Ihan kuin olisin nähnyt tämän ennenkin

Mihin se helmikuu karkasi? Kevät tulee niin kauheaa vauhtia, että hirvittää. Juurihan tämä pitkä ja pimeä talvi alkoi!?! Huomioni taisi olla liiaksi Falunin tapahtumissa, kun puoli kuuta meni yhdessä hujauksessa. Seuraavaksi tietenkin huomio siirtyy Kontiolahdelle, mutta nyt niitä kehruita.

Minun kai täytyy myöntää itselleni, että minulla on kehruublogi ennemmin kuin neuleblogi. Kehrään paljon enemmän kuin neulon. Neuleinto on ollut niin totaalisen kateissa, ettei se ole mikään ihme, ettei ole mitään blogaamista neulomisesta. Nyt olen tosin neulomassa isoa huivia ja villatakkia, joten jossain vaiheessa lienee jotain neulottuakin tulossa kehruujuttujen lomaan.

Manx Loaghtan on Man-saaren lammasrotu ja sen nimi kuulemma tarkoittaa Man-saaren hiirenruskeaa. Minusta se kuvaa hienosti Manxin väriä. Juuri tuollaisia ruskeita olen loukuissa nähnyt. Tämän rotuiset lampaat ovat harvinaisia ja todella villinnäköisiä nelisarvisia keltasilmäisiä otuksia. In Sheep's Clothing -kirja kertoo, että Manxilla voi olla jopa kuusi sarvea. Ihanaa, että tällainen alkukantainen rotu on saatu pelastettua sukupuutolta, joka sitä viime vuosisadalla uhkasi. Pienet ja heikommin tuottavat maatiaislammasrodut helposti syrjäyttää jokin tehokkaaksi tuotantoeläimeksi jalostettu rotu.

Kuitu: World of Wool Manx Loaghtan -topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 129 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Ompa kiva kuitu. Lisää tätä!

Kehräsin Auralla yhden säikeen ja ketjukertasin siitä langan. Villa oli oikein miellyttävän pehmeää ja hyvän tuntuista. Uskoisin kehrääväni tätä toistekin, vaikka kannatuksen vuoksi. Onneksi näitä luonnonvärisiä eri rotujavilloja ei enää ole montaa jäljellä. Minua on alkanut kyllästyttää harmaat ja ruskeat. Olen aina ollut värien perään, mutta WoW:n edulliset luonnonväriset villat houkuttelivat kokeilemaan rotuja, joita ei ole juurikaan värjättyinä tarjolla. Värjätyissä on paljon merinoa ja bfl:ä, mutta vähänlaisesti muuta. Pitäisi vähitellen aloittaa se peittoprojekti näistä luonnonvärisistä, että saan nämä pois joskus vielä lankavarastostanikin.

Toinen vyyhti on tylsästi Corriedalea. Tästä topsista en pitänyt. Aiemmat ovat olleet mukavia kehrätä, mutta tämä jotenkin pölisi ja myttääntyi vasemmassa kädessä niin, että sain sitä oikoa monta kertaa. En tiedä keskityinkö liikaa uuden rukkini Auran säätöjen hakemiseen. Mitähän tästä nyt sanoisi. Samaa huttua kuin aiemmatkin ketjukerratut luonnonväriset paksut harjoituslangat. Harjoittelin siis tarkoituksella paksun langan tekemistä.

Kuitu: World of Wool harmaa Corriedale-topsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 121 metriä / 100 grammaa 9WPI (Ravelry)
Fiilis: Plääh.

Uudella rukilla kehräiltyjä

Hehkutin vuoden vaihteessa uutta rukkia enkä sitten maininnut siitä mitään. Joku varmaan huomasikin. No se ei mennyt ihan niin hyvin kuin kuvittelin. Rukista oli matkalla hajonnut yksi osa, eikä kehrääminen onnistunut kivuttomasti. Kun valmistaja palasi kesälomaltaan niin sain onneksi uuden osan ja pääsin toden teolla testaamaan uutta lemmikkiäni. Majacraftin Aura on tuntumaltaan aivan erilainen rukki kuin Rose tai Little Gem, joten opettelemista oli. Vetosysteemi ei ole lyhtyveto, johon olen tottunut, vaan eräänlainen hybridituplaveto. Aloitimme lähinnä köydenvedolla, jota suomenlammas ei kestänyt, vaan kuituparat ratkesivat aivan katki poikki, kun rukki veti yhteen suuntaan ja minä toiseen. Emme aluksi tulleet ollenkaan toimeen keskenämme, mutta nyt olen saanut säädöt kohdalleen. En missään tapauksessa tarkoita, että rukki olisi huono. Vikaa oli lähinnä kehrääjässä. Halusin hitaan rukin ja osata kehrätä myös kuohkeaa paksua lankaa. Rullat ovat ihanan isoja ja niille mahtuu paljon lankaa.

