villatakkia, joten jossain vaiheessa lienee jotain neulottuakin tulossa kehruujuttujen lomaan.


Manx Loaghtan on Man-saaren lammasrotu ja sen nimi kuulemma tarkoittaa Man-saaren hiirenruskeaa. Minusta se kuvaa hienosti Manxin väriä. Juuri tuollaisia ruskeita olen loukuissa nähnyt. Tämän rotuiset lampaat ovat harvinaisia ja todella villinnäköisiä nelisarvisia keltasilmäisiä otuksia. In Sheep's Clothing -kirja kertoo, että Manxilla voi olla jopa kuusi sarvea. Ihanaa, että tällainen alkukantainen rotu on saatu pelastettua sukupuutolta, joka sitä viime vuosisadalla uhkasi. Pienet ja heikommin tuottavat maatiaislammasrodut helposti syrjäyttää jokin tehokkaaksi tuotantoeläimeksi jalostettu rotu.

Kuitu: World of Wool Manx Loaghtan -topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 129 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Ompa kiva kuitu. Lisää tätä!

Kehräsin Auralla yhden säikeen ja ketjukertasin siitä langan. Villa oli oikein miellyttävän pehmeää ja hyvän tuntuista. Uskoisin kehrääväni tätä toistekin, vaikka kannatuksen vuoksi. Onneksi näitä luonnonvärisiä eri rotujavilloja ei enää ole montaa jäljellä. Minua on alkanut kyllästyttää harmaat ja ruskeat. Olen aina ollut värien perään, mutta WoW:n edulliset luonnonväriset villat houkuttelivat kokeilemaan rotuja, joita ei ole juurikaan värjättyinä tarjolla. Värjätyissä on paljon merinoa ja bfl:ä, mutta vähänlaisesti muuta. Pitäisi vähitellen aloittaa se peittoprojekti näistä luonnonvärisistä, että saan nämä pois joskus vielä lankavarastostanikin.


Toinen vyyhti on tylsästi Corriedalea. Tästä topsista en pitänyt. Aiemmat ovat olleet mukavia kehrätä, mutta tämä jotenkin pölisi ja myttääntyi vasemmassa kädessä niin, että sain sitä oikoa monta kertaa. En tiedä keskityinkö liikaa uuden rukkini Auran säätöjen hakemiseen. Mitähän tästä nyt sanoisi. Samaa huttua kuin aiemmatkin ketjukerratut luonnonväriset paksut harjoituslangat. Harjoittelin siis tarkoituksella paksun langan tekemistä.

Kuitu: World of Wool harmaa Corriedale-topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 121 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Plääh.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Uudella rukilla kehräiltyjä


Hehkutin vuoden vaihteessa uutta rukkia enkä sitten maininnut siitä mitään. Joku varmaan huomasikin. No se ei mennyt ihan niin hyvin kuin kuvittelin. Rukista oli matkalla hajonnut yksi osa, eikä kehrääminen onnistunut kivuttomasti. Kun valmistaja palasi kesälomaltaan niin sain onneksi uuden osan ja pääsin toden teolla testaamaan uutta lemmikkiäni. Majacraftin Aura on tuntumaltaan aivan erilainen rukki kuin Rose tai Little Gem, joten opettelemista oli. Vetosysteemi ei ole lyhtyveto, johon olen tottunut, vaan eräänlainen hybridituplaveto. Aloitimme lähinnä köydenvedolla, jota suomenlammas ei kestänyt, vaan kuituparat ratkesivat aivan katki poikki, kun rukki veti yhteen suuntaan ja minä toiseen. Emme aluksi tulleet ollenkaan toimeen keskenämme, mutta nyt olen saanut säädöt kohdalleen. En missään tapauksessa tarkoita, että rukki olisi huono. Vikaa oli lähinnä kehrääjässä. Halusin hitaan rukin ja osata kehrätä myös kuohkeaa paksua lankaa. Rullat ovat ihanan isoja ja niille mahtuu paljon lankaa.

Kuitu: World of Wool valkoinen suomenlammastopsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: kolmisäikeinen 137 metriä / 100 grammaa 7WPI (Ravelry)
Fiilis: Miten tämä on näin tiivistä?

Luulin, että tästä ihan ensimmäisesta säikeestä ei tulisi lankaa olenkaan, mutta kolmisäikeisyys antaa hyvin paljon anteeksi. Olin ällistynyt miten hyvältä tämä lanka lopulta näyttää. Odotin aivan taidelangalta näyttävää tuotosta. Tätä kehrätessä tuntui siltä, etten osaa yhtään mitään ja lähetän rukin takaisin jälleenmyyjälle. Onneksi olen sisukas ja ylitin ongelmat. Langasta tuli kauhean tiivis. En muista moista saaneeni ennen aikaiseksi.