Kuitu: World of Wool valkoinen suomenlammastopsi
Väline: Majacraft Aura 5,4 :1 välityssuhteella
Lanka: kolmisäikeinen 137 metriä / 100 grammaa 7WPI (Ravelry)
Fiilis: Miten tämä on näin tiivistä?

Luulin, että tästä ihan ensimmäisesta säikeestä ei tulisi lankaa olenkaan, mutta kolmisäikeisyys antaa hyvin paljon anteeksi. Olin ällistynyt miten hyvältä tämä lanka lopulta näyttää. Odotin aivan taidelangalta näyttävää tuotosta. Tätä kehrätessä tuntui siltä, etten osaa yhtään mitään ja lähetän rukin takaisin jälleenmyyjälle. Onneksi olen sisukas ja ylitin ongelmat. Langasta tuli kauhean tiivis. En muista moista saaneeni ennen aikaiseksi.

Kuitu: World of Wool tummanruskea Corriedale-topsi
Väline: Majacraft Aura 4,1 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 62 metriä / 50 grammaa 8WPI (Ravelry)
Fiilis: Ompahan tehty

Myttyyn menneestä värttinäkehruusta jäi kuljeksimaan puoli topsia Corriedalea. Hurautin sen säikeeksi rullalle. Noin 50 grammaa on Auran jumborullalla aivan onnettoman vähän. Pitäisi varmaan aloittaa joku isompi projekti jotta pääsisin hyödyntämään mahdollisuutta tehdä jumbovyyhtejä. Muutamaa villaa minulla onkin yli puoli kiloa. En ole vain saanut aikaiseksi aloittaa isompaa projektia. Ehkä tämän kamalan räkätaudin helpotettua suunnittelen mitä kainuunharmasherkuistani haluan kehrätä.

Kuitu: World of Wool vaaleanruskea BFL-topsi
Väline: Majacraft Aura 4,1 :1 välityssuhteella
Lanka: ketjukerrattu 130 metriä / 100 grammaa 7WPI (Ravelry)
Fiilis: Miltei höttöä!

Lopulta alkoi tuntumaan siltä, että osaan sittenkin kehrätä. Rosella voi toki valita hitaan vaihteen ja polkea hitaasti päästäkseen paksuun lankaan, kun jarru on kireällä, mutta minusta se ei ole miellyttävä tapa kehrätä. Toisenlaisen vetosysteemin vuoksi paksun ja vähäkierteisen langan kehrääminen onnistuu minusta kivemmin. Rose on parhaimmillaan ohuiden lankojen kehräämisessä. Molemmat ovat erittäin monipuolisia rukkeja ja lisäosilla kaikki erilaiset langat ovat täysin mahdollisia, mutta toinen on parempi eri asioissa kuin toinen.

Olen pitkään harkinnut ja suunnitellut peittoprojektia luonnonvärisistä kehruistani. Suuressa suunnnitelmassani on ylittämättömiä ongelmia ja tuntuu siltä, että taidan joutua tyytymään tavalliseen mitered square -peittoon, vaikka tähän sock yarn blanketiin. En muista yhtään mitä sen tekniikan nimi mahtaa olla suomeksi. Koukkuaminen olisi kivaa ja harkitsin sitä viime vuonna, mutta lankani ovat kovin paksuja koukuttavaksi. Lopputulos olisi kauhean paksu. Plääh. Haluaisin, että peitto olisi heti kohta valmis, mutten ole vielä aloittanutkaan.

Villaa villaa villaa

Odottelin kaksi ja puoli viikkoa kuumeisesti villoja. Yleensä tilaukset Briteistä tulevat tasan viikossa, mutta villani jäivät kai pääsiäisen ja talvilomien vuoksi aikataulusta. En erityisemmin pidä nettitilauksista niiden aiheuttaman stressin vuoksi. Onneksi tiesin World of Woolin turvalliseksi paikaksi tilata, enkä ollut huolissani siitä, että rahani menisivät hukkaan, mutta valitettavan paljon kykenen kehittämään turhaa stressiä nettitilauksista.

Tilasin neljä topsia ja jämävillapussin. Pidän Corriedalen kehräämisestä ja tilasin topsin luonnonväristä harmaata. Merinosilkki ja kaksi merinotopsia ovat hauskoja kirjavia topseja. Kaikkein eniten jännitystä aiheutti tietysti jämävillapussi. Puolen kilon pussi painoi melkein 600 grammaa ja sisälsi erilaisia luonnonvärisiä ja värillisiä topseja. Sain eniten kiiltävää tummanruskeaa mysteerikuitua. En oikein keksi, mitä se voisi olla. Valkoista ja valko-harmaata silkkivillaa oli kiva määrät ihan johonkin projektiin. Värilliset topsinjämät olivat selvästi pienempiä määriä, mutta varmasti sopivia kokeiluihin.

Punaisenkirjava topsi on merinosilkkiä ja liila- ja violettikirjavat topsit ovat merinoa. WoW'lla topsit kääritään koviksi mytyiksi, jolloin ne vievät vähemmän tilaa kuin sievät letitetyt topsit. Tuskin maltan odottaa, millaisia näistä tulee.

Kävin myös Hulluilla päivillä. Kerran pääsin sieltä pois ilman lankaa ja hoin itselleni loppupäivän, etten tarvitse Noroa, mutta Noro-tarjous vei voiton ja sorruin kahteen kerään Kureyon Sockia. Onneksi muuten ei mukaani tarttunut mitään älyntöntä. Sen sijaan tarjouslangoista ja poistokeristä kertovat mainokset Somikin ikkunassa saivat harhautettua minut ovesta sisään, vaikka aina välillä päätän, etten sinne enää mene. Alekoreista valitsin koukuttavaksi tai virkattavaksi Mandarin Naturell -nimistä merseroimatonta puuvillaa. Melkein tekisi mieli ostaa enemmänkin, sillä se on aika kivan tuntuista lankaa. Merino-puuvillasekoite Duo tulee pipoon. Ajattelin, että yhden pipon verran pystyisin neulomaan mustaa, kun se on värirajoiteiselle turvallinen valinta. Lisäksi sorruin kerään vaalenapunakirjavaa DMC:n helmilankaa. Aion opetella kunnolla käpyilemään ja ehkä sievällä langalla olisi mukavampi harjoitella.

Flash Your Fiber Stash

Kuitukori vaatehuoneessa pursuili yli ja vaati järjestelyä. Samalla vaivalla päätin vilauttaa kuitujani näin julkisesti. Hämmentävän monta on ehtinyt kertyä. Reilut kaksi kiloa taitaa olla tällä hetkellä tilanne. Kuvasta unohtui pikkupussukka gotlanninlampaan kiharoita. Villa Laurilan fuksianpunainen merino on melkein kehrätty, joten sitä en tähän laittanut.

Kuidut riveissä vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:

Louhittaren luola BFL-mohair, Ll Wensleydale, Lanitium ex Machina Polwarth


Louhittaren luola BFL- silkki, Ll BFL- silkki, Ll BFL (superwash)


Lankaluola merino, Kästyökauppa Ilo merino 3 väriä, L ex M ahvenanmaanlammas, Ll merino-bambu-silkki


Kehräämö Christina ruskea suomenlammas ja kainuunharmas, Ilo suomenlammas 2 harmaata, Lankaluola Shetland moorit-värinen


World of Wool BFL 3 kolme väriä, WoW Corriedale luonnonmusta, WoW suomenlammas 4 väriä

Meinasin toivottaa hyvää aprillipäivää, mutta taidan odottaa vielä kuukauden. xP

Luonnonmusta Corriedale

Jouduin tutustumaan ihan uudelleen tauon jälkeen Ruusuni kanssa. Onneksi kehrääminen on kuin pyörällä ajaminen, sen muistaa kyllä. Luonnonmustasta tai oikeastaan lähinnä tummanruskeasta corriedale-topsista tuli noin 110 metriä enemmän tai vähemmän tasaista lankaa. Suunnitelmani käsinkerätystä torkkupeitosta lampaiden luonnonväreissä on muuttunut hienosta ideasta haaveeksi, jonka aion toteuttaa. Aika paksu siitä tulee tällä menolla, mutta ei se mitään. Ompahan ainakin lämmin. Aloin jo katsella sopivaa kuviota. Pitäisi löytää jotain yksinkertaista, mutta mielenkiintoista, mutta onneksi sillä ei ole kiiretää. Neljästä vyhdistä ei tule kummoista peittoa.