Kuitu: World of Wool tummanruskea Corriedale-topsi
Väline: Majacraft Aura 4,1 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 62 metriä / 50 grammaa 8WPI (Ravelry)
Fiilis: Ompahan tehty

Myttyyn menneestä värttinäkehruusta jäi kuljeksimaan puoli topsia Corriedalea. Hurautin sen säikeeksi rullalle. Noin 50 grammaa on Auran jumborullalla aivan onnettoman vähän. Pitäisi varmaan aloittaa joku isompi projekti jotta pääsisin hyödyntämään mahdollisuutta tehdä jumbovyyhtejä. Muutamaa villaa minulla onkin yli puoli kiloa. En ole vain saanut aikaiseksi aloittaa isompaa projektia. Ehkä tämän kamalan räkätaudin helpotettua suunnittelen mitä kainuunharmasherkuistani haluan kehrätä.

Kuitu: World of Wool vaaleanruskea BFL-topsi
Väline: Majacraft Aura 4,1 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 130 metriä / 100 grammaa 7WPI (Ravelry)
Fiilis: Miltei höttöä!

Lopulta alkoi tuntumaan siltä, että osaan sittenkin kehrätä. Rosella voi toki valita hitaan vaihteen ja polkea hitaasti päästäkseen paksuun lankaan, kun jarru on kireällä, mutta minusta se ei ole miellyttävä tapa kehrätä. Toisenlaisen vetosysteemin vuoksi paksun ja vähäkierteisen langan kehrääminen onnistuu minusta kivemmin. Rose on parhaimmillaan ohuiden lankojen kehräämisessä. Molemmat ovat erittäin monipuolisia rukkeja ja lisäosilla kaikki erilaiset langat ovat täysin mahdollisia, mutta toinen on parempi eri asioissa kuin toinen.

Olen pitkään harkinnut ja suunnitellut peittoprojektia luonnonvärisistä kehruistani. Suuressa suunnnitelmassani on ylittämättömiä ongelmia ja tuntuu siltä, että taidan joutua tyytymään tavalliseen mitered square -peittoon, vaikka tähän sock yarn blanketiin. En muista yhtään mitä sen tekniikan nimi mahtaa olla suomeksi. Koukkuaminen olisi kivaa ja harkitsin sitä viime vuonna, mutta lankani ovat kovin paksuja koukuttavaksi. Lopputulos olisi kauhean paksu. Plääh. Haluaisin, että peitto olisi heti kohta valmis, mutten ole vielä aloittanutkaan.

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kuka päivittäisi blogin?


Kuka päivittäisi blogin, kun neuloja on muissa maailmoissa? Aika menee kauheaa vauhtia, kun kiinnostuu muista asioista. Innostuin juoksemisesta heinäkuussa ja luin edelleen paljon kirjoja, joten neulominen jäi kovin vähälle.  Kirjoja luin viime vuonna 116, mutta lukulista vain piteni. Onneksi osa on äänikirjoja, joten lukeminen ei syö kaikkia muita harrastuksia. Aktiivisuusranneke sai paatuneen sohvaperunan liikkumaan ja painokin putosi kivuttomasti, joten en valita neulomattomuudesta. Neuleinto vaan on ollut kateissa melkein kokonaan. En tiedä, mihin se meni. Jos minulla vielä on joku lukija ja neuleintoa näkyy, niin tänne saa lähettää. Kehrääminen sen sijaan on ollut koko ajan ihan kuvioissa.

Tarkkasilmäiset varmaan laskivatkin kuvasta, että lauma on kasvanut jälleen. Lähipiirin kauhuksi tilasin marraskuussa kolmannen rukin ihan vaan siksi, että halusin sen. Majacraft Aura saapui vuoden vaihteessa ja olemme muutaman päivän tutustunet toisiimme. Alku on ollut vähän kankea, sillä säädöt ovat niin erilaiset. Kaunis Auris, Iiris,  ... Nimi on vähän hakusessa, mutta minun silmäni hän kovasti miellyttää. Yhden aamupäivän hinkkasin rukkeihini ja lisävarusteisiin vahaa ja nyt ne kiiltävät kauniisti. Sisäinen materialistini oli hyvin onnellinen. Ihan kaikkia syksyn ja alkutalven vyyhtejä en varmaan esittele, mutta yritän päivitellä blogia aktiivisemmin tänä vuonna